Kotihoidossa seurataan palvelujen laatua ja vaikuttavuutta ja reagoidaan laatupoikkeamiin
Selvitys ja vertailua muualla käytössä oleviin kotihoidon laatumittareihin. Luotiin myös yleisnäkymä laatu- ja vaikuttavuusmittariston rakenteesta ja tietolähteistä hoitohenkilöstön ja johdon näkökulmista.
Toimintamallin nimi
Selvitys ja vertailua muualla käytössä oleviin kotihoidon laatumittareihin. Luotiin myös yleisnäkymä laatu- ja vaikuttavuusmittariston rakenteesta ja tietolähteistä hoitohenkilöstön ja johdon näkökulmista.
Keusoten kotihoidossa on käytössä kuusi erilaista laatuindikaattoria (asiakkaan osallisuus arviointiin, kaatuminen, kivuttomuus, aliravitsemus/ravitsemus, sosiaalisuus/yksinäisyys ja audit-C). Hankkeen aikana tehtiin selvitys ja vertailua muualla käytössä oleviin kotihoidon laatumittareihin koskien asiakkaan aktiivisuutta ja elämänlaatua sekä hoidon ja hoivan laatua. Selvityksen pohjalta tämänhetkinen mittaaminen painottuu odotetusti toimintakykyyn ja hoitoisuuteen ja vähemmän palvelujen vaikuttavuuteen. Osana selvitystä luotiin myös yleisnäkymä laatu- ja vaikuttavuusmittariston rakenteesta ja tietolähteistä hoitohenkilöstön ja johdon näkökulmista ensiö- ja toisiokäytön ymmärryksen syventämiseksi.
Hyvinvointialueen yhdenmukaiset toimintatavat kotihoidon laatu- ja vaikuttavuustiedon keräämiseksi ja tiedolla johtamiseksi on hyvin olennaista kuntakohtaisten toimintatapojen väistyessä.
Ei kerrytetty asiakasymmärrystä.
Alkuperäiset tavoitteet olivat:
- Vahvistetaan ymmärrystä kotihoidon laadusta ja vaikuttavuudesta määrittämällä Kotihoidon laatu- ja vaikuttavuusmittaristo, jolla seurataan oman ja ulkoistetun kotihoidon laatua ja vaikuttavuutta, sekä RAI-toimintakyvyn asiakaskokemusta.
- Rakennetaan laadun ja vaikuttavuuden mittariston yhteyteen systemaattisen seurannan ja laatupoikkeamiin reagoimisen toimintamalli. Toimintamallin jatkokehittäminen yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa.
Tavoitteet saavutettiin osittain. Hankeaikana kotihoidon laadun ja vaikuttavuuden toimintamallin kehittäminen kytkettiin vahvemmin hyvinvointialuetasoisen vaikuttavuusperustaisen ohjauksen tiekarttaan yksittäisen pistemäisen toimeenpanon sijaan. Tällä haluttiin varmistaa vaikuttavuuden tietopohjan rakentuminen yhdenmukaisesti sekä tietojohtamispalvelujen resursoinnin optimointi hyvinvointialuetasoisesti.
Kaikkia hankkeelle esitettyjä tavoitteita ei saavutettu, mutta hankeaikainen työ vei merkittävästi eteenpäin ymmärrystä laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen merkityksestä asiakaslähtöisessä toiminnan kehittämisessä, sekä tuotti suunnitelman mittaroinnin
jatkokehittämiseen osana hyvinvointialuetasoista vaikuttavuuspilottia. Selvityksen avulla tarkentui muun muassa tarve laatu- ja vaikuttavuusmittariston laajentamisesta vahvemmin RAI-pohjaiseen mittaristoon, jolloin saadaan lisättyä mittariston peittävyyttä kaikilla osa-alueilla (asiakkaan aktiivisuus, elämänlaatu, hoidon ja hoivan laatu).