Järjestö- ja asukasosallisuus sote-uudistuksessa
Toimintamallissa esitellään asukas- ja järjestöosallisuuden tapoja Pohjois-Karjalan Siun soten valmistelu- ja kehittämisvaiheissa. Pohjois-Karjalan kokemuksia voidaan hyödyntää sote-uudistuksessa eri alueilla.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa esitellään asukas- ja järjestöosallisuuden tapoja Pohjois-Karjalan Siun soten valmistelu- ja kehittämisvaiheissa. Pohjois-Karjalan kokemuksia voidaan hyödyntää sote-uudistuksessa eri alueilla.
Toimintamalli lyhyesti
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus (sote-uudistus) on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien asukkaiden palveluja elämänkaaren eri vaiheissa. Sote-uudistus muuttaa samalla kuntien roolia, johtamista ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.
Pohjois-Karjalassa maakunnallinen Siun sote aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Siun sote yhdistää alueen kaikkien 13 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä keskussairaalan samaan organisaatioon, joka tuottaa palveluja 170 000 asukkaalle. Työntekijöiksi Siun soteen siirtyi yli 6 000 kuntien sote-ammattilaista.
Asukas- ja järjestöosallisuutta Siun sotessa on toteutettu Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen ja laajan toimijajoukon kanssa. Yhteistyössä olivat mukana alueen kunnat, järjestöt, PKSSK eli Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Karelia-ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Itä-Suomen yliopisto. Asukkailta evästystä palvelujen kehittämiseen ovat olleet keräämässä pääasiassa Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat.
Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksellä on strateginen kehittämiskumppanuussopimus Siun soten kanssa ja yhdistys on toiminut järjestöjen kokoajan roolissa suhteessa Siun soten kehittämiseen.
Siun sotessa alueen asukkaiden, sidosryhmien ja henkilökunnan kokemuksilla on ollut tärkeä rooli. Valmisteluvaiheen aikana mielipiteitä ja näkemyksiä kysyttiin aktiivisesti alueen asukkailta, ammattilaisilta ja järjestöiltä. Palautteen ja keskustelujen pohjalta hahmoteltiin, miten palvelut olisi hyvä järjestää ja miten nykyisessä palvelujärjestelmässä ilmenevät ongelmat korjattaisiin. Isojen uudistusten onnistuminen edellyttää luottamusta. Siun sotessa luottamusta on rakennettu pitkäjänteisellä ja avoimella vuoropuhelulla, jossa päättäjillä, ammattilaisilla, asukkailla ja järjestöillä on ollut mahdollisuus olla mukana.
Asukkaiden marraskuu
Asukkaiden marraskuun aikana vuonna 2014 kuultiin Pohjois-Karjalan maakunnan ja Heinäveden kunnan asukkaita siitä, millaisiksi he arvioivat nykyisiä sosiaali- ja terveyspalveluja: mikä palveluissa toimii ja mikä ei. Asukkaita kuultiin seudullisissa yleisötilaisuuksissa sekä haastattelemalla erilaisissa kohtaamispaikoissa, järjestöjen tilaisuuksissa ja esimerkiksi terveyskeskuksissa, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja uimahallissa. Asukkailla oli mahdollisuus kertoa kokemuksistaan ja kehittämisehdotuksistaan myös nettikyselyllä otakantaa.fi-palvelussa
(http://www.otakantaa.fi/siunsote) Tiedonkeruun osiota olivat mukana toteuttamassa Karelia-ammattikorkeakoulun ja Humakin opiskelijat, yhteensä 26. Asukkaiden marraskuu oli kokeilu erilaisista menetelmistä, joiden avulla asukkaat voivat osallistua palvelujen kehittämiseen.
Asukkaiden huhtikuu
Huhti–toukokuussa 2015 järjestettiin uusi yleisötilaisuuksien kierros, Asukkaiden huhtikuu. Kaikille avoimia tilaisuuksia järjestettiin kuudessa kunnassa eri seutukuntien alueella. Yleisötilaisuuksissa keskusteltiin saadusta palautteesta sekä kerrottiin hankkeen etenemisestä ja siitä, miten asukkaiden esiintuomia ongelmakohtia on ryhdytty korjaamaan. Tavoitteena oli myös kuulla asukkaiden näkemyksiä, miten he jatkossa haluaisivat olla mukana sote-palvelujen kehittämisessä. Asukkaiden huhtikuun prosessiin kuului myös tiedonkeruu kentällä. Karelia-ammattikorkeakoulun 15 sosionomiopiskelijaa jalkautui keräämään palautetta sote-palveluista ja keskustelemaan palvelujen kehittämiseen osallistumisesta. Keskusteluja käytiin lapsiperheiden, nuorten, ikäihmisten ja kehitysvammaisten kanssa. Esimerkiksi nuorilta kerättiin yli 400 palautetta.
Siun ilta
Asukastilaisuudet Siun soten valmistelussa jatkuivat vuonna 2016 Siun illoilla. Siun ilta -tilaisuuksissa käsiteltiin yhteisesti mietittyä teemaaluetta, esimerkiksi digipalvelut tai kokemustiedon kerääminen. Illoissa myös kerrottiin Siun soten ajankohtaiset kuulumiset sekä keskusteltiin sote-palveluihin liittyvistä kysymyksistä ja kehittämisehdotuksista.
Siun Helmikuu
Siun helmikuu järjestettiin helmikuussa 2020. Tempauksen tarkoituksena oli kerätä asukkaiden evästyksiä sote-keskuskehittämisen tueksi. Kuukauden aikana toteutettiin sähköinen kysely. Yhtenä teemapäivänä Karelia amk:n opiskelijat jalkautuivat kuuden kunnan alueella eri paikkoihin, esim. huoltoasemille, kirjastoihin, terveysasemille kysymään asukkailta näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeisistä kehittämiskohdista. Aineistoa hyödynnettiin sote-keskus -hankkeen suunnittelussa.
Edellä mainituissa tempauksissa osallistumisen menetelminä on käytetty mm. yleisötilaisuuksien järjestämistä, kentälle jalkautumista ja ihmisten haastattelua, postikortilla palautteen keräämistä, verkkokyselyä, järjestöjen kautta asukkaiden näkemysten keräämistä ns. lumipallomenetelmällä.
Siun soten suunnittelussa ja kehittämisessä on painotettu asukaslähtöisiä palveluja sekä asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Valmisteluvaiheessa toteutettiin useita Asukkaiden marraskuu ja Asukkaiden huhtikuu nimiset tempaukset, joiden aikana alueen asukkaat kutsuttiin sote-palvelujen kehittämiseen. Myös työntekijät haluttiin mukaan. Ennen Asukkaiden marraskuun toteutusta alueen terveydenhuollon ja sosiaalityön ammattilaiset kuvasivat palvelujen keskeiset pullonkaulat. Asukkaiden marraskuussa kuultiin asukkaiden ajatuksia palveluiden tilasta sekä siitä, vastaavatko ammattilaisten näkemykset asukkaiden käsityksiä. Valmisteluvaiheessa toteutettiin myös teemallisia Siun iltoja, joissa keskusteltiin asukkaiden kanssa palveluiden kehittämisestä. Siun soten perustamisen jälkeen on toteutettu edelleen Asukkaiden marraskuu- tai Asukkaiden helmikuu -nimisiä tempauksia palvelujen kehittämiseksi.
Myös järjestöjen osallisuudella Siun soten valmistelussa ja kehittämisessä on ollut merkittävä rooli. Siun sotella ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksellä on strateginen kehittämiskumppanuussopimus, jonka puitteissa Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys on toiminut järjestöjen kokoajana suhteessa Siun soten valmisteluun ja kehittämiseen.
Yhteistä työskentelyä on tehty erilaisissa isommissa ja pienemmissä järjestöfoorumeissa ja asiaa on käsitelty Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta Janen kokouksissa sekä järjestöjen kumppanuuspöydän tapaamisissa ja työskentelyssä. Erityisesti sote-järjestöjä kokoavan järjestöjen kumppaanuuspöydän työskentely on keskittynyt vuoden 2020 aikana Siun soten sote-keskushankesuunnitelman valmisteluun ja hankkeen kehittämistoimien käynnistämiseen yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Pohjois-Karjalan järjestökyselyssä 2021 kysytään yhdistysten yhteistyömuodoista ja yhteistyön kehittämisehdotuksista suhteessa Siun soteen. Järjestötiedottamisen kanavana Siun soten kehittämisasioista on toiminut järjestötietopalvelu Jellin yhdistykset ja Siun sote-sivusto ekä Jellin uutiskirje.
Siun soten asukkaiden osallisuuden rakentamisen taustalla vaikuttavat erityisesti sote-ja maakuntauudistukseen liittyvät suunnitellut lait, mutta myös Siun sotesta sekä alueuudistuksesta johtuvat mahdolliset vaikutukset päätöksentekovallan etääntymisestä asukkaista.
Siun sotessa osallisuuden rakentaminen on ollut ennen kaikkea tieto- ja suunnitteluosallisuuden kasvattamista. Siun soten palveluiden kehittämisessä on kaikki mukaan -mentaliteetti ja yhteistyö, joka pyrkii torjumaan osallisuuden yksilöistä, organisaatiosta tai rakenteista johtuvia esteitä. Siun soten osallisuudessa pyritään toimivaan demokratiaan, jossa riittävän moni asukas sekä muut alueen toimijat osallistuvat halutaan mukaan vaikuttamaan. Asukkaiden näkökulman huomioimisella pyritään parantamaan hyvinvointia, joka näkyy siinä, että asukkaat saavat itselleen sopivia palveluita.
Osallisuustyön tasa-arvoisuus näkyy siinä, että myös sellaiset ihmiset, jotka eivät tyypillisesti koe osallisuutta on haluttu mukaan palveluiden kehittämiseen. Taustalla vaikuttaa demokratiavaje, joka liittyy äänestysaktiivisuuden laskuun, mutta myös erilaisiin toimintakykyihin sekä sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin, jotka vaikuttavat osallisuuden kokemuksen syntymiseen. Demokratiavaje voi näkyä siinä, että ihmisiä, joilla menee huonosti, ei kuulla riittävästi. Tyypillisesti Siun soten palveluiden kehittämiseen osallistujat ovat vanhempaa aikuisväestöä, mutta myös eri tavoin aktiivisia asukkaita. Voi päätellä, että osallisuutta koetaan siten enemmän niiden joukossa, joilla menee hyvin, koska heidän äänensä pääsee helpommin kuulumaan. Asukasosallistujilla on yleensä omakohtaista erityisen positiivista tai negatiivista kokemusta sote-palveluista, joka saa heidät osallistumaan palveluiden kehittämiseen.
Suoria osallisuuden kontaktipintoja asukkaiden ja Siun soten välillä on rakennettu asukkaita tapaamalla sekä heiltä monimenetelmällisesti mielipiteitä kysymällä. Esteettömyys on myös tärkeä arvo osallisuuden rakentamisessa. Monimenetelmällisyys tekee mahdolliseksi sen, että kaikille voi löytyä joku itselle sopiva tapa osallistua. Toiselle sopii hyvin mennä yleisötilaisuuteen ja toinen taas laittaa mieluummin palautetta sähköisessä palautekanavassa. Itselle helppo ja luonteva tapa voi olla toiselle hankala. Osallisuutta rakennetaan niin, että mahdollisimman monenlaiset ihmiset voisivat osallistua. Osallistumisen paikkoja jaetaan riittävän pieniksi, yksilöllisiksi sekä helpoiksi.
Siun soten asukkaiden osallisuutta rakennetaan myös sillä, että organisaation päälliköt ja johto ovat sitoutuneet asukkaiden osallisuuden kehittämiseen, näin erilaiset osallisuuden rakentamisen keinot tulevat mahdollisiksi asukkaiden ja palveluiden välisessä rajapinnassa. Asukkaiden osallisuuden rakentamiseen liittyvät suuressa määrin myös organisaation toimintaa läpäisevät asiakirjat sekä suunnitelmat. Osallisuuden rakentamista toteutetaan lisäksi puhumalla osallisuudesta, tähän liittyy määrittelykamppailua käsitteen merkityksestä. Jo se tuottaa osallisuutta, kun mahdollisimman moni sote-ammattilaisista päättäjiin on tietoinen siitä mitä osallisuus merkitsee ja mihin sillä organisaation toiminnassa pyritään. Organisaation tieto-osallisuuden kasvattaminen osallisuudesta on tärkeää siksi, että yksi suuri este osallisuuden rakentamiselle on asiaan liittyvätiedon puute.
Lähde:
Lankila, Jaakko.
Asukkaiden osallisuuden rakentaminen Siun sotessa. Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos.
Kansikuva
