Järjestöavustusten valmistelu Varsinais-Suomessa

Toimintamallin käyttöönotto vaatii hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä. Varsinais-Suomen prosessi eteni seuraavasti:

Vaihe 1: Hyvinvointialueen ns. siirtymävaiheen (v 2023) järjestöyhteistyön ja avustuskäytäntöjen valmistelu

Valmisteluorganisaation projektipäällikkö keräsi kuntaorganisaatioilta helmikuussa tiedot vuonna 2021 myönnetyistä järjestöavustuksista (ml. tilat), kumppanuussopimuksista sekä avustusten myöntämisohjeista.Tiedot pyydettiin hyvin laajasti eli myös muut kuin sotejärjestöille myönnetyt tai sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämien avustusten tiedot pyydettiin. Kaikilta kuntaorganisaatioilta saatiin vastaus. Jonkin verran tehtiin myös tietojen täydennystä ja siinä hyödynnettiin myös järjestöjä.

Järjestöjen projektiryhmä tapasi säännöllisesti valmistelurganisaation projektipäällikköä ja avustuksia ja niiden jakoa hyvinvointialueen ja kuntien kesken pohdittiin yhdessä. Tavoitteena oli varmistaa järjestöavustusten jatkuminen ja järjestöjen toiminnan turvaaminen seuraavina vuosina. Näiden keskustelujen pohjalta valmisteltiin toiminta-avustusten alustava luokittelu siitä, onko avustava taho hyvinvointialue vai kunta.

Yhteisen valmistelun pohjalta valmisteluorganisaation projektipäällikkö lähetti kuntaorganisaatioihin lausuntopyynnön, jolla pyydettiin kuntaorganisaatioiden näkemystä järjestöille myönnettävien avustusten alustavasta luokittelusta ja siihen liittyvästä työnjaosta kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Vastauksia saapui 14 kuntaorganisaatiolta.

Järjestöneuvottelukunnan kautta lähetettiin lausuttavaksi järjestöille edellisen lisäksi järjestöprojektiryhmän ehdotus siirtymävaiheen jälkeisiksi avustusmuodoiksi ja alustava kriteeristöpohja, jolla arvioida järjestörahoitusmuotoja avustettavan toiminnan ja  ostopalveluiden välillä. Vastauksia saapui 26 järjestöltä.

Järjestöavustusten valmistelua ja luonnoksia esiteltiin kunnille ja järjestöille useammassa keskustelutilaisuudessa ja työryhmässä, jossa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja toiveita.

Lausuntojen perusteella tehtiin vielä tarkennuksia hyvinvointialueen avustusten myöntämisohjeisiin vuodelle 2023, joita aluehallitus käsitteli 14.6. Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen järjestöavustusten perusperiaatteet vuodelle 2023. Hyvinvointialueen avustusmuotoina ovat toiminta-avustukset sekä kumppanuusavustukset. Taloudellisen tuen periaatteet julkaistiin elokuussa 2022 järjestöprojektiryhmän, valmisteluorganisaation ja Tulevaisuuden sote-keskushankkeen yhteisenä asiakirjana.

Hyvinvointialueen järjestöavustusten lisäksi kunnat myöntävät avustuksia järjestöille omien kriteeriensä ja harkintansa mukaan.

Yksityiskohtaisempien kriteerien ja ohjeiden valmistelu on jatkunut aluehallituksen päätöksen jälkeen ja ne tulevat käsittelyyn syksyllä.

Vaihe 2: Järjestöjen tulevan taloudellisen yhteistyön valmistelu: avustus vai ostopalvelu - rajauksia kriteeristön luomiseksi

Kriteeristön taustalla ovat valtionaputoiminnan periaatteet kolmannen sektorin yleishyödyllisen toiminnan määrittelyssä. Kriteeristöllä etsittiin lisäksi yhteisiä nimittäjiä, joiden perustella järjestöjen rahoitusmuotoja voidaan arvioida tasapuolisesti silloin, kun niissä on sekä avustamiseen että ostopalveluihin viittaavia tekijöitä.

Ensimmäisessä vaiheessa järjestöjen projektiryhmä selvitti nykytilannetta eli löytyykö vastaavia jaotteluja jo muilta alueilta ja millainen jako oli ollut tähän mennessä Varsinais-Suomen kunnilla. Koska valmista kriteeristöä ei ollut vielä muilla alueilla, lähdettiin oman maakunnan nykytilasta liikkeelle. Tärkeää taustatietoa v 2021 tilanteesta saatiin valmisteluorganisaation projektipäällikön kuntien tietopyynnöstä helmikuulta 2022. 

Suuri osa järjestöjen toiminnasta oli tietysti täysin yleishyödyllistä ja mahdollisuudet avustamiseen ovat selvät. Osa järjestöistä oli taas selvästi myös markkinoilla tai tuottavat myytäviä palveluita, jolloin myöskään rahoitustavasta ei ole epäselvyyttä. Näiden kahden selvän rahoitusmuodon välissä on ns. harmaa alue, joissa rahoitustavoissa oli alueellisia eroja ja tulkintoja tai toiminnoissa oli piirteitä sekä sote-palveluja täydentävästä, yleishyödyllisestä toiminnasta että sote-palveluiden tuottamisesta.

Järjestöjen projektiryhmän johtopäätöksenä oli, että järjestötaustan tai toiminnan nimen sijaan ns. harmaiden alueiden järjestötoimintoja tulisi arvioida niiden tosiasiallisen sisällön ja toiminnan mukaan. Kriteeristöluonnosta alettiin rakentaa sellaisilla perusteilla, joita voitaisiin soveltaa kaikkiin sote-järjestöihin alueella.

Peruskriteeristön ensimmäisen luonnosversio lähettiin järjestöjen kommenttikierrokselle järjestöneuvottelukunnan kautta. Kommenttikierroksen jälkeinen päivitys vietiin vielä syksyllä toiselle järjestöjen kommenttikierrokselle, jossa ei tullut enää muutosesityksiä. Kriteeristö hyväksytettiin vielä hyvinvointialueen hyte-johtajalla.

Peruskriteeristön hyväksymisen jälkeen järjestöjen projektiryhmä alkoi työstää kriteeristön avulla hyvinvointialueen valmistelun toivomia yksittäisiä järjestöjen toimintoja, joiden katsottiin olevan ns. harmaalla alueella. Näitä olivat: 1. muistisairaiden päivätoiminta, 2. kriisiauttaminen, 3. ensitietotoiminta, 4. omaisia tukeva toiminta.

Lisäksi hyvinvointialueella oli järjestötoimintoja, joiden avustaminen perustui vahvaan sopimuksellisuuteen ja myös nämä toivottiin käsiteltävän. Näitä olivat 1. vapaaehtoisavustajatoiminta, 2. MS-neuvola, 3. klubitalotoiminta ja 4. lastenhoitoapu.

Järjestöjen projektiryhmä jakaantui pikkutiimeihin pohtimaan kutakin toimintaa ja tiimeihin kutsuttiin kutakin toimintaa järjestävät järjestöt. Tiimeissä ja tiimien tukena toimi  Tulsote-hankkeen projektipäällikkö. Kukin tiimi täytti peruskriteeristöä selvitettävän toiminnan osalta ja työskentelyn välituloksia ja  esiin nousseita kysymyksiä ratkaistiin järjestöjen projektiryhmän kokouksissa. Kokouksiin osallistui myös hyvinvointialueen hyte-johtaja, joka ohjasi työskentelyä tarvittaessa.

Esitykset peruskriteeristöksi avustettavan tai ostopalveluna hankittavan järjestötoiminnan harmaalle alueelle ja yksittäisten harmaan alueen toimintojen jakoperusteiksi valmistui helmikuussa 2023, jolloin ne jätettiin hyvinvointialueen hyte-johtajalle jatkovalmistelua varten .

Vaihe 3: Järjestöavustusten hakujärjestelmän päivitys ja kehittäminen

Keväällä 2023 hyte-tulosryhmän hyte-johtaja antoi järjestöistä ja Tulsote-hankkeen projektipäälliköstä koostuvalle järjestöjen projektiryhmälle tehtäväksi selvittää, olisiko hyvinvointialueen järjestöavustamisessa mahdollista hyödyntää muiden hyvinvointialueiden avustustoimintaa tai STEA-käytäntöjä niin, että saataisiin järjestöjen toiminnan tuloksia ja vaikutuksia paremmin näkyviin. Kesäkuussa aloittanut hyvinvointialueen järjestöyhteistyön erityisasiantuntija liittyi myös työryhmään.

Järjestöjen projektiryhmän jakaantui kevätkaudeksi ja alkusyksyksi kahteen eri tiimiin, joista toinen selvitti hyvinvointilalueiden käytäntöjä ja toinen STEA- avustusehtoja ja hakuprosesseja. Syksyllä 2023 molemmat tiimit saivat esivalmistelunsa valmiiksi ja järjestöjen projektiryhmän aloitti päivitysesityksen tekemistä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen järjestöavustusten hakuprosessista. Osa työskentelyn tuloksista ehti mukaan jo vuoden 2024 avustushaun pohjaksi, vaikka koko esityksen onkin tarkoitus valmistua v 2024 aikana niin, että se on käytettävissä v 2025 avustuksia haettaessa.

Ennen päivitysesityksen tekemistä työryhmässä linjattiin seuraavia asioita:

• avustaminen linkitetään hyvinvointialueen strategiaan ja hyte-suunnitelman tavoitteisiin.
• järjestöt tekevät avustushaun toiminnottain. Eli useasta eri haettavasta avustuskohteesta jokaisesta oma hakemus
• toiminta-avustukset ja kumppanuusavustukset haetaan samalla peruslomakkeella
• avustussumma määrittelee, kuinka tarkka vaikutusketju edellytetään jo hakuvaiheessa sekä raportoinnissa. Suuremmissa summissa koko vaikutusketju, pienemmissä vähintään määrällisiä mittareita ja laadullisena tietona vähintään kohderyhmien arvio toiminnasta. Alle 5000 eurona avustuksissa voisi riittää määrälliset tiedot.

Työskentelyä jatkettiin kiinnittämällä ensin huomiota suurempien avustusten vaikutusketjuihin. Koska muilta hyvinvointialueilta ei löytynyt vielä kokonaista toimivaa mallia, käytetään päivityksen pohjana STEA-avustuksista tuttua vaikutusketjua. Loppuvuodesta 2023 on lähdössä 113 sote-järjestöjen neuvottelukunnan kautta sähköinen kysely, jossa järjestöillä mahdollisuus kommentoida sekä päivitettyä tausta-aineistoa mm. kriteeriestä, esitystä vaikutusketjusta että vuodelle 2024 tehty avustushakukierrosta.