Jälkihuollon vahvasti tuetun asumisen palvelu
Intensiivinen jälkihuollon vahvasti tuetun asumisen palvelu.Kokonaisvaltaisessa palvelussa edistetään asiakkaiden itsenäisyyttä ja hyvinvoinnin parantumista kuntouttavalla työotteella erilaisissa lähtötilanteissa olevien asiakkaiden kanssa.
Toimintamallin nimi
Intensiivinen jälkihuollon vahvasti tuetun asumisen palvelu.Kokonaisvaltaisessa palvelussa edistetään asiakkaiden itsenäisyyttä ja hyvinvoinnin parantumista kuntouttavalla työotteella erilaisissa lähtötilanteissa olevien asiakkaiden kanssa.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
NAL palveluiden mallissa nuorille tarjotaan vahvasti resursoitu hybridimallinen toteutus, jossa nuori asuu omassa vuokra-asunnossaan NAL asuntojen kohteessa, mutta ympäriltä löytyy yhteisöllisten tilojen lisäksi apua ja tukea 24/7. Mallissamme nuoren tilanne pyritään vakauttamaan ja perustarpeet turvaamaan elementein, jotka sisältävät mm. aterian kahdesti päivässä ja palvelun oman lääkärin.
Palvelussa toimivat moniammatillinen tiimi ja yleislääkärin palvelut. Jälkihuollon sosiaalityöntekijä ohjaa nuoren palveluun palvelutarpeen perusteella. Palvelua tuotetaan ympärivuorokautisena siten, että yöaikaan asiakkaiden käytössä on hälypuhelin, jonka kautta on mahdollista saada keskusteluapua ja neuvontaa. Työntekijät ovat paikalla 7.00- 23.00 välisenä aikana viikon jokaisena päivänä. Moniammatilliseen tiimiin kuuluu sosionomeja, sairaanhoitajia sekä lähihoitajia. Lisäksi toimintaa johtaa palveluvastaava.
Tuottaja tarjoaa asiakkaille yhteisen tilan, jossa on mahdollisuus osallistua ruokailuun kaksi kertaa päivässä ja yhteiseen toimintaan sovittuina toiminta-aikoina. Yhteistä toimintaa järjestetään asiakkaiden toiveita huomioiden. Toimintaa kuuluu muun muassa säännöllinen nyrkkeilyvalmennus, ohjattua ryhmätoimintaa sekä erilaisia retkiä.
Palveluntuottaja vahvistaa nuoren hyvinvointia ja toimivaa arkea, asumisen onnistumista ja osallisuutta. Palveluntuottaja vastaa nuorelle tarjottavasta henkilökohtaisesta käytännön opastuksesta ja ohjauksesta, neuvonnasta, palveluohjauksesta sekä psykososiaalisesta tuesta liittyen arkielämän sujumiseen, opiskeluun, työllistymiseen tai muihin nuoren tarpeista lähteviin kysymyksiin. Jokaisella asiakkaalla on kaksi omaohjaajaa, jotka tuntevat nuoren tilanteen. Tavoitteena on, että nuori huolehtii itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Nuorta autetaan asettumaan omaan asuntoonsa. Varmistetaan, että hän huolehtii perustarpeistaan ja saa vuorokausirytmin toimimaan. Nuorta tuetaan arjessa ja asioiden aktiivisessa hoitamisessa sekä ihmissuhteissa. Nuorelle tarjotaan yksilöllisen tarpeen mukaan tukea ja ohjausta palveluihin, opiskeluun ja työhön sekä tuetaan nuorta löytämään harrastus.
Jokaiselle nuorelle laaditaan kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, jossa asetetaan tavoitteet työskentelylle.
Eriteltynä palveluun kuuluu seuraavia asioita;
a. opastusta itsenäiseen asumiseen ja kodinhoitoon
b. palveluntuottaja seuraa, että asiakkaan vuokrat tulevat ajallaan maksetuksi ja että asuminen sujuu ilman häiriöitä. Tämän tyyppinen sosiaalinen isännöinti sisältyy vuokraan. Mikäli asumisessa ilmenee ongelmia, tulee niistä informoida välittömästi asiakkaan sosiaalityöntekijää.
c. psykososiaalista tukea
d. tukea ja ohjausta arjen rutiinien luomiseen
e. tukea vapaa-ajan toiminnan järjestämiseen
f. asiointiapua ja palveluihin saattamisen
g. tukea taloustilanteen selvittämiseen ja opastusta talouden hallintaan
h. ohjausta ja tukea koulutukseen ja työelämään
i. tukea psyykkisen ja fyysisen terveyden hoitamiseen
j. apua tukiverkoston luomiseen
k. palveluohjausta
l. välitöntä tukea kriisitilanteisiin
m. ympärivuorokautinen tuki, myös puhelin
Toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Kuntouttavaan työhön sisältyy asumissosiaalisen työn lisäksi muun muassa päihdetyötä sekä neuropsykiatrista valmennusta. Yksilöllinen omaohjaaja työskentely on merkittävässä asemassa korjaavien kokemusten luomisessa ja luottamuksellisen suhteen rakentamisessa. Työskentelyyn käytettävät tunnit ovat kuukausitasolla vähintään 24- 36h/kk. Palvelun kesto on maksimissaan kaksi vuotta. Tavoitteena on asiakkaan itsenäistyminen ja siirtyminen joko kevyemmin tuettuun tai itsenäiseen asumiseen. Joissain tapauksissa tavoitteena on tarkoituksenmukaisen jatkoasumisen löytäminen esimerkiksi SAS- prosessien kautta.
Voit seurata vahvasti tuettujen yksiköiden arkea uuden Instagram-tilin kautta!
Lastensuojelulain 75 § määritellään oikeus jälkihuoltoon. Jälkihuollon tavoitteena on tukea aikuistumista ja itsenäistymistä tavoitteellisesti, pitkäkestoisesti ja johdonmukaisesti. Jälkihuollon järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueelle. Ajantasaisesti jälkihuoltoa koskeva lainsäädäntö on muuttunut vuoden 2024 aikana, jolloin jälkihuollon ikäraja on laskettu 23- vuoteen sen ollessa aiemmin 25- vuotta. Helsingin kaupunki on vuonna 2024 tekemällään päätöksellä turvannut jälkihuoltoa vastaavien palvelujen toteutumisen myös ikäryhmälle 23-25 vuotta. Mallin levittämisessä keskeistä on jälkihuollon asiakkaiden tasavertaisuuden edistäminen valtakunnallisesti.
Nuoriin tuen tarpeessa oleviin aikuisiin liittyvä yhteiskunnallinen tilanne on Suomessa usealla mittarilla katsottuna huolestuttava. Nuorten huumekuolemat ovat Eurooppalaisessa vertailussa kärkiluokkaa, nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat ovat keskeinen kansallinen huolenaihe, neuropsykiatristen diagnoosien määrän kasvu asettaa paineita tarvittaville tukitoimille ja lisäksi esimerkiksi rikoksen torjunnan näkökulmasta tarvitsemme yhä enemmän keinoja nuorten syrjäytymiskierteiden katkaisuun ja esimerkiksi jengiytymiseen liittyvien uhkien torjumiseen. Muita ajantasaisesti huomioitavia asioita ovat monikulttuurisuuden yleistyminen sekä ylisukupolvisuus.
Yhteiskunnallinen eriarvoistumiskehitys ja vallitseva taloudellinen tilanne lisää tarvetta vaikuttavien ja oikein kohdennettujen palveluiden kehittämiselle. Jälkihuollon asiakkaat ovat muiden kuntalaisten tavoin oikeutettuja samoihin hyvinvointialueiden palveluihin. Näin ollen sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat säästötoimenpiteet esimerkiksi päihde- ja psykiatrisen hoidon osalta koskee myös heitä. Nuoriin aikuisiin kohdistetut toimet ovat taloudellisesta näkökulmasta järkeviä ja maksavat itsensä takaisin välittömien ja välillisten säästöjen muodossa eri sektoreilta terveydenhuollosta oikeusjärjestelmään. NAL Palveluiden jälkihuollon vahvasti tuetun asumisen mallilla suunnataan intensiivistä ja vahvasti resurssoitua palvelua oikea-aikaisesti eniten tarvitsevalle kohderyhmälle.
