HyVä-digi, digitaalinen sotekeskus, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4,I1,I4)
Digitaalinen sote-keskus HyVä-digi on osa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sote-palvelu-tuotantoa. Yksikkö palvelee kaikkia hyvinvointialueen asiakkaita chatissa, videovastaanotolla ja Omaolo oirearvioissa.
Model name
Digitaalinen sote-keskus HyVä-digi on osa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sote-palvelu-tuotantoa. Yksikkö palvelee kaikkia hyvinvointialueen asiakkaita chatissa, videovastaanotolla ja Omaolo oirearvioissa.
Digitaalinen sote-keskus on keskitetty tuotantoyksikkö, joka toimii sujuvana osana Itä-Uudenmaan laajuista sote-keskusta
-
Digitaalinen sote-keskus on yksi kanavista Itä-Uudenmaan sote-keskuksessa, jossa samaa työtä tehdään eri työvälineillä. Perinteinen palveluntuotanto on digitaalisen sote-keskuksen tärkein yhdyspinta.
-
Keskuksella on tavoitetilassaan oma henkilöstö, johto sekä budjetti. Palvelua tuotetaan organisaation omana tuotantona.
-
Digitaalisen sote-keskuksen systemaattisen toiminnan kannalta on keskeistä, että nimetyt henkilöt / tiimi vastaavat sen johtamisesta arjessa. Johtamisessa on kriittistä huomioida henkilöstön tarpeet, toiveet ja kyvykkyydet.
Digitaalinen sote-keskus toimii osittain virtuaalitiiminä ja organisatorisesti yhtenä yksikkönä
-
Digitaalinen sote-keskus on toiminnallisesti keskitetty
-
Ammattilaiset palvelevat etänä kaikkien kuntien asiakkaita. Ammattilaiset tekevät pääosin töitä kotoa käsin tai Söderkullan terveysaseman toimitiloista toimivien ja asianmukaisten työkalujen avulla.
Digitaalinen sote-keskus palvelee kaikkia hyvinvointialueen asiakkaita
-
Digitaalisessa sote-keskuksessa keskityttiin alussa erityisesti ensivaiheessa etulinjaan sekä terveydenhuollon volyymipalveluihin, joissa suuri massa saadaan ohjattua sähköisiin palveluihin.
-
Digitaalisessa sote-keskuksessa tuotetaan terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon palveluita.
-
Terveydenhuollon palveluissa tehdään hoidon tarpeen arviota sekä hoidetaan äkillisiä sairastumisia. Lisäksi digisotekeskuksessa tehdään hoidon seurantaa.
-
Pitkäaikaissairauksien määräaikaiskontrolleista sekä työttömien terveystarkastuksista osa hoidetaan digisotekeskuksessa.
-
Asiakasryhmistä ensivaiheessa kiinnostavimpia olivat työikäiset, lapset, nuoret ja perheet sekä miepä-asiakkaat. Nykytilassa kiinnostuksen kohteena ovat kaikki alueen asukkaat joiden asia voidaan hoitaa ilman fyysistä kontaktia.
Itä-Uudenmaan digivisio painottaa digitaalisten palveluiden keskeistä roolia palvelutuotannossa. Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy linjassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Mahdollistetaan ammattilaisten erikoisosaamisen hyödyntäminen digipalveluiden toteutuksessa. Keskitetään digipalveluita, jotta yksiköiden työntekijöiden työaikaa voidaan vapauttaa asiakkaiden fyysiseen kohtaamiseen.
Tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta sekä yhdenvertaisuutta asukkaille. Tämä on linjassa hyvinvointialueiden valtakunnallisten tavoitteiden kanssa.
Hyvinvointialueen hankalassa taloustilanteessa digisotekeskus pyrkii edelleen toimimaan matalan kynnyksen palveluna asukkaille.
HyVä-digin kohderyhmä on asukkaat, joilla on tarve sosiaali- tai terveydenhuollon palveluihin. Marraskuussa 2024 palvelu laajeni mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä suun terveydenhuoltoon. Elokuussa 2025 palveluvalikoimaan lisättiin fysioterapian palvelut.
Asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluun ja mahdollisia palvelun kehittämistarpeita kartoitetaan asiakaspalautekyselyillä ja jokaisen asioinnin päätteeksi asiakkaalla on mahdollisuus jättää palautetta.
HyVä-digistä on tehty kaksi opinnäytetyötä. Toisessa opinnäytetyössä keskityttiin digitaalisen asioinnin käyttökokemukseen asiakkaan näkökulmasta. Toinen työ keskittyi ammattilaisten kokemuksiin etänä tehtävän hoitotyön erityispiirteisiin.
Aktiivisella viestinnällä perinteisillä- ja somekanavilla pyritään osallistamaan asukkaita.
Vahva yhteistyö kivijalkapalveluiden kanssa ja jatkuva tiedottaminen puolin ja toisin on edellytys toiminnan juurruttamiselle.
