Kotihoidon ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen <65 vuotiaiden yhteisasiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Kotihoidon palveluiden piirissä olevien alle 65-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelutarpeen arvioinnin kehittämistarpeiden selvittäminen ja monialaisen sote-työparimallin tuominen osaksi palvelutarpeenarviointia.
Toimintamallin nimi
Kotihoidon palveluiden piirissä olevien alle 65-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelutarpeen arvioinnin kehittämistarpeiden selvittäminen ja monialaisen sote-työparimallin tuominen osaksi palvelutarpeenarviointia.
Toteutettu tiedonkeruu kohderyhmän osalta koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Tiedonkeruun tuloksia hyödynnetty jatkotyöskentelyyn. Luotujen työvälineiden avulla pystytty lähes kaikkia kehityskohteita edistämään. Monialainen yhteistyö ei mahdollista ennen kuin kaikilla osapuolilla on ymmärrys palveluista ja niihin hakeutumisesta. Ollaan jaettu tiedonkeruun tuloksia eri tahoilla mm. sosiaalihuollolle, kotihoidon esihenkilöille, palveluvastaaville ja johdon tasolle sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
NHG:n selvityksen mukaisesti perusterveydenhuollon keskeytyksillä sekä terveysongelmien lisääntymisellä ja/tai monimutkaistumisella on ollut vaikutus kaikkiin asiakas- / potilasryhmiin (lapset, nuoret, perheet, työikäiset, ikääntyneet ja vammaiset). Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitovelan syntyyn on vaikuttanut eniten hoitoon pääsyn vaikeus ja jatkuvuuden heikkous.
Kehittämiskohteiksi on esitetty mm. perusterveydenhuollon-avosairaanhoidon moniammatillinen yhteistyö, etä- ja digipalvelut sekä varhainen tuki erityisesti lievissä mielenterveys- ja päihdeoireissa. Kasvanut kysyntä heijastuu osin myös raskaampiin palveluihin. Varhaisen tuen lisäämisellä oletetaan olevan vaikutusta myös raskaampien palveluiden kysyntään niitä helpottaen.
Selvitykseen perustuen kohderyhmänä ovat sote-keskusten asiakkaat, joilla palvelun tarve on pysyvä tai pitkäaikainen. He ovat haavoittuvassa ja heikossa asemassa, koska hoitoon pääsy on mm. koronan takia vielä aiemmastakin heikentynyt samalla kun myös hoidon jatkuvuus on vähentynyt. Hoitoon pääsyn tilanteen heikentyminen on vaikuttanut palvelujen tarjoamiseen laajasti ja muuttanut niitä. Koronan jälkeen ei kuitenkaan ole syytä palata aiempiin työtapoihin, vaan palautusvaiheessa on etsittävä parhaat tavat palvelujen tarjoamiseen. Tavoitteiden täyttyessä hoidon saatavuus ja jatkuvuus sote-keskuspalveluissa paranee. Jalkautettavissa toimintatavoissa huomioidaan asiakaskeskeisyys, monialainen yhteistyö sekä mahdollisuudet digipalveluiden hyödyntämisissä.
Mielenterveysstrategian tavoitteita toimeenpannaan erilaisissa hankkeissa. Aikuisten psykososiaalista tukea, minkä alle myös tämä toimintaosio sijoittui, kehitetään Varsinais-Suomen hyvinvointialueella Kestävän kasvun hankkeen alla, yhteistyössä palvelutuotannon organisaatioiden kanssa.
Kohderyhmään kuului kotihoidon palveluiden piirissä olevat alle 65-vuotiaat mielenterveys- ja päihdeasiakkaat. Suurimmalla osalla heistä oli vain kotisairaanhoidon palvelut ja palveluiden tarjonnan suhteen oli paljon aluekohtaisia eroja. Vain osalla heistä oli muita sosiaalihuollon palveluita ja/tai terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluja, vaikka tarvetta näille olisi ollut.
Olisi tärkeää, että koko hyvinvointialueella olisi yhtenäiset toimintatavat, jotka pohjautuvat olemassa oleviin kriteereihin. Kun on yhtenäiset toimintatavat, niin pystyttäisiin juurruttamaan monialainen sote-työparimalli kentälle. Monialaisen työskentelyn etujen tuominen esille olisi ensiarvoisen tärkeää. Muutosten toteuttaminen vaatii sekä aika- että henkilöstöresursseja.
Kokonaisuuden arviointi ei vielä ole mahdollista. Hyvinvointialueen muodostuminen sekä palvelutuotannon organisoituminen vaikuttaneet tähän.