Ikääntyneiden sosiaalinen kuntoutus Päijät-Hämeessä
Ikääntyneiden sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan yli 65-vuotiaiden asiakkaiden sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamista, torjutaan syrjäytymistä ja edistetään osallisuutta. Samalla pyritään ehkäisemään/pitkittämään raskaiden palveluiden aloitusta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Ikääntyneiden sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan yli 65-vuotiaiden asiakkaiden sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamista, torjutaan syrjäytymistä ja edistetään osallisuutta. Samalla pyritään ehkäisemään/pitkittämään raskaiden palveluiden aloitusta.
Toimintamalli lyhyesti
Tässä hankkeessa kehitettiin ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen prosessi gerontologisen sosiaalityön sisälle, eli asiakas on jo gerontologisen sosiaalityön asiakkaana ja hänellä on nimetty omatyöntekijä. Gerontologisen sosiaalityön asiakkuus alkaa sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja-työparin tekemällä palvelutarpeen arvioinnilla. Samalla toinen heistä nimetään asiakkaan omatyöntekijäksi.
Mikäli sosiaalisen kuntoutuksen palvelu voisi tulla kyseeseen asiakkaan kohdalla, tehdään yhteinen arvioiva kotikäynti asiakkaan luo yhdessä omatyöntekijän ja sosiaalista kuntoutusta toteuttavan sosiaaliohjaajan kanssa. Sosiaalisesta kuntoutuksesta tehdään määräaikainen viranhaltijapäätös omatyöntekijän toimesta. Ensimmäinen päätös tehdään kolmeksi kuukaudeksi ja tätä määräaikaista päätöstä voidaan jatkaa tarvittaessa 1-12 kuukauden mittaisella päätöksellä. Ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen käynneistä tehdään kirjaukset potilastietojärjestelmään (Sosiaali LifeCare). Sosiaalista kuntoutusta toteuttava sosiaaliohjaaja (geronomi tai sosionomi) määrittelee asiakkaan kanssa yhdessä tavoitteet jaksolle. Jakson aikana tehdään tavoitteiden mukaisia, asiakkaan tarpeista lähteviä yksilöllisiä toimia, jotka helpottavat/edistävät asiakkaan tilannetta. Mikäli mahdollista, asiakas voidaan ohjata hänelle soveltuviin kuntien tai kolmannen sektorin palveluihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset (vertaistuki)ryhmät ja tapahtumat.
Päijät-Hämeessä tarve kotona asumisen tukemiselle voidaan perustella ikääntyvän väestön palvelutarpeella ja sen jyrkällä kasvulla. 75 vuotta täyttäneen väestön osuuden Päijät-Hämeessä on ennustettu olevan 17,7 % vuonna 2030, mikä on koko maan ennustettua osuutta (14,3 %) korkeampi ja Suomen kaikista maakunnista kuudenneksi korkein. Kotona asumista tukevien palvelujen vahvistaminen, palveluiden kohdentaminen oikein ja oikea-aikaisesti sekä kotihoidon resurssien riittävyyden turvaaminen ovat sellaisia toimenpiteitä, joihin myös ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen palveluilla pyritään osaltaan vaikuttamaan.
Ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen keskeisintä kohderyhmää ovat sellaiset ikääntyneet, joilla on riski joutua raskaiden palveluiden piiriin. Tähän asiakasryhmään panostamalla voidaan vaikuttaa merkittävästi vakituisten palveluiden piiriin päätyvien henkilöiden määrään sekä ennen kaikkea ikääntyneiden itsenäisen elämän turvaamiseen.
Lisäksi sosiaalisesta kuntoutuksesta säädetään sosiaalihuoltolaissa (2022/1280 § 17) seuraavasti:
Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua ja tavoitteellista tukea sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi tai ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen sisältyy henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan:
1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen;
2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen;
3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan;
4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin;
5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet.
Ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen pilotti aloitettiin kesäkuussa 2023. Tarkoituksena oli kerätä kokemuksen kautta tietoa millaiset asiakkaat ovat soveltuvia sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiksi. Osittain näiden asiakkuuksien pohjalta on tehty herätteitä, joita voidaan käyttää jatkossa hyväksi pohdittaessa asiakkaalle sopivia palveluita. Lisäksi on koostettu rajaavia kriteereitä, joilla helpotetaan palvelutarpeenarviointia ennen päätöksentekoa.
Sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaajat ovat ottaneet asiakkaaksi gerontologisen sosiaalityön sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien eli asiakkaiden omatyöntekijöiden valikoimia eri tavoin haastavassa tilanteessa olevia asiakkaita tavoitteena ennaltaehkäistä kotihoidon käyntien aloittaminen näiden asiakkaiden kohdalla. Jo alusta alkaen tehtiin linjaus, että kaikista asiakkaista tehdään virallinen sosiaalihuoltolain mukainen päätös palvelun aloittamisesta.
