Ikäihmisten arkikuntoutuminen etänä
Toimintamalli on tarkoitettu yli 70v ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisten palveluiden piirissä. Tavoitteena on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen etäpalveluiden avulla, ennaltaehkäisevästi ja monialaisesti, yli kuntarajojen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamalli on tarkoitettu yli 70v ikäihmisille, jotka eivät ole säännöllisten palveluiden piirissä. Tavoitteena on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen etäpalveluiden avulla, ennaltaehkäisevästi ja monialaisesti, yli kuntarajojen.
Toimintamalli lyhyesti
- Organisaatiot päättävät vastuista, toimijoista ja koordinoinnista toimintamallissa
- Organisaatiot suunnittelevat toimintamallia yhdessä perustuen yhteiseen käsitykseen arkikuntoutumisesta
- Organisaatiot suunnittelevat arkikuntoutumisen sisältöä ja keskinäistä työnjakoa. Säännöllisissä palavereissa on mukana myös teknisen alustan edustajat ja mahdollinen digituen edustaja.
- Kohderyhmän osallistuminen suunnitteluun mahdollistetaan
- Mahdollistetaan sisällöntuotanto moniammatillisesti. Sisältöä voivat olla tuottamassa esimerkiksi: kirjastovirkailijoita, viestintäsuunnittelija, liikunnanohjaaja, elintapaohjaaja, kotihoidon työntekijöitä, fysioterapeutti päivätoiminnanohjaaja, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja ja vapaa-aikasihteeri.
- Mahdollistetaan sisällöntuotanto monialaisesti ja -toimijaisesti sektorirajat ylittäen
- Viestiminen kohderyhmälle tapahtuu joko sähköisesti tai postitse (saatekirje ja viikko-ohjelma).
- Kohderyhmän mahdollisuutta saada digilaitteita käyttöönsä tuetaan esimerkiksi laitteiden vuokraamisen ja lainaamisen avulla.
- Asiakkaille on tarjolla digitukea.
Hyvinvointialue uudistuksessa on tunnistettu, että ikäihmisten määrän voimakas kasvu ja väestörakenteen muutos lisäävät palvelutarpeita olennaisesti tulevina vuosina. Muutoksia nykyisiin palvelurakenteisiin ja toimintamalleihin sekä esimerkiksi sähköisten palveluiden hyödyntämiseen tarvitaan. Ikääntyneiden osuus muuttuu seuraavan 10 vuoden aikana voimakkaimmin Oulussa, Lakeudella ja Rannikkoseudulla. Väestön ikääntyminen näkyy myös henkilöstön eläköitymisessä. 75 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvavan Pohjois-Pohjanmaalla vuoteen 2030 mennessä n. 18 600 henkilöä eli n. 52 % nykyisestä. Kotona asumisen tuelle nähdään tarvetta. (Vuorinen, A., Hyvinvoinnin alueellinen tilannekuva, Sote-palvelustrategia 26.10.2021.)
Ikäihmisten arkikuntoutuminen etänä oli uusi toimintamalli Lakeuden alueella, johon kaikki Lakeuden kunnat (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Tyrnävä) lähtivät mukaan. Päätöksen mukaan lähtemisestä tekivät kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden johtajat. Kaikki alueen kunnat ovat itsehallinnollisia. He tekevät yhteistyötä monin tavoin, esim. kirjasto- ja liikuntapalvelujen välillä oli jo kuntarajojen yli ulottuvaa yhteistyötä palveluittain. Sen sijaan monialainen kuntarajojen yli toteutuva yhteistyö eri vapaa-ajan palveluiden välillä oli uutta. Yhteistyön tavoitteena oli resurssien ja asiantuntijuuden sekä vahvuuksien jakaminen yli kuntarajojen.
Osassa Lakeuden kuntia oli jo hyödynnetty tai pilotoitu etäpalveluita eri alustoilla, mutta suurimmalle osalle kunnista toiminta oli uutta. Pilotissa testattiin teknisenä alustana Vooler videopuhelusovellusta, joka oli kaikille Lakeuden kunnille uusi tuttavuus. Tarkoituksena oli saada sekä asiakkailta että ammattilaisilta kokemuksia uuden teknisen alustan käytöstä, etälaitteista ja -toiminnasta.
Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen (HYTE)- ja digi- osahankkeet kuuluivat POPsoten rakenneuudistuksen hankkeisiin, jotka päättyivät 31.12.2021. Lisäksi tässä pilotissa tehtiin yhteistyöstä ikäihmisten palveluiden kehittämishankkeen kanssa, joka on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa. Pilottiin rekrytoitiin projektikoordinaattori (50%) digi-osahankkeen kautta. Hän toimi työryhmän ja asiakkaiden digitukena, huolehti viestinnästä työryhmän, asiakkaiden ja Voolerin kesken.
