Kuntouttavan työtoiminnan yhdenmukaistaminen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan prosessin yhdenmukaistamistyö toteutettiin osallistavan yhteiskehittämisen menetelmiä käyttäen. Lopputuotoksena syntyi käsikirja, johon on koottu tavoitetoimintamallien kuvaus.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan prosessin yhdenmukaistamistyö toteutettiin osallistavan yhteiskehittämisen menetelmiä käyttäen. Lopputuotoksena syntyi käsikirja, johon on koottu tavoitetoimintamallien kuvaus.
Toimintamalli lyhyesti
Käsikirja, joka palvelee kaikkia Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan parissa työskenteleviä
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjan avulla varmistetaan, että kussakin työtoimintayksikössä sekä eri alueilla kehitys kulkee kohti yhdenmukaisia palveluita. Käsikirja kokoaa yhteen ja helposti saataville sovitut toimintamallien tavoitetilat. Käsikirjaa päivitetään jatkuvasti tiedon muuttuessa ja tarkentuessa.
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2023 kunnilta hyvinvointialueille. Palvelun yhdenmukaistamistyö käynnistettiin osana hyvinvointialueen rakentumista ja siihen nivoutuu moni poikkileikkaava kehittämisen osa-alue. Palvelua oli järjestetty Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnissa hyvin toisistaan poikkeavin tavoin ja se oli sijoitettuna eri kunnissa eri organisaatioiden alle. Alue on hyvin heterogeeninen väestöpohjaltaan sekä kielisyydeltään ja palveluiden järjestämistapa vaihteli monilta osin. Palvelun yhdenmukaistamisessa oli siis huomioita tarkasti alueiden erityisyys esimerkiksi etäisyyksien, muiden palveluiden järjestämistavan, palveluiden tuottamistavan ja toteuttamistapojen osalta.
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon palvelu, joka on tarkoitettu henkilöille jotka eivät voi työ- tai toimintakyvyn asettamien rajoitusten vuoksi käydä töissä tai osallistua työvoimapalveluihin.
Tietoa alueen asiakkaista on kerätty ensisijaisesti erilaisiin tilastoihin sekä työtoimintapaikkoihin tutustumalla. Asiakasrajapinnassa työskentelevien äänen ja kokemuksen saaminen osaksi kehittäjäyhteisöä on ollut keskeinen menetelmä asiakkaiden kokemuksien ja tarpeiden huomiointiin.
Käsikirjan tavoitetilojen muodostamiseen on osallistettu edustuksellinen kehittäjätiimi, jonka kautta koko alueen näkökulma on huomioitu. Kehittäjätiimin kautta tieto tavoitetiloista ja työskentelystä on kulkenut kaikille jo prosessin alkuvaiheessa. Tämä on ollut tärkeää, jotta muutokset voidaan sisäistää ja ne ovat relevantteja.
Tavoitetiloja lähdetään viemään asteittain käytäntöön. Työllistymistä edistävien palveluiden johtoryhmä laatii koko organisaation kehittämisen käytäntöön viennin tueksi prosessikartan. Sen avulla varmistetaan, että kehittämistyö tapahtuu hallitusti ja huomioiden kunkin alueen ja toimintapaikan yksilölliset tarpeet ja tilanteet.
Osa kuntouttavan työtoiminnan toimintamalleista otetaan yhtä aikaa koko alueella käyttöön ja taas toisissa edetään aluekohtaisesti. Käsikirjan käyttöönotto edellyttää aktiivista viestintää ja tukea. Tavoitetiloja tulee työstää monipuolisesti tiimeissä, jotta kaikille syntyy niistä yhdenmukainen käsitys ja kaikki kykenevät sitoutumaan yhdenmukaistamistyöhön. Käsikirjaan tulisi peilata kaikkea kehittämistyötä ja varmistaa, että tehdyt ratkaisut ovat linjassa sovittujen tavoitetilojen kanssa.
Käsikirjan päivittämisvastuu on Työllistymistä edistävien palveluiden johtoryhmällä.
Kuntouttavan työtoiminnan eri osa-alueiden muutostyö kohti työskentelyssä syntyneitä tavoitetiloja palvelun yhdenmukaistamiseksi käynnistetään hallitusti vaiheittain, kunkin alueen tilanne ja tarpeet huomioiden. Osallistavan yhteiskehittämisen prosessi on osaltaan toiminut myös muutostilanteessa työntekijöiden yhteistyön ja koko aluetta koskevan yhteisymmärryksen rakentamisen välineenä.