Ikääntyneiden elintapaohjauksen toimintamalli Finger-toimintamallia mukaillen Satakunnan hyvinvointialueella. (RRP, P4, I2)
Finger-tutkimuksessa luotu toimintamalli tuodaan Satakunnan hyvinvointialueelle. Toimintamallissa on lisäksi haluttu huomioida uni sen moninaisten vaikutusten vuoksi. Kaatumisen ehkäisy huomioidaan Finger-mallin osioita mukaillen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Finger-tutkimuksessa luotu toimintamalli tuodaan Satakunnan hyvinvointialueelle. Toimintamallissa on lisäksi haluttu huomioida uni sen moninaisten vaikutusten vuoksi. Kaatumisen ehkäisy huomioidaan Finger-mallin osioita mukaillen.
Toimintamallin kuvaus
Mallissa on keskeistä käytännönläheinen ravitsemusohjaus, nousujohteinen liikunta, muistiharjoittelu, sosiaalisuus sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta. Useamman osa-alueen samanaikainen kohentaminen tehostaa riskitekijöihin vaikuttamista. Uni huomioidaan, koska sillä on vaikutuksia niin kognitioon kuin elintapamuutoksiin. Toteutetaan hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen kanssa yhteistyössä.
Satakunnan väestörakenne on maan haastavimpia. Kuten muuallakin maassa, työikäinen väestö vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Ikärakenne on ikääntynyttä, mutta se ei ole jakautunut hyvinvointialueella tasaisesti. Pilotin kohdealueeksi valikoitui Pohjois-Satakunta sen muuta aluetta suuremman ikääntyneiden määrän kasvun takia.
Satakunnan hyvinvointialueen FINGER toimintamalli on osa monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen kehittämistyötä, jota tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025).
Kohderyhmänä ovat yli 60-vuotiaat. Pilottiin osallistujia lähdettiin ensin hakemaan paikallisten eläkeläisjärjestöjen kautta, mutta vähäisen osallistujamäärän vuoksi viestintää laajennettiin. Kohderyhmää tavoiteltiin eläkeläisjärjestön tapaamisessa, apteekin yhteyshenkilön kautta, omahoitajien, liikuntakeskuksen sekä Sydänpiirin tapahtuman kautta. Osa pilottiin osallistujista tuli naapurin vinkkaamana, osa edellä mainittujen kautta.
Asiakasymmärrystä kerätään asiakaskyselyllä. Asiakaskyselyssä kartoitetaan alueita, joihin asiakas on jo tyytyväinen sekä alueita, joihin hän kaipaisi muutosta. Muutoshalukkuudesta ilmaisevissa kohdissa asiakkaalta kysytään, millaisia haasteita hänellä on kyseisen asian suhteen ollut. Asiakkailta kysytään myös, haluaisivatko he yksilö- vai ryhmäohjausta ja olisivatko he halukkaita itsenäisesti toteutettavaan elintapamuutokseen digitaalisessa ympäristöstä. Ikää kartoitetaan viiden vuoden haarukoinnilla, koska olemme olleet kiinnostuneita siitä, onko eri ikäisillä eri tyyppisiä toiveita.