Pilottiin osallistuneille asiakkaille tarjottiin mahdollisuutta vastata palautekyselyyn koskien heidän saamaansa sosiaalisen kuntoutuksen jaksoa. Vastauksia palautekyselyyn tuli 13. Vastauksissa toistuu toive siitä, että käyntejä voisi olla useammin, jopa useita kertoja viikossa. Asiakkailla käytiin pääasiassa kerran viikossa tai kahden viikon välein. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluun oltiin tyytyväisiä ja erityisesti työnteijöiden ja asiakkaiden välillä koettiin vallinneen hyvä luottamus vastaajasta riippumatta. Kaikki vastanneet eivät kokeneet sosiaalisen kuntoutuksen jakson parantaneen heidän mielialaansa tai elämänlaatuaan, käyntipäivinä ja tapaamisten aikana mieliala on sen sijaan ollut parempi.
Hankkeen aikana on aloitettu kahden sosiaaliohjaajan toteuttamana ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen pilotti. Jo ennen ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen osaprojektin käynnistämistä haluttiin hankkeelle palkattavat työntekijät sijoittaa sosiaalisen kuntoutuksen tulevaan "kotipesään" gerontologiseen sosiaalityöhön yksikön oman esihenkilön alaisuuteen, jotta kehittämistyö on jatkuvasti läsnä yksikön työntekijöiden arjessa ja työhön liittyvien käytännön asioiden hoitaminen sujuisi mutkattomasti. Tätä kahden sosiaaliohjaajan resurssia on ehdotettu vuoden 2024 budjettiin gerontologiseen sosiaalityöhön.
Hankkeen avulla on pystytty tekemään taustaselvitystä sosiaalisen kuntoutuksen käsitteestä ja palveluiden toteutuksesta muualla. Lisäksi on järjestetty kolmen työpajan sarja sosiaalisen kuntoutuksen määrittelemiseksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, kriteereiden sekä palvelun ja prosessin luomisen tueksi. Toimintamallin luomisessa on tiiviisti mukana asiakastyössä olevat ikääntyneiden sosiaalista kuntoutusta toteuttavat sosiaaliohjaajat sekä muu gerontologisen sosiaalityön henkilöstö johtavan sosiaalityöntekijän johdolla.
Kehittämistyön alussa ajatus sosiaalisen kuntoutuksen mallintamisesta gerontologiseen sosiaalityöhön tuntui suhteellisen helpolta ja yksinkertaiselta prosessilta. Hyvin nopeasti kävi ilmi, ettei kyseessä olekaan niin helposti toteutettavissa oleva toimintamalli. Sosiaalinen kuntoutus on erilaisten määritelmienkin valossa monitasoinen kokonaisuus, lisäksi kriteereiden määrittely tuotti haasteita. Toinen merkittävä haaste liittyy sosiaalista kuntoutusta toteuttavaan resurssiin pilottiaikana sekä sen jälkeen vakiintuneessa toiminnassa.
Eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna kehittämistyön aikana on huomattu, että useimmat hyötyvät jollakin tavalla sosiaalisen kuntoutuksen palveluista tai sen elementeistä. Esimerkiksi monet pilotissa mukana olleet asiakkaat ovat tuoneet esiin yksinäisyyden tunteitaan. Muiden projektiosioiden kautta on myös tiedossa, että yksinäisiä ja turvattomia ikääntyneitä on Päijät-Hämeen alueella todella paljon. Näin ollen ikääntyneiden sosiaaliseen kuntoutukseen olisi tarjolla paljon potentiaalisia asiakkaita. Sosiaalinen kuntoutus ei kuitenkaan ole ratkaisu yksinäisyyden haasteisiin. Pilotin aikana sosiaalista kuntoutusta ikääntyneiden palveluissa on toteuttanut kaksi henkilöä ja tämä on mahdollisestu se työntekijäresurssi, mikä tulee olemaan käytettävissä palvelun käynnistymisen alkuvaiheessa.
Pilotin kokemusten perusteella ei voida sanoa kuinka paljon sosiaalisen kuntoutuksen palvelu vähentää kotihoidon piiriin siirtyvien asiakkaiden määrää. Osaltaan se voi kuitenkin vähentää haastavissa tilanteissa olevien asiakkaiden siirtymistä kotihoidon piiriin ja tarjota paremmin asiakkaan tarpeisiin vastaavaa palvelua. Hankkeen avulla ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on saatu käynnistettyä ja luotua sille raamit. Jatkossa palvelua tulee tarkastella ja kehittää gerontologisen sosiaalityön yksikössä entistä paremmin tarkoitustaan vastaavaksi sekä työntekijöiden näkökulmasta selkeyttää asiakkaiden ohjaamista palveluun. Esimerkiksi ryhmämuotoinen palvelu on yksi tapa toteuttaa sosiaalista kuntoutusta ja tämän kehittäminen voi olla tulevaisuuden kehittämiskohde.
Kansikuva