Pilotin loppuvaiheessa arkikuntoutumisen mallia lähdettiin mallintamaan palvelumuotoilun keinoin, koska haluttiin tuoda esille ennaltaehkäiseviä keinoja ja mahdollisuuksia ikäihmisten kuntoutustarpeen tunnistamiseen ja toimintakyvyn tukemiseen. Työtä tehtiin moniammatillisesti HYTE:n, kuntoutuksen, hoitotakuun ja ikäohjelman kehittämisohjelmien tuella. Samalla käsite laajentui ennaltaehkäisevän kotikuntoutuksen palvelupoluksi. Työ jäi vielä kesken ja se jatkuu Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmien jatkorahoituksen turvin. HYTE kytkeytyy jatkohankkeessa osaksi Tulevaisuuden sote-keskuskehittämishankkeita. Järjestö- ja yhdistysyhteistyö näkökulma ja mahdollisuudet sisältyivät palvelupolkukuvaukseen sekä olivat osa HYTE -osahanketta.
Toimintamallin pilotointi rajattiin koskemaan yli 70-vuotiaita ikäihmisiä, jotka eivät ole säännöllisten palveluiden piirissä ja asuvat Lakeuden kunnissa. Asiakasryhmän rajauksesta sovittiin ennen pilotointia Lakeuden yhteisessä vanhusneuvostossa. Rajausta tuki myös Tulevaisuuden sote-keskus kehittämisohjelman ikäihmisten kehittämisohjelman kohderyhmä.
Pohjois-Pohjanmaalla toteutettiin POPsoten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osahankkeen toimesta keväällä 2021 kysely koetusta hyvinvoinnista kuntalaisille. Kysely oli maakunnallinen pilotti, johon osallistui 28 kuntaa, 4693 pohjois-pohjalaista. Yli 65-vuotiaita vastasi kyselyyn 485. Heistä suurin osa (81,9%) kokivat, että oma arki on hyvää tai erittäin hyvää. Kuitenkin lähes puolet vastanneista (48,6%) kokivat kaipaavansa pientä tai isoa muutosta elämään eri osa-aluille. Eniten muutosta yli 65-vuotiaat kaipasivat fyysiseen terveyteen, avun ja palvelun saantiin, harrastuksiin, ihmissuhteisiin ja taloudelliseen toimeentuloon. Näihin osa-alueisiin voidaan vaikuttaa myös arkikuntoutumisen avulla.
Arkikuntoutumisen pilottiin osallistui yli 40 ikäihmistä, joista suurin osa oli yksinasuvia ja osa pariskuntia. Mukana oli myös omaishoitajia ja -hoidettavia. Toimintamallin tarkoituksena on tarjota ennaltaehkäisevää, hyvinvointia ja terveyttä edistävää matalan kynnyksen toimintaa pilottiin osallistuneille. Näin pyrittiin kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ja kotikuntoisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen. Lisäksi tavoitteena oli saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulma mahdollistamalla palvelut myös heille, joilla oli vaikeuksia päästä kulkemaan kodin ulkopuolisiin toimintoihin ja tapahtumiin.
Ikäihmisillä oli korkea kynnys osallistua pilottiin mukaan. Sanat etä ja digi koettiin vieraiksi ja pelottaviksi. Pelättiin myös sitoutumista ja omia kykyjä. Pilotin alkuvaiheessa todettiin, että esitteet ja sosiaalisen median viestintä eivät olleet parhaimpia keinoja saada ikäihmisiä mukaan vaan tarvittiin vertaisia linkkihenkilöitä, jotka kannustivat osallistumiseen. Linkkihenkilöitä löytyi esim. eläkejärjestöistä.
- Teknisen alustan valintaa varten kunnat tarvitsevat tarjoukset toimittajilta.
- Asiakas- ja sisällöntuottajien palautteita on myös hyvä toteuttaa säännöllisin väliajoin esimerkiksi puolivuosittain, jotta toimintaa voidaan kehittää edelleen.
- On hyvä testata erilaisia tapoja saada ihmisiä mukaan arkikuntoutumisen pariin ennaltaehkäisevästi, matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi seniorineuvolan kanssa tehtävää yhteistyö voisi olla hyvä kokeilla.
- Arkikuntoutus nimeä kannattaa myös pohtia. Tämä voi nostaa kynnystä osallistua palveluun. Uuden nimen kehittely voisi nousta esimerkiksi palveluista, jota alustalla tarjotaan. Näin asiakkaat tietäisivät mitä, heille tarjotaan. Sopivaa nimeä on hyvä kysyä ikäihmisiltä itseltään.
Pilotin aikana tunnistettiin, että:
- Ennaltaehkäisevä kotikuntoutus ylläpitää kotikuntoisuutta ja vähentää pitkällä tähtäimellä sote-kustannuksia ja palveluiden tarvetta.
- Etänä toteutuva ennaltaehkäisevä kotikuntoutus edistää tasavertaista saavutettavuutta palveluihin niille ihmisille, jotka eivät pääse syystä tai toisesta lähtemään kotoa palveluiden piiriin.
- Jakamalla sisällöntuotantoa yli kuntarajojen, monialaisesti yhdessä, saadaan parempaa ja monipuolisempaa sisältöä kevyemmillä resursseilla.
- Henkilöstö oli erittäin motivoitunutta kehittämään ja toteuttamaan palveluita, kun he pääsivät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa monialaisesti yhdessä ja oman asiantuntijuuden ja osaamisen näkökulmasta, toisiaan täydentäen.
KOOSTETTU PALAUTE:
Pilottiin osallistuneille ikäihmisille ja sisällöntuottajille tehtiin loppukysely, jonka avulla kartoitettiin palautetta pilotista. Kyselyissä oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeet lähettiin ikäihmisille sähköpostitse tai postitse, jos heillä ei ollut käytössä olevaa sähköpostia. Sisällöntuottajien loppukysely toteutettiin sähköisellä lomakkeella.
Ikäihmisten näkökulma:
Pilottiin osallistuneet ikäihmiset kokivat, että parasta etäryhmässä oli monipuolinen ja mielenkiintoinen ohjelma, joka toi virikettä, piristystä ja vaihtelua arkeen. Ikäihmiset kokivat, että pilottiin osallistuminen vähensi turvattomuuden tunnetta ja yksinäisyyttä. Arkikuntoutumiseen osallistumisen avulla he saivat muuta ajateltavaa ja jaksamista arkeen. Pilotin avulla oli jotakin mitä odottaa seuraavassa päivässä. Omaishoitajat kokivat, että pilotti antoi heille mahdollisuuden osallistua itselle mieluisiin toimintoihin, joihin ei muuten pääsisi.
Pilotti aktivoi ikäihmisiä liikkumaan ja tarkastelemaan ravintoasioita enemmän. Ikäihmiset kokivat, että heidän aktiivisuutensa oli lisääntynyt, fyysinen kunto parantunut ja mieliala kohentunut. Lisäksi ikäihmiset toivat esille, että digimaailma oli avartunut ja digi-/atk-taidot parantuneet. Unohduksissa ollut lukuharrastus oli löytynyt uudelleen lukupiirien ansiosta.
Kontaktit uusiin ihmisiin ja ohjaajien ammattitaito koettiin positiiviseksi asiaksi. Kiitosta sai myös Vooler teknisenä alustana, jota oli ikäihmisten mielestä helppo käyttää. Helppokäyttöinen alusta mahdollisti digitaalisten palveluiden onnistumisen kokemukset ikäihmisille, osalle ensimmäistä kertaa elämässään. Se, että ohjelma oli suunniteltu kuukaudeksi kerrallaan, koettiin hyväksi asiaksi. He kokivat antoisaksi sen, että pääsivät tutustumaan pilotin avulla muihin kuntiin eri tavoin. Myös yhdeltä omaiselta oli tullut palautetta siitä, oli nähdä, miten pienistä asioista tuli hyvää mieltä koko päiväksi.
Kehittämiskohteiksi ikäihmiset mainitsivat, että ikäihmisillä oli haasteita osallistua toimintaan, sillä termistö ei ole tuttua. He toivoivat, että termistö muutettaisiin arkikielelle, jotta ikäihmiset uskaltaisivat osallistua toimintaan paremmin. Ikäihmiset kokivat, että pilotti oli liian lyhyt. Lisäksi he kokivat, että samoja aiheita voisi olla useamminkin kerran ohjelmassa, näin voisi osallistua niihin uudestaankin.
Ohjelmaa toivottiin sekä aamu- että iltapäiviin. Nyt ohjelma painottui aamupäiviin. Ohjelmassa toivottiin, että mainittaisiin myös päättymisaika alkamisajan lisäksi. Myös muistutusta ohjelman alkamisesta toivottiin, jotta se ei menisi vahingossa ohi. Ohjelmaan toivottiin ajankohtaista tiedotusta sote-uudistuksesta, tietoturvasta ja nettiturvallisuudesta. Pilotin alkuun olisi toivottu yhteistä alkuinfoa ikäihmisille, jossa olisi kerrottu pilotista ja annettu opastusta heille yhteisesti teknisellä alustalla. Teknisen yhteyden pätkiminen, äänen ja kuvan laadun ongelmat koettiin myös haasteelliseksi sekä motivaatioon vaikuttaviksi tekijöiksi.
LISÄÄ VIELÄ:
Sisällöntuottajien näkökulma:
Vooler, teknologisena alustana:
Kansikuva