Palvelun kohderyhmänä ovat olleet Helsingin jälkihuollon kautta tulleet asiakkaat eli 18 - 24- vuotiaat nuoret aikuiset. Jälkihuollon vahvasti tuetun palvelun piiriin pääsemisen edellytyksenä on ollut arvion perusteella esiintyvä vahvan tuen tarve sekä asiakkaan oma halukkuus tukipalvelun vastaanottamiseen. Toimintaa koskevassa palvelukuvauksessa määritellään asiakasryhmää seuraavasti; Palvelu on suunnattu jälkihuollossa erityistä tukea tarvitseville nuorille. Nuorilla on usein moninaisia haasteita ja oirehdintaa: käytösoirehdintaa, diagnosoimattomia mielenterveysongelmia, neuropsykiatrisia haasteita, päihdeongelmia sekä lisäksi traumataustaa, rikostaustaa, kehityksen viivästymistä, lievää vammaisuutta, luottamuspulaa, yksinäisyyttä, haasteita ihmissuhteissa ja aggressiivisuutta.
Palvelun alkuperäinen sisältö on laadittu tilaajan eli Helsingin kaupungin kehittämistyönä useiden vuosien aikana sen perusteella minkälaisia tarpeita kohderyhmän kanssa työskenneltäessä on noussut esille. Palvelun suunnittelussa on ollut mukana laaja-alaisesti jälkihuollon ammattilaisia ja palveluun kuuluvat yksityiskohdat kuten lääkäritoiminnan sisällyttäminen sekä osittaisen ruokahuollon sisällyttäminen palveluun on noussut juuri niistä käytännön tarpeista, joita erittäin paljon tukea tarvitsevan kohderyhmän kanssa toimiminen on käytännössä osoittanut.
Mallin kehittämisen alkuvaiheessa tiivis tilaajayhteistyö on ollut keskiössä. Asiakasohjaukseen liittyvää kriteeristöä on tarkennettu toiminnan edetessä. Lisäksi palvelun sisällöstä on käyty vuoropuhelua säännöllisissä tilaajapalavereissa.
Asiakkaiden osallisuutta uuden palvelun kehittämisessä on pyritty huomioimaan monin eri tavoin. Uuden palvelun kehittämisvaiheessa on kokeiltu erilaisia tapoja toimia yhdessä asiakkaiden kanssa, joiden perusteella käytössä olevia toimintamalleja ja rakenteita on otettu käyttöön. Asiakkaat ovat olleet mukana rakentamassa palvelua koskevia linjauksia kuten esimerkiksi yhteisten tilojen päihteettömyyttä. Perustamisvaiheessa asiakkaat ovat päässeet vaikuttamaan myös esimerkiksi yksiköihin tehtäviin hankintoihin.
Osana palvelun rakenteita on viikoittain kokoontuva "johtokunta" jossa asiakkailla on mahdollisuus nostaa esille toiveitaan ja ideoitaan toteutettavista toiminnoista sekä muita kehittämisajatuksia. Palautetta asiakkailta kerätään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa sekä asiakkuuden päättyessä. Annettu palaute käsitellään asiakkaiden kanssa sekä yksilöllisesti, että osana johtokunnan toimintaa. Palautteiden käsittelyä koskien palvelussa on laadittu erillinen malli, jonka avulla halutaan varmistaa henkilökunnan positiivinen suhtautuminen asiakkaiden antamaan palautteeseen. Kerätyn palautteen avulla on kerrytetty kohderyhmään liittyvää asiakasymmärrystä, jota on hyödynnetty muun muassa palveluun sisältyvän toiminnan kehittämisessä.
Asiakkaita pyritään osallistamaan heitä koskevassa kirjaamisessa niin päivittäisen kirjaamisen osalta kuin kuukausittaisten raporttien osalta. Arjen työssä asiakkaille myös kuvataan ja perustellaan sitä, miksi kirjaamista tehdään.
Asiakasymmärrystä on pyritty lisäämään kerryttämällä tietoa palvelusta tehtyjen opinnäytteiden kautta. Toistaiseksi opinnäytteitä on tehty kaksi ja molemmissa töissä asiakkaiden kokemukset ja näkemykset ovat olleet keskiössä. Erityisesti kuitenkin asiakkaiden osallisuus näkyy arjessa esiintyvinä vaikuttamismahdollisuuksina muun muassa omaan asuinympäristöön. Olennainen osa asiakasymmärryksen kartoittamista on ollut asiakastyöhön liittyvä tilastointi. Tilastoinnin avulla tietoa on saatu muun muassa siitä kuinka moni asiakkaista on palveluun tullessaan asunnoton, missä määrin päihderiippuvuus näyttäytyy asiakkailla, kuinka suurella osalla asiakkaista on neuropsykiatrisia diagnooseja tai oirehdintaa ja niin edelleen. Palveluun sisältyvää kuntouttavaa työtä on räätälöity saatujen tietojen mukaan ja näiden perusteella on luotu muun muassa neuropsykiatristen häiriöiden hoitamisen prosessia sekä päihdetyön suunnitelma.
Asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseksi osaksi palvelua on kehitetty alumnitoiminta. Alumnitoiminnassa palvelun jo onnistuneesti päättäneet asiakkaat toimivat alumneina nykyisille asiakkaille tuoden esille kokemustaan palvelun hyödyntämisestä. Alumnit osallistuvat myös palvelun ja yleisemmin jälkihuollon kehittämistoimintaan ja heillä on mahdollisuus osallistua palvelun järjestämään virkistys- ja koulutus toimintaan sekä yksiköiden vapaa-ajan toimintoihin. Alumneilta edellytetään esimerkillistä käyttäytymistä ja toiminta on täysin vapaaehtoista.
Vahvasti tuetun asumisen palveluun kytkeytyvät opinnäytetyöt:
Nuorten kokemuksen näkyviksi jälkihuollon vahvasti tuetun asumisen toiminnassa-opinnäytetyö
Jälkihuollon nuorten kokema turvallisuus-opinnäytetyö
Jälkihuollon vahvasti tuetun asumisen palvelun kaltainen malli on otettavissa käyttöön millä tahansa hyvinvointialueella. Palvelua voidaan toteuttaa joko hyvinvointialueen itsensä tuottamana tai palveluntilaajan kautta. Palvelun toteuttaminen vaatii, että asiakkaille on järjestettävissä omat vuokra-asunnot sekä yhteistilat samasta rakennuksesta. Palvelussa vaadittava henkilöstön vahvuus on 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Henkilöstö on paikalla jokaisena päivänä 7.00 - 23.00 välisenä aikana. Lisäksi öisin käytössä on hälypuhelin järjestelmä.
Palvelussa työskentelee moniammatillinen työryhmä ja esihenkilö/-t, joilla on kokemusta sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, mielenterveystyöstä, päihdepalveluista, neuropsykiatrisesta valmennuksesta sekä psykiatrisesta hoitotyöstä. Henkilökunnalla on vahva kokemus itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten tukemisesta. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden ja palvelua on joustavasti tarjolla asiakkaan tarpeen mukaan. Henkilöstömitoitus on 0,60 työntekijää asiakasta kohti. Moniammatillisessa tiimissä toimivat ovat koulutukseltaan lähihoitajia, sosionomeja ja sairaanhoitajia (vähintään kaksi). Tiimin henkilöstöstä vähintään puolella tulee olla vähintään kahden vuoden kokemus 18–24-vuotiaiden nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Lisäksi vähintään puolella tulee olla AMK-tutkinto.
Palvelun toteuttajalla tulee olla käytössään tarpeisiin soveltuva asiakastietojärjestelmä. Perustamisvaiheessa vaaditaan taloudellista resurssia myös yksiköihin hankittavien tarvikkeiden osalta. Lisäksi mallin toteuttajalle tulee olla mahdollisuus järjestää palvelu hybridimallisena toteutuksena ja tähän soveltuvat kiinteistöt.
Mallista on hyödynnettävissä myös yksittäisiä elementtejä, kuten haastavassa tilanteessa olevan asiakkaan perustarpeiden vakauttamisessa perustellut lääkäri- ja ruokapalvelu. Hybridimallinen asumisen toteuttaminen, kehitetty alumnitoiminta, jossa entiset palvelun asiakkaat mentoroivat nykyisiä, vuorovaikutuksellinen nyrkkeilyvalmennus sekä intensiiviset kuntoutusmenetelmät sekä henkilöstön suuri vahvuus osana asumissosiaalista työtä. Malli linkittyy Asunto ensin työn kentälle kuitenkin kuntouttavaa työtä tehden.
Kyseessä on helposti sovellettava valmis palvelumalli, jossa yhdistetään jo olemassa olevia elementtejä lisäämällä tuen vahvuutta merkittävästi.
- Palvelukuvauksen rakentaminen
- Tilojen kartoittaminen
- Henkilöstön hankkiminen
- Mahdollisen vuokranantajatahon kanssa käytännöistä sopiminen
- Asiakasohjauksen suunnitteleminen
- Käynnistysvaihe
- Mallin kehittäminen käytännössä
Vahvan tuen palvelulla on mahdollista vastata sellaisen erityisen hankalassa asemassa olevan ja monilla eri elämän osa-alueilla tukea tarvitsevan asiakaskunnan tarpeisiin, johon ei pystytä vastaamaan perinteisen jälkihuoltoon kuuluvan sosiaaliohjauksen keinoin. Palveluun kuuluvien elementtien kuten ruokailun ja henkilökunnan läsnäolon vuoksi pystytään vakauttamaan asiakkaiden perustarpeiden toteutumista. Lääkäripalvelu osana toimintaa puolestaan edesauttaa terveydenhuollon palveluiden ulkopuolella olleiden asiakkaiden terveysasioiden hoitamisen matalalla kynnyksellä sekä edistää tarkoituksenmukaisten palveluiden saamista myös erikoissairaanhoidosta kuten psykiatriasta.
Palvelulla pystytään vastaamaan samanaikaisesti erilaisten asiakkaiden tuen tarpeisiin. Henkilökunnan osaamiselle asetetut vaatimukset mahdollistavat kuntouttavan työn tekemisen osana asumispalveluita. Esimerkiksi vahva päihdetyön sisältö osaaminen on edellytyksenä nuorten aikuisten hoitoon motivoitumiselle, mutta myös päihteettömän elämäntavan tukemiselle.
Hybridimalli, jossa yksikkömäinen tuen intensiivisyys yhdistyy normaali vuokra-asumisen toimintaympäristöön toimii kohderyhmälle houkuttelevana ympäristönä tuen vastaanottamiselle ja vähentää laitostumisen riskiä merkittävästi. Tästä yhtenä osoituksena on ollut jo poismuuttaneiden asiakkaiden halukkuus palata palveluun. Jokaisen päättyneen asiakkuuden kohdalla työryhmän tiimipäivässä toteutetaan reflektointityökalulla toteutettava päättyneen asiakkuuden reflektointi.
Asiakkaiden kokeman hyvinvoinnin muuttumista ja kehittymistä seurataan 3X10D- elämäntilannemittariin perustuvalla Zekki- menetelmällä. Erityisesti esille nousevat asiakkaiden kokemukset taloudenhallinnan haasteista sekä rikkoutuneista sosiaalisista suhteista. Tulevaisuudessa on tarkoituksena ottaa käyttöön Zekkipro. Lisäksi käytössä on päihde- ja mielenterveystyön tukena erilaisia mittareita.
Kahden vuoden seuranta-ajalla palvelulla on saavutettu erinomaisia tuloksia muun muassa asunnottomuuden vähentämisen ja ehkäisemisen osalta, asumisen turvaamisessa, päihdehoitoon hakeutumisessa sekä päihteettömän elämäntavan saavuttamisessa, keskenjääneiden diagnoosien loppuunsaattamisessa ja tarvittavien palveluiden saavuttamisessa. Yksikään palvelun päättäneistä asiakkaista (noin 50 asiakasta tähän mennessä) ei ole jäänyt asunnottomaksi. Suurin osa asiakkaista on siirtynyt palvelun päättyessä itsenäiseen asumiseen. Tutkimusten mukaan suurin osa jälkihuollon päättäneistä on toimeentulotuella. Palvelussa olevista toimeentulotuella on vain 1/4. Sosiaalityöntekijöiltä kerätyn palautteen mukaan suurimman osan asiakkaista kohdalla asetetut tavoitteet on saavutettu. Asiakkailta kerätyn palautteen mukaan he kokevat hyötyneensä palvelusta merkittävästi. Liitteenä olevista dokumenteista on mahdollisuus tutustua edellä mainittuihin tuloksiin tarkemmin.
Mallin kehittämistä ja tuloksia on seurattu myös tilaajan toimesta säännöllisissä tilaaja- ja yhteistyöpalavereissa sekä vuonna 2024 toteutetussa suunnitelmallisessa tilaajatarkastuksessa, jonka yhden osuuden muodostivat sosiaalityöntekijöiltä kerätty palaute. Yhteistyössä Helsingin kaupungin jälkihuollon kanssa on suunnitelmia myös tutkimuksellisesta yhteistyöstä nykyisen sopimuskauden aikana.
Malli on esillä ja kuvattu Y-säätiön toimesta kansainvälisessä Adapting Housing First- Innovating Housing Staff projektissa, jossa kehitetään ja levitetään hyviä käytäntöjä euroopan maissa. Hybridimallinen toteutus on uudenlainen avaus Asunto ensin- työn kentällä.
Kansikuva
