Kototori on monitoimijainen matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja neuvontapiste, josta kotoutumisensa alkuvaiheessa oleva maahanmuuttaja saa neuvontaa ja ohjausta.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta.
Toimintamallin nimi
Kototori on monitoimijainen matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja neuvontapiste, josta kotoutumisensa alkuvaiheessa oleva maahanmuuttaja saa neuvontaa ja ohjausta.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta.
Toiminnan tavoitteena on asiakkaiden elämänhallinnan tukeminen kehittämällä matalan kynnyksen palveluneuvontaa siten, että asiakkaat nähdään toimijoina. Kototorille ”uudet tulijat” voivat tulla asioimaan helposti ja nopeasti omalla asuinalueellaan ilman ajanvarausta. Hankkeessa koulutetut maahanmuuttajataustaiset yhteisöneuvojat ohjaavat kävijöitä hankkeessa saamansa koulutuksen ja oman asiantuntemuksensa pohjalta itsenäisesti, vaikkakin sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden ohjauksessa. Iloa ja yhteisötyön palkitsevuutta on tuottanut yhteisöneuvojien omakohtainen kehitys ja pääseminen osaksi eri elämän osa-alueita, kuten opiskelu, työelämä ja sosiaaliset verkostot Suomessa.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, kotoutumisprosessinsa alkuvaiheessa olevat kiintiöpakolaiset sekä muut työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat.
Kototori toimii "yhden luukun" periaatteella, jolloin asiakas saa tarpeensa mukaisen neuvonnan ja palveluohjauksen yhdestä paikasta ilman ajanvarausta. Kototori sijaitsee Tampereella Hervannan vapaa-aikakeskuksen kahvilassa. Kototori on auki tiistaisin ja perjantaisin klo 9-15.
Kototorille jalkautuvat Tampereen maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluista joko sosiaaliohjaaja tai TEKO-hankkeen kehittäjäsosiaalityöntekijä sekä darin/persian-, arabian- ja somalikielinen kieliavustaja. Palkattujen kieliavustajien rinnalla toimivat TEKO-hankkeen kouluttamat vapaaehtoiset yhteisöneuvojat. Yhteisöneuvojiksi ovat päätyneet mm. maahanmuuttajapalveluiden entiset asiakkaat tai Kototorin kävijät. Tällä tavoin pyritään aktivoimaan yhteisöä toimimaan omien etujen hyväksi. Kototorin toiminnassa on lisäksi mukana alueen asukkaita, seurakunnan työntekijöitä, kokemusasiantuntijoita, vapaaehtoisia ja muita kolmannen sektorin toimijoita. Vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa uudet tulijat voivat rakentaa ja laajentaa sosiaalista verkostoaan ja saada muun muassa apua suomen kielen oppimiseen ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseen.
Kototorille jalkautuvat myös muiden palveluiden edustajat, kuten KELA, Hervannan terveysasema, Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE, työllisyyspalvelut ja Hervannan kirjasto. Kototorin kävijät ovat tarvinneet apua mm. papereiden kääntämiseen, asioiden tulkkaamiseen, ajanvarausten tekemiseen, perheenyhdistämisprosessin edistämiseen, lomakkeiden täyttämiseen sekä laskujen maksamiseen. Samankaltaisiin asioihin haetaan apua myös sosiaalipalveluiden neuvonnasta. Kototorin tavoitteena on myös purkaa asiakaspainetta mm. sosiaalipalvelujen neuvonnassa sekä maahanmuuttajien alkuvaiheiden palveluissa. Asiakas voi tulla Kototorille minkä tahansa asian kanssa, ja tarvittaessa hänet ohjataan oikean palveluntarjoajan pariin. Kototorille voi tulla myös viettämään aikaa, tapaamaan ihmisiä ja nauttimaan kahvilan tarjoilusta.
Toteutus
Matalan kynnyksen neuvontapisteen perustaminen
- Kaupungin tarjoama tila toimintaa varten
- Sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä aluksi paikalla
- Avoinna kaksi kertaa viikossa klo 9-15
Omakielisyys, tavoitettavuus ja saavutettavuus
- Omakielinen ja selkokielinen neuvonta
- Ei ajanvarausta, neuvontapaikka ihmisten omalla asuinalueella (Kototori Hervannassa, jossa vieraskielisten määrä lähes 20 % asukkaista)
- Sosiaalialan ammattilainen kehittää toimintaa sosiaalialan viitekehyksestä käsin
Yhteisöneuvoja - kohteesta tekijäksi
- Neuvontatyö perustuu monialaiseen yhteistyöhön sekä jaettuun asiantuntijuuteen: jokaisen asiantuntijuus otetaan huomioon ja Kototorilla toimitaan tasavertaisina
- Yhteisöneuvojien rekrytointi kävijöistä -> osaamisen tunnistaminen, pystyvyyden tukeminen, toimijuuden kasvattaminen
- Merkityksellisyyden ja osallisuuden tunteen kasvaminen, luottamus omiin kykyihin ja osaamiseen, yhteisöllisyys, vastavuoroisuus
Ryhmien / toiminnan syntyminen, itseohjautuvuus
- Kieliryhmät, harrastusryhmät -> tilojen tarjoaminen
- Kototorin toiminnan kautta syntynyt yhteisö, joka tarjoaa vertaisuutta
- Asuinaluetoiminta: Hervanta-päivä, Hervanta -pop up, Kaapelivalmennus
Muiden toimihoiden jalkautuminen Kototorille
- Kela, työllisyyspalvelut, terveyspalvelut
Kävijämäärä:
Kototorin kävijämäärät ovat nousseet tasaisesti toiminnan alettua vuonna 2017. Kevään 2018 aikana Kototorilla kävi keskimäärin 27 asiakasta päivässä. Kevään kävijämäärä vaihteli päivittäin 12–54 kävijän välillä.
Kototorille syntynyt muu toiminta:
Kototori järjestää myös erilaisia ryhmiä vapaa-aikakeskuksen tiloissa. Torstaisin on suomen kielen alkeisryhmä klo 13.30–15 ja miesten futsalvuoro klo 16–17. Kototorilla toimii myös englantia persiankielisille -ryhmä tiistaisin klo 17-19 ja torstaisin klo 17-19.
Lokakuusta 2018 lähtien Kototori järjestää Café Gabriel -kahvilan, joka järjestetään joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 14–18. Kahvila tarjoaa hervantalaisille yhteisen kohtaamispaikan. Café Gabriel on monikulttuurinen ja aatteellisesti sitoutumaton kahvila, ja sinne ovat tervetulleita kaikki hervantalaiset vauvasta vaariin.
VAIKUTUKSET:
- Ongelmien ennaltaehkäisy
- Voidaan todeta, että Kototorilla tehtävä matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjaustyö on ennaltaehkäisevää ja tukee kaupungin muuta neuvontatyötä tarjoamalla neuvontaa paikallisesti ja eri kielillä.
- Kototorin toiminnan kautta on ehkäisty mm. tarvetta asiakkuudelle monissa muissa yksiköissä – > inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset.
- Ehkäisty asunnottomuutta ja muita kriisitilanteita: ihmiset ovat tienneet paikan missä voivat kertoa tilanteesta ajoissa
2) Verkostoituminen ja kahdensuuntainen kotoutuminen
- Kototorilla on mahdollisuus verkostoitua, löytää mielekästä toimintaa, mutta samalla luodaan myös laajemmin paikallista yhteisöllistä toimintaa ja tätä kautta tuetaan kahdensuuntaista kotoutumista.
- Kevään aikana Kototorille jalkautui useista eri organisaatioista, järjestöistä ja palveluista työntekijöitä ja vapaaehtoisia (mm. Kela, Hervannan terveysasema, Kulttuurikasvatusyksikkö Taite).
3) Monialainen yhteisverkosto
- Teko-hankkeen monialaisen verkoston ja omakielisten yhteisöneuvojien/kokemusasiantuntijoiden yhteistyön kautta Kototorille jalkautuvat palvelut (sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, Kela, työllisyyspalvelut) saavat arvokasta kokemusasiantuntijatietoa asiakkaiden tarpeista, palveluiden muutostarpeista ja ideoita uudenlaisiin yhteistyömuotoihin.
- Kototorille jakautuminen mahdollistaa eri viranomaispalveluille toimintatapojen muutosta matalalla kynnyksellä.
ESIMERKKEJÄ KOTOTORIN TOIMINNAN ONNISTUMISISTA
- Useita tapauksia, joissa asunto irtisanottu mutta uutta ei olekaan löytynyt. Soitettu yhdessä asuntoyhtiöön ja saatu jatkettua vuokrasopimusta.
- Useita vuosia Tampereella asuneella yksinäisellä keski-iän ylittäneellä ihmisellä ei ole ollut muita kontakteja kuin psykiatri ja sosiaalityöntekijä. Psykiatri kertonut Kototorista. Käynyt tämän jälkeen säännöllisesti Kototorilla kahdesti viikossa. Toiminut mm. kieliapuna, keskustelukaverina, it-apuna. Kertonut löytäneensä vihdoin oman paikkansa ja elämä tuntuu merkitykselliseltä.
- Vasta hetken Tampereella asunut nuori pariskunta tulee kysymään neuvoja käytännön asioissa. Molemmat jäävät aktiivisiksi vapaaehtoisiksi ja ovat osa vapaaehtoisporukan ydintä. Työkokeilu Kototorilla. Yhteisöneuvojakoulutus. Osa-aikatyö toisen Kototorin kävijän henkilökohtaisena avustajana.
- Pystytty joustavasti auttamaan perhesidehakemusten täyttämisessä ja niihin liittyviin lisäselvityspyyntöihin vastaamisessa. Perheitä saatu yhdistettyä.
- Useita kertoja kävijöiltä kuultu ”en tiennyt mitään muuta paikkaa mihin tulla”.
Kansikuva
