Ikääntyneiden mielenterveysomaisten vertaistukiryhmä

Ikääntyneen väestön määrä Suomessa on ollut kasvussa ja kasvu jatkuu edelleen. Saman aikaisesti mielenterveys- ja päihdehäiriöt koskettavat yhä useampaa lasta, nuorta ja työikäistä henkilöä. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt koskettavat myös ikääntyneitä.  Tämän seurauksena yhä useampi ikääntynyt on mielenterveysomaisen roolissa: vanhempana, isovanhempana, puolisona, sukulaisena tai ystävänä.  Etenkin vaikeammissa tilanteissa omaisen rooli on usein kuormittava tekijä ja ikääntyneet mielenterveysomaiset ovat huonosti tunnistettu asiakasryhmä. 

Yhteiskunnassa elämme muutoksen aikaa suhtautumisessa mielenterveys- ja päihdehäiriöihin. Keskustelu on muuttunut avoimempaan ja sallivampaan suuntaan, häpeä mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä asioissa on hieman lieventynyt. Ikääntyneiden parissa häpeää kuitenkin koetaan enemmän nuorempaan väestöön verrattuna. Ikääntyneellä saattaa olla korkeampi kynnys ottaa puheeksi mielenterveysomaisen rooli ja siihen liittyvät tunteet ja ajatukset. Omille läheisille tai ystäville voi olla vaikea kertoa tilanteesta. Ikääntyneet ovat usein vahvasti sitoutuneet esimerkiksi puolison hoitoon ja rinnalla kulkemiseen, jolloin omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin ei tule kiinnitettyä riittävästi huomiota. Toisaalta myös palveluita on niukasti saatavilla. Tämän vuoksi on tarve kiinnittää entistä enemmän huomiota ikääntyneisiin mielenterveysomaisiin  ja tarjota heille matalan kynnyksen tukea esimerkiksi vertaistuellisissa ryhmissä.