Jokaiselle digisotekeskuksen ammattiryhmälle on luotu yhteistyökanavat, joiden kautta tieto kulkee kivijalkapalveluiden sekä HyVä-digin välillä, mahdollistaen hyvinvointialueen asukkaiden laadukkaan palvelun ja hoidon jatkuvuuden. HyVä-digi on osa terveysasemapalveluita, mutta tekee tiiviisti yhteistyötä myös muiden palveluiden kanssa, säännöllisten 3 viikon välein toistuvien palavereiden muodossa sekä järjestämällä tarvittaessa tapaamisia. Ammattilaiset osallistuvat HyVä-digistä myös kivijalkapalveluiden ajankohtaisiin viikko/kuukausikokouksiin sekä asianmukaisiin koulutuksiin. Uusista palveluista on tiedotettu tiedotusvälineiden sekä hyvinvointialueen omilla sosiaalisen median sekä verkkosivujen kautta. HyVä-digiin on pyritty keskittämään ne palvelut, jotka voidaan hoitaa täysin etänä ja näin vapauttamaan työaikaa fyysisillä vastaanotoilla muihin töihin. Tästä esimerkkinä 1-vuotiaiden suun tarkastukset, jotka hoidetaan HyVä-digissä kokonaan, sekä nuorten interventionavigaattoreiden purut.
Jotta digisotekeskuksen toiminta voisi juurtua vakiintuneeksi toiminnaksi, tulisi tällä hetkellä HyVä-digissä työskenteleville ammattilaisille tarjota pysyvät toimet. Toistaiseksi vakinaistettuja ovat ainostaan sairaanhoitajat, palveluvastaava, sekä vastuulääkäri + 1 virkalääkäri. Toiminnan siirtäminen osaksi kivijalkapalveluita, tai toiminnan hoitaminen sieltä käsin, ei nykyisellä kivijalan henkilöstöresurssilla ja työn järjestelyllä olisi mahdollista. Nykyinen henkilöstömiehitys HyVä-digissä on minimi, jolla toimintaa voidaan ylläpitää. Suun terveyden, Mielenterveys- ja päihde sekä sosiaaliohjauksen palvelun jatkuminen vaatisi näin ollen nykyisten 6 työntekijän vakinaistamista. Koska etätoiminta ei aiheuta tilakustannuksia, tulisi tästä lähinnä palkkakustannuksia vastaavien henkilömäärien verran. Mikäli toiminta jalkautettaisiin fyysisille vastaanotoille ja irrotettaisiin digisotekeskuksesta, muodostuisi tästä henkilöstökustannusten lisäksi tilakustannuksia, sekä matkakustannuksia.
Toiminnan vakiinnuttaminen on toistaiseksi riippuvainen ensi vuoden henkilöstö- sekä taloussuunnitelmasta. Suunnitelma on ollut seuraava;
- suunnittelu: tarpeen ja tavoitteiden kartoittaminen
- pilotointi: toiminnallisuuksien ja palveluiden toteuttaminen sekä kehittäminen ja muokkaaminen esiin nousseiden tarpeiden ja käyttökokemuksen sekä asiakaspalautteiden perusteella
- hyötyjen kartoittaminen: kävijämäärät, asiakaskokemukset, toimintojen etätoteutuksen onnistumisen arvioiminen
- pilotointivaiheiden jälkeen seuraavan vakiinnuttamisen käytäntöön vieminen: työpaja työskentelyn muodossa (ulkoisen konsulttiyritys järjestämänä)
- työpajojen tulosten esittely johdolle
- aluehallituksen hyväksyntä toiminnan jatkumisesta, joulukuussa 2025
- digisotekeskuksen toiminnan jatkuminen tai palveluiden osittainen lakkauttaminen/siirto takaisin fyysisillä vastaanotoilla tehtäviksi, osittain digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen muun työn ohessa jo olemassa olevalla henkilöstöllä.
Yllättävän paljon asioita voidaan hoitaa etänä. Sähköisen asioinnin etuna on kuvan lähettäminen tai videoyhteyden avaaminen joten puheluun verrattuna voidaan hoitaa asiakkaan asiaa pidemmälle tai valmiiksi jopa yhden kontaktin aikana.
Eri ammattiryhmien kokoaminen yhteen yksikköön tuo etuna konsultoinnin helppouden ja joustavuuden asiakkaan asian hoitamiseen. Saman käynnin aikana voidaan hoitaa jopa neljän eri ammattilaisen kannanottoa vaativaa asiaa tai asioita, joka suoraan vähentää yksittäisten käyntien määrää ja näin vähentää kivijalkapalveluiden kuormitusta. Tämä on asiakkaan kannalta tehokasta sekä hyvää ja joustavaa palvelua.
Digisotekeskukseen hakeutuvat asiakkaat matalalla kynnyksellä arkaluonteisissakin asioissa. Palvelua on helppo lähestyä kun asiointi alkaa nimettömänä ja palveluun pääsee nopeasti. Eritysiesti sosiaaliohjaajan ja mielenterveys- ja päihdehoitajan chateissa nimettömän asioinnin tarve on ilmeinen.
Alussa asiakkaiden asiat olivat suoraviivaisia ja yksinkertaisia. Kun asiakkaat ovat oppineet käyttämään HyVä-digiä ovat asiat myös monimutkaisempia ja vaativat ammattilaisilta enemmän selvittelyä ja asian hoitamiseen kuluu enemmän aikaa.
Digisotekeskuksen perustamisvaiheessa suunniteltiin ajanvarauksellisten etävastaanottojen pitämistä. Tämä kuitenkin terveydenhuollon palveluissa osoittautui liki mahdottomaksi toteuttaa lukuisista potilastietojärjestelmistä johtuen. Tilanteen toivotaan korjaantuvan uuden yhteneväisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän myötä vuoden 2026 aikana. Ajanvarauksellisia etävastaanottoja pitävät tällä hetkellä: suun terveys, fysioterapeutti, sosiaaliohjaajat sekä mielenterveys- ja päihdehoitaja.
Kansikuva
