Hammashoitopelon mittari
Hammashoitopelko on todellinen ilmiö, joka koskettaa lähes 1/3 osaa väestöstä. Asiakkaat ovat kokeneet, ettei heidän pelon tuntemusta oteta todesta. Pelon tunnistamisen avulla vahvistetaan asiakkaan hammashoitoprosessia ja hyvää hammashoidon kokemusta ja kohtaamista.
Toimintamallin nimi
Hammashoitopelko on todellinen ilmiö, joka koskettaa lähes 1/3 osaa väestöstä. Asiakkaat ovat kokeneet, ettei heidän pelon tuntemusta oteta todesta. Pelon tunnistamisen avulla vahvistetaan asiakkaan hammashoitoprosessia ja hyvää hammashoidon kokemusta ja kohtaamista.
Hammashoitopelon -mittari on VAS-mittari eli 10 cm jana, jonka avulla potilas voi havainnollistaa omaa hammashoitopelon tunnetta. Mittarin ylittäessä arvo 5,1cm, voidaan todeta potilaan tuntevan hammashoitoon liittyvää ahdistusta ja mittarin arvon ylittäessä 7 cm voidaan todeta potilaan tuntevan hammashoitopelkoa. (Anttila, 2019.)
Hammashoitopelon tunnistaminen, mittaaminen ja hoitaminen osana hammashoidon prosessia lisää hammashoitotyön laatua ja hyvää asiakaskokemusta. Tavoitteena on asiakkaan hammashoitopelon tunteen hallinta ja hammashoitoon sitoutuminen.
LÄHDE
Anttila, I. 2019. Hammashoitopelon kehittyminen ja hoito kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla -kirjallisuuskatsaus ja tapaustutkimus. Itä-Suomen yliopisto.
Hammashoitopelko on todellinen ilmiö, joka koskettaa lähes 1/3 osaa väestöstä. Suuresta hammashoitopelosta kärsiviä on 6 prosenttia väestöstä. (Hagqvist, 2021; Kankaala ym 2019.) Pelko asettaa yksilöt eriarvoiseen asemaan, joka tarkoittaa suun terveyden osalta heikkoa suun terveyttä ja runsasta hoidontarvetta.
Heikko suun terveys aiheuttaa yksilölle kärsimystä, heikentää sosiaalisissa tilanteissa toimimista ja näin ollen voi toimia esteenä, jopa yhteiskuntaan kiinnittymiselle sekä työllistymiselle. Riskinä ovat syrjäytyminen ja köyhyys. Kivulias suu estää omahoidon toteutumisen ja heijastuu heikentyneenä elämän laatuna. Lasten osalta vaikutuksia on unen määrään ja koulumenestykseen.
Yksilön alati heikentyvä suun terveyden tilanne heijastuu Suun terveydenhuollon organisaation tasolle kustannuksina eli runsaana jatkuvasti kehittyvänä hoidontarpeena. Pelkopotilaat kuormittavat myös hammaspäivystystä.
LÄHDE
Hagqvist 2021. Adult dental anxiety in the finnbrain birth cohort study, Changes and relations to psychological well-being. Turku. Turun yliopisto
Kankaala, Määttä, Tolvanen, Lahti & Anttonen, 2019. Outcome of Chair-Side Dental Fear Treatment: Long-Term Follow-Up in Public Health Setting. Hindawi, International journal of Dentistry (5825067) 2019.
Hammashoitopelon mittari on syntynyt asiakkaiden tarpeista tulla kuulluksi hammashoitopelon kanssa. Kehittäjäasiakasryhmänä ovat olleet arjen haasteista kärsivät asiakkaat. Toimintamenetelmänä oli ryhmämuotoinen teemahaastattelu. Tilanne oli keskusteleva ja palautteen mukaan "terapeuttinen kokemus asiakkaille".
Hammashoitopelko
Hagqvist (2021, 15–16, 49) kuvaa suomalaisissa esiintyy hammashoitopelkoa 27 % jonkin verran. Suurta hammashoitopelkoa suomalaisista kokevat 6 %. Kainuulaiseen väestöön (Tilastokeskus, 2022) suhteutettuna luvut ovat jonkin verran hammashoitoa pelkäävistä 19 238 henkilöä ja paljon hammashoitoa pelkääviä on 4 275 henkilöä. Hammashoitopelko lisääntyy nuoruudessa ja vähenee ikääntyessä. Pelon määrä voi vaihdella yksilössä eri aikakausina. Hammashoitopelon seurauksena on hoidon välttäminen ja näin ollen särkyyn liittyvät hoitokäynnit, joiden seurauksena yksilöllinen hoidontarve kasvaa, jolloin asiakas edustaa paljon palvelua tarvitsevien potilaiden ryhmää. Hammashoitopelko viittaa myös heikentyneeseen toimintakykyyn ja potilaan kokemaan häpeän tunteeseen, josta aiheutuu niin sosiaalista kuin psykologista haittaa. Ahdistuneisuudella ja masennuksella voidaan ennustaa hammashoitopelkoa. 41 % epäsäännöllisesti hammashoidossa käyvällä esiintyy hammashoitopelkoa, myös eri elämänvaiheet voivat altistaa potilasta hammashoitopelolle. Keinona hammashoitoon hakeutumisen edistämiseksi ovat tunnistettu säännölliset hammashoitokäynnit lapsuudessa, jotka edistävät aikuisiän rutiinien muodostumista.
Hagqvist (2021, 17) kehottaa hammashuollon vastaanottokäynnin aloittamista hammaslääkäripelon arvioimisella. Pelon arvioimiseen suositeltu käytettävän mittaria eli itsearviointityökalua, sillä hammaslääkäreiden pelonarvioinnin kyky ilman työkalua on heikko. Pelonhoidossa tulee hyödyntää psykologista lähestymistapaa, jolloin keskitytään viestintään kertomalla ja tietoa antamalla. Toimenpiteitä voidaan tauottaa ja sopia merkkien antamisesta tai ohjata potilasta rentouttavan hengitykseen hoidon aikana tai mielikuvin. Lisäksi hoidossa voidaan hyödyntää sedaatiota tai anestesiaa. Hammashoidossa tulisi huomioida potilaan muut terveydelliset haasteet, jotka edesauttavat hammaslääkäripelon tilaa ja ohjata näin ollen potilas tarvittavan palvelun piiriin.
LÄHTEET
Hagqvist, O. 2021. Adult dental anxiety in the finnbrain birth cohort study, Changes and relations to psychological well-being. Turku. Turun yliopisto
Tilastokeskus, 2022. Kuntien avainluvut. Viitattu 11.8.2022, Kuntien avainluvut | Tilastokeskus (stat.fi)
Toiminta on otettu käyttöön suuhygienistien vastaanotoilla. Toiminnan arviointi tapahtuu osana suuhygienistien palaverikäytänteitä, jolloin arviointia varten tulee varata riittävä aikaresurssi. Yhteisen toimintatavan ja arvioinnin myötä voidaan todeta ammattilaisten hammashoitopelon hoidon osaamisen vahvistuneen. Lisäksi toiminta mahdollistaa työtapojen kehittämisen ammattilaisilta ja potilailta nousseiden käytännön ideoiden pohjalta.
Uusi toimintamalli on käytössä.
Kansikuva
