Kyvyt - Työvalmennus - Yhteisöllistä työvalmennusta matalalla kynnyksellä
Yhteisöllistä työvalmennusta, jossa valmentajina toimivat sosiaali- ja eri alojen ammattilaiset yhdessä. Keskiössä on tavoitteellinen tekeminen, jonka avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ryhmässä sekä edistetään yksilöllisten tavoitteiden toteutumista.
Toimintamallin nimi
Yhteisöllistä työvalmennusta, jossa valmentajina toimivat sosiaali- ja eri alojen ammattilaiset yhdessä. Keskiössä on tavoitteellinen tekeminen, jonka avulla vahvistetaan sosiaalisia taitoja ryhmässä sekä edistetään yksilöllisten tavoitteiden toteutumista.
Kyvyt-hankkeen työvalmennuksiin hakeudutaan alkuhaastattelun kautta, jossa kartoitetaan motivaatiota ja sen hetkisiä voimavaroja. Työvalmennukset kestävät 2-3 kk, jonka aikana osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä alan ammattilaisten kanssa ammattialaan liittyvän projektin, tutustuvat opinto- ja työelämään sekä vahvistavat arjenhallinnan- ja työelämäntaitoja.
Työvalmennuksen päätteeksi järjestetään projektiin liittyvä yleisötapahtuma. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua työvalmennuksen ohella myös yksilövalmennukseen, jossa keskitytään tukemaan yksilöllisten päämäärien saavuttamisessa ja oman polun rakentamisessa. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus suorittaa Hygieniapassi ja Mielenterveyden EA1-koulutus. Kyvyt-hankkeessa työvalmennukset ovat keskittyneet ravintola- ja media-alaan. Keittiössä osallistujia luotsaa alan huippukokit ja kuvallisessa ilmaisussa media-alan konkarit. Kyvyt-hankkeen sosiaalialan ammattilaiset mahdollistavat yksilöllisen tuen saamisen ja vastaavat kokonaisuudesta sekä ryhmänohjauksesta.
Ravintolavalmennuksessa osallistujien projektina on suunnitella ja toteuttaa oma Popup-ravintola, joka avataan valmennuksen päätteeksi yhdeksi päiväksi asiakkaille. Valmennuksessa työskennellään pääsääntöisesti keittiössä, missä harjoitellaan Popup-ravintolan menun annoksia. Lisäksi ryhmät ovat tehneet vierailuita opinto- ja työelämään sekä osallistuneet mm. villiyrttikurssille. Vierailuihin on liitetty myös yhdessä tekemistä esimerkiksi ravintola- ja cateringalan opiskelijat valmistivat aamupäivän ruoka-annoksia yhdessä valmennusryhmän kanssa. Ravintolavalmennuksen edetessä osallistujat syventävät osaamistaan keittiötaidoissa, keittiöhygieniassa, tapahtuman tuottamisessa ja vastuun kantamisessa. Jokaiselle osallistujalle määrittyy valmennuksen aikana vastuualue Popup-ravintolapäivään, jossa huomioidaan osallistujan mielenkiinnon kohteet, voimavarat ja osaaminen.
Ravintolavalmennuksessa on mahdollista suorittaa Suomen Diakoniaopiston Keittiöhygienian ja Keittiötyöskentelyn osaamismerkit, joiden avulla voidaan tunnistaa ja tunnustaa hankittua osaamista. Osaamismerkkien kriteerit pohjautuvat ravintola- ja cateringalan tutkinnon osien osiin.
Mediavalmennuksessa osallistujien projekteina ovat olleet lyhytvideon ja valokuvanäyttelyn tuottaminen. Mediavalmennuksessa keskitytään kuvalliseen ilmaisuun erilaisten harjoitteiden kautta ja valmennuksen otoksista koostetaan projektin lopputuotos eli video tai valokuvanäyttely. Mediavalmennuksessa osallistujat syventävät osaamistaan kuvallisessa itseilmaisussa, kameratekniikassa, medialukutaidoissa, yksityisyydensuojaan liittyvissä asioissa sekä kaupunkiympäristön hyödyntämisessä ja sen havainnoinnissa. Mediavalmennuksen toimintaympäristönä on ollut ympäröivä kaupunki ja osallistujat ovat olleet mukana pohtimassa sopivia kuvauspaikkoja. Julkiset palvelut kuten kirjastot otetaan osaksi valmennuksen toimintaympäristöä, koska näin osallistujat pystyvät hyödyntämään palveluita myös valmennuksen jälkeen. Kirjastoissa on nykyään erinomaiset digitaaliset valmiudet, joita hyödyntää valmennuksessa.
Työvalmennuksien aikana osallistujien ymmärrys oman työn merkityksestä osana isompaa kokonaisuutta syventyy. Viimeisellä kerralla järjestetään päätösjuhla, jolloin vietetään työvalmennustiimin virkistyspäivää esimerkiksi yhteisen päivällisen merkeissä. Osallistujat saavat työvalmennuksesta todistukset. Osallistujien yksilövalmennus jatkuu työvalmennuksen päättyessä ja heitä tuetaan sekä ohjataan kohti omia tavoitteita. Osallistujilla on ollut mahdollisuus myös jatkaa seuraavassa työvalmennuksessa mentorivalmentajana.
Kohderyhmässä esiintyy työmarkkina-asemaan vaikuttavaa moniongelmaisuutta, kuten päihde- ja mielenterveysongelmia ja asunnottomuuden uhkaa, köyhyyttä ja osallisuuden mahdollisuuksien puutteita sekä fyysisiä terveysongelmia, nämä kaikki osaltaan vaikuttavat haitallisesti kohderyhmän toimintakykyyn ja sitä kautta osallisuuden toteutumiseen.
Tarpeiksi tunnistettiin puutteet arjenhallinnassa, arjen toimintakyvyissä, hoitamaton päihdeongelma tai sen hoidon psykososiaalisen tuen puutteet, pitkäkestoisen syrjäytymisen aiheuttamat toimeentulon vaikeudet sekä puutteet osallisuuden mahdollisuuksissa. Useat samanaikaiset ja pitkäkestoiset ongelmat vaikeuttavat ja toimivat esteinä oman elämäntilanteen edistämiselle kuten opinto- ja työelämäpoluille siirtymisessä ja tätä kautta oman taloudellisen tilanteen parantamiselle.
Yhtenä ongelmana tunnistettiin myös, että kohderyhmän sosiaaliset ympäristöt eivät usein tue elämänmuutoksen syntymistä, tämä osaltaan edistää syrjäytymistä ja oman identiteettiryhmän sisälle jäämistä. Kohderyhmällä on usein monia samanaikaisia palveluita, joiden piiriin he kuuluvat ja joissa he toimivat, näiden palveluiden yhteistyön tarpeet ovat myös ilmeisiä, jotta voidaan tarjota oikea-aikaista ja tarpeenmukaista tukea.
Yhteiskehittäminen on ollut Kyvyt-työvalmennuksien kantava teema ja tasa-arvoinen tiimi on koostunut niin eri alojen ammattilaisista ja osallistujista. Tiimi suunnittelee projektin yhdessä hyödyntäen jokaisen osaamista ja kiinnostuksen kohteita. Työvalmennuksissa keskitytään vahvasti tekemiseen, joka on osaltaan tukenut osallistujia myös oman identiteetin muutoksen työstämisessä. Tavoitteellinen ja mielekäs tekeminen positiivisessa ympäristössä on tukenut osallistujia päihteettömien sosiaalisten suhteiden luomiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen. Työvalmennus yhdistettynä yksilölliseen tukeen on edistänyt osallistujia löytämää oikea-aikaisia jatkopolkuja kohti opinto- ja työelämää tai muuhun osallisuutta vahvistavaan toimintaan.
Mallin sellaisenaan arjen toimintaan siirtäminen vaatii resursseja. Mikäli työvalmennuksiin osallistujat eivät ole valmiina esim. jonkun yhteisön puolesta niin tulee osallistujien löytämiseen varata hyvin aikaa ja ennakkomarkkinointi vaatii myös osaamista sekä kohderyhmän tuntemusta. Moni osallistuja tarvitsee yksilöllistä tukea sekä muistuttelua valmennuskertojen välissä, johon on hyvä varata riittävä aika.
Sosiaalialan ammattilaisen tulee varata valmennuskertojen lisäksi tarpeeksi aikaa valmisteluun. Eri alojen substanssiosaamiseen tulee myös resursoida suunnittelu- ja valmennustunteja. Työelämävalmennuksen alasta riippuen tarvikekustannukset ovat vaihtelevia, mutta laadukkaan valmennuksen toteuttamisen kannalta on tärkeä varautua työväline ja materiaalikustannuksiin. Yksi keino hillitä budjettia on pyytää työvälineitä tai materiaalihankintoja lahjoituksina.
Toimintamallia voi soveltaa kohderyhmälle sopivaksi kokonaisuudeksi, koska osallistujat itse luovat projektin tavoitteet sekä niitä päivitetään sopiviksi valmennuksen edetessä. Organisaatio voi valjastaa toimintamallin osaksi jo olemassa olevia palveluita esimerkiksi päihde- ja asumispalveluihin, joissa olisi kuitenkin tärkeä resursoida aikaa ja rahaa työvalmennuksen järjestämiseen. On hyvä muistaa hyödyntää organisaation sisällä olevia resursseja esim. osaamista työvalmennuksissa. Monialaiset verkostot ovat hyödyksi valmennuksien toteuttamisessa.
Yhteistyö eri ammattioppilaitosten kanssa on ollut antoisaa ja substanssiosaamista voidaan hyödyntää myös oppilaitosyhteistyön keinoin. Työvalmennettavien ja ammattioppilaitosten opiskelijoiden välinen yhteistyö luo myös tilaa erilaisten kulttuurien kohtaamisille ja uudenlaiselle oppimisille. Eri alojen ammattiosaaminen on varmistanut laadukkaan valmennuksen sekä innoittanut osallistujia sitoutumaan tavoitteeseen. Lisäksi eri alojen ammattilaiset ovat tarjonneet hyvät verkostot myös osallistujien jatkopolkujen suhteen.
Kyvyt-hanke teetti asiakaskyselyn ja Kyvyt-työvalmennuksiin osallistