Kuntoutumisen polut – työkalu ammattilaisille​, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Kuntoutuisen polut -työkalu sujuvoittaa asiakkaan/potilaan ohjaamista toimintakykyä edistävien palveluiden ja kuntoutuspalveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Sisältö keskittyy ikääntyneen ohjaamiseen, mutta on hyödynnettävissä myös aikuisväestölle.

Toimintamallin nimi
Kuntoutumisen polut – työkalu ammattilaisille​, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kuntoutuisen polut -työkalu sujuvoittaa asiakkaan/potilaan ohjaamista toimintakykyä edistävien palveluiden ja kuntoutuspalveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Sisältö keskittyy ikääntyneen ohjaamiseen, mutta on hyödynnettävissä myös aikuisväestölle.

Toteutuspaikka
Laajan verkoston kanssa yhdessä ikääntyneiden palveluissa ja avokuntoutuksessa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Niki Hintikka

Luotu

20.05.2024

Viimeksi muokattu

03.07.2025
Ratkaisun perusidea

Kuntoutuisen polut -työkalu sujuvoittaa asiakkaan/potilaan ohjaamista toimintakykyä edistävien - ja kuntoutuspalveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Sisältö keskittyy ikääntyneen ohjaamiseen, mutta on hyödynnettävissä myös aikuisväestölle. Tavoitteena on, että ammattilainen pystyy ohjaamaan asiakkaan ”loppuun asti” palvelupiiriin työkalusta löytyvän informaation perusteella.

Kyseessä on sähköinen työkalu, joka on rakennettu Teams-kanavana ja sitä käytetään ShrePointin kautta. Tämä mahdollistaa työkalun jakamisen hyvinvointialueen toimijoiden lisäksi mm. erikoissairaanhoitoon ja yksityistetyille terveysasemille. Toteutus on tehty olemassa olevilla sovelluksilla eikä ole vaatinut ICT-budjettia lainkaan.

Toimintaympäristö

Yli 75-vuotiaiden ikääntyneiden osuus kasvaa Länsi-uudellamaalla 66% vuoteen 2040 mennessä. Ikääntyneiden palvelutarpeen hillitsemiseksi kuntoutuksella ja toimintakyvyn edistämisellä on keskeinen rooli. Kuntoutumisen polut –työkalu ohjaa ammattilaisia tunnistamaan asiakkaan/potilaan toimintakyvyn edistämisen potentiaalin ja hakemaan hänelle tarkoituksen mukaiset palvelut tilanteeseen. Kuntoutumisen polut –työkalu noudattaa kevyemmän palvelun periaatetta eli se tarjoaa ensisijaisesti tilanteeseen kevyintä vaihtoehtoa esim. kolmannen sektorin tuottamaa toimintaa tai etäpalveluita.

Kuntoutuksen vaikuttavuus syntyy saumattomista palveluketjuista, oikea-aikaisesta reagoinnista toimintakyvyn muutoksiin ja vaikuttavien keinojen käyttämisestä kuntoutuksen interventioissa. Palvelun piiriin pääsemisen viivästyminen aiheuttaa ikääntyneelle suhteessa suuremman toimintakyvyn laskun kuin nuoremmalle.

Kuntoutumisen polut –työkalun käytön myötä kustannushyödyt syntyvät työn sujuvuuden paranemisena, asiakkaan parempana toimintakykynä sekä kolmannen sektorin ja kuntien palveluiden parempana hyödyntämisenä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kuntoutumisen polut –työkalun kohderyhmänä ovat ammattilaiset, jotka työssään ohjaavat asiakkaan/potilaan toimintakykyä edistäviin tai kuntoutuksen palveluihin.

Ennen Kuntoutumisen polut –työkalun rakentamista tehtiin selvitystyötä toimintakykyä edistävien palveluiden ja kuntoutuspalveluiden käyttäjäryhmistä, hahmoteltiin asiakassegmenttejä eri tasoisia palveluita tarvitsevien henkilöiden näkökulmasta sekä tunnistettiin palveluverkossa mahdolliset ”väliinputoajat”. Tämä työ tehtiin laajan verkoston kanssa Ikääntyneiden palveluiden ja Yhteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoutuksen palvelulinjan toimijoiden kanssa.

Työkalun testaamisessa ja jatkuvassa kehittämisessä on osallistettu vahvasti ammattilaisia eli työkalun käyttäjiä.
Asiakkaita/potilaita ei osallistettu.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehittäminen & käyttöönoton valmistelu

  • Projektiryhmän kokoonpanossa mukana laajasti toimijoita
  • Käyttäjien toteuttamat testaukset ennen työkalun käyttöönottoa
  • Käyttöönottokoulutukset
  • Käyttäjien osallistaminen työkalun kehittämiseen

Juurruttaminen ja levittäminen osaksi arjen toimintaa

  • Työkalussa olevien tietojen päivittämisen käytännöt, tietojen ajantasaisuuden varmistaminen
  • Työkalun rakenteen ja käytettävyyden ylläpito
  • Viestintää jatketaan systemaattisesti monella tasolla
  • Kuntoutumisen polut –työkalu on liitetty mukaan uusien työntekijöiden perehdytykseen
  • Kohdennettuja käyttäjäkoulutuksia pidetty laajasti ja niitä jatketaan
  • Kuntoutumisen polut –työkalun käyttö liitetään osaksi olemassa olevia prosesseja kuten kotiutuminen, palvelutarpeen arviointi, kotikuntoutuksesta itsenäiseksi jäävät jne.

Kehittämistyön päätyttyä Kuntoutumisen polut –työkalun sisällön ja käytön ylläpidosta on sovittu roolit ja vastuut.
Projektipäällikkö jatkaa omassa tehtävässään koordinaatiovastuussa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kuntoutumisen polut –työkalun käyttöönoton jälkeen tapahtuneita muutoksia selvitettiin kyselyllä. Lisäksi seurattiin käyttöönottokoulutuksiin osallistuneiden lukumäärää ja työkalun käyttöaktiivisuutta.

Työnsujuvuuden osalta suurin muutos parempaan tapahtui yhteystietojen löytymisessä. 
Osaamisen kehittymisen osalta suurin parannus tapahtui palveluiden piiriin ohjaamisessa.
Työkalun sisällön vastaaminen tarpeisiin näytti vaihtelevan eri toimijoiden välillä. Kyselyn perusteella työkalun sisältö vastasi parhaiten kotikuntoutuksessa työskentelevien tarpeisiin.

Yllättävää oli, kuinka laajasti Kuntoutumisen polut –työkalun kehittäminen ja käyttöönotto kiinnosti. Yhdyspintoja tunnistettiin matkanvarrella lukuisia ja sitä kautta myös työkalun sisällöstä tuli huomattavasti alkuperäistä ajatusta laaja-alaisempi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työkalun kehittäminen ja rakentaminen osoitti, että olemassa olevilla sähköisillä työkaluilla voidaan rakentaa toimiva ratkaisu. Toki silloin jää puuttumaan monia räätälöidyn ja juuri tätä tarkoitusta varten kehitetyn sovelluksen ominaisuuksia.

Kuntoutumisen polut –työkalua oli rakentamassa laaja toimijoiden joukko. Ryhmää vielä täydennettiin uusien yhdyspintojen tunnistamisen myötä. Toimintakyky on ymmärretty tässä työskentelyssä laaja-alaisena käsitteenä ja silloin myös keinot toimintakyvyn edistämisessä ovat moninaiset.

Ylläpito ja jatkokehittämisen vastuut on tärkeä sopia. Käyttöönottoon on panostettava pitkäjännitteisesti. Viestinnällä on vahva rooli käyttöaktiivisuuden parantamisessa. Työkalun käyttöä seurataan kerran kuukaudessa, se antaa hyvän näkymän, miten käyttöaktiivisuus kehittyy.

Käyttäjien osallistaminen sekä työkalun testaamiseen että jatkokehittämiseen sai paljon positiivista palautetta. Siihen kannattaa panostaa.

 

Vinkki!

Ratkaisevaa on se, kuinka helposti sähköinen työkalu on löydettävissä ja kuinka helppoa sen käyttö on,

koska käyttäjien tietotekniset taidot ovat hyvin vaihtelevia, ja suurin osa työssä tarvittavasta informaatiosta on sähköisessä muodossa, jolloin haltuun otettavaa aineistoa on todella paljon.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä