Ikäneuvolan toimintamallin kehittäminen Lapin hyvinvointialueelle

Ikäneuvolan toimintamalli on kohdennettu yli 65-vuotiaille. Tavoitteena on tunnistaa asiakkaan tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa. Tapaamisen sisällöt muotoutuvat yksilöllisten tarpeiden pohjalta sisältäen sähköisen asioinnin ja elintapaohjauksen.

Toimintamallin nimi
Ikäneuvolan toimintamallin kehittäminen Lapin hyvinvointialueelle
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ikäneuvolan toimintamalli on kohdennettu yli 65-vuotiaille. Tavoitteena on tunnistaa asiakkaan tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa. Tapaamisen sisällöt muotoutuvat yksilöllisten tarpeiden pohjalta sisältäen sähköisen asioinnin ja elintapaohjauksen.

Toteutuspaikka
Toimintamallia on kehitetty yhteistyössä pilottikuntien ammattilaisten sekä monialaisen asiantuntijaverkoston kanssa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Lapin hyvinvointialue
Tornio
Rovaniemi
Sodankylä
Inari
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Tekijä

Mervi Pirkola

Luotu

27.11.2023

Viimeksi muokattu

04.12.2023
Ratkaisun perusidea

Määräaikaiset ikäneuvolan tapaamiset mahdollistavat ammattilaisille asiakkaan yksilöllisen tuen tarpeiden tunnistamisen, jolloin ammattilaisella on mahdollista kohdentaa asiakkaalle tarvittavaa, yksilöllistä apua ja tukea. Ikäneuvolan toimintamalliin yhdistettiin digitaalisen palvelun käyttö Omaolon hyvinvointitarkastus, joka pitää sisällään terveyskyselyn, elämänlaatukyselyn sekä  kyselyn suun terveydestä. Näistä kyselyistä saatujen esitietojen avulla ammattilainen saa asiakkaasta strukturoidusti sekä yhdenmukaisesti esitietoja kansansairauksien riskitekijöiden tunnistamisen sekä vastaanoton yksilöllisen sisällön suunnittelun tueksi. Digitaalisten ratkaisujen tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Hyvinvointitarkastuksen pohjalta saadut yksilölliset suositukset ovat myös suoraan hyödyllisiä asiakkaalle ja hän pystyy palaamaan kyselyistä saamiinsa palautteisiin.

Kansantautien syyt ovat riskitekijöitä, joihin varhainen puuttuminen vaikuttaa: epäterveellinen ravitsemus, vähäinen liikunta, liian lyhyt yöuni, tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua kansantauteihin. Elintapamuutokset auttavat eniten henkilöitä, joilla on suuri riski sairastua kansantauteihin sekä heitä, jotka ovat jo sairastuneet. Kansanterveyden näkökulmasta ikäihmiset hyötyvät tapaamisista, joihin sisältyy elintapaohjausta. 

Ikäneuvola mallin tavoitteena on ollut edistää ja kehittää monialaisessa yhteistyössä elintapaohjausta ottamalla käyttöön laadukkaita ja vaikuttavia elintapaohjauksen toimintamalleja (FINGER -toimintamalli) sekä vahvistaa sote-ammattilaisten, järjestöjen ja kuntatoimijoiden välistä yhteistyötä.

Ikäneuvolan toimintamalli sisältää Omaolon hyvinvointitarkastuksen käyttöönoton, vastaanoton sisältöjen kuvaukset, tilastoinnin mallin, kutsukirjepohjan, viestintämateriaalin sekä FINGER-mallin käyttöönoton yhteistyössä Lapin muistiyhdistyksen ja MuistiTerve Pohjois-Suomi -hankkeen kanssa.

Ikäneuvolan toimintamallin kehittämisessä on ollut mukana Lapin hyvinvointialueen neljä pilottikuntaa: Inari, Rovaniemi, Sodankylä ja Tornio. Kehittämistoimenpiteitä on edistetty alueellisen kehittäjäverkoston kanssa, joka muodostunut pilottikuntien nimeämistä yhdyshenkilöistä sekä hankkeen koordinaatiotuesta. Monialainen asiantuntijaverkosto on tukenut kehittäjäverkoston työskentelyä ja toimenpiteiden toteutumista. Ammattilaisten osaamista on tuettu Omaolon käyttöönoton koulutuksilla sekä ikääntyneiden elintapaohjauksen erityispiirteet webinaarisarjan avulla. Vastaanoton sisällöt on kuvattu rakenteisen kirjaamisen mallipohjan mukaisesti 

Toimintaympäristö

Lapin hyvinvointialue on pinta-alaltaan Suomen laajin hyvinvointialue. Lapissa yli 65-vuotiaiden osuus on koko maan keskiarvoa suurempi. Alueella kärsitään negatiivisesta väestönkehityksestä, olemassa oleva väestö vanhenee ja huoltosuhde kasvaa. Vuonna 2021 sairastavuus oli Lapissa koko maan neljänneksi suurinta ja sote-nettokäyttökustannukset maan toiseksi korkeimmat. Eniten sairastavuutta aiheuttavat ja terveydenhuollon palveluita vaativat kansansairaudet, joista muun muassa sydän- ja verisuoni- sekä muistisairaudet lisääntyvät iän myötä. Kansanterveysongelmien näkökulmasta riskitekijöiden varhainen tunnistaminen on inhimillisestä näkökulmasta ja kustannusten kannalta kaikkein vaikuttavinta. Ikääntyneen väestön entistä parempi kunto auttaa osaltaan selviytymään kasvavasta huoltopaineesta. 

Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2023 ohjaa hyvinvointialueita suunnittelemaan toimenpiteitä, joiden avulla ylläpidetään ja edistetään ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä tukemalla iäkkäiden omaehtoista toimintaa, löytämällä toimintakyvyn heikkenemisen riskissä olevat sekä kohdistamalla heihin tarvittavat ehkäisevät toimenpiteet. (STM julkaisuja 2020:29)

Lapin kuntiin toteutetusta nykytilanneselvityksestä kävi ilmi, ettei alueella ollut käytössä yhtenäistä mallia ikääntyneiden ennaltaehkäisevien terveystapaamisten järjestämiseen ja toteutukseen. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tavoitteena ikäneuvolan toimintamallin käyttöönotossa oli, että kuntien yhteyshenkilöt suunnittelevat ja käynnistävät mallin paikallisen koordinoinnin ja toteutuksen syksyllä 2023. Kuntien toiveesta ja terveydenhuollon johtoryhmän päätöksellä (henkilöstö muutokset ja – resurssit sekä päällekkäiset kehittämistoimenpiteet) suunniteltua pilotointia päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan. 

Kansikuva
Ikäneuvolan mainoskuva sosiaaliseen mediaan

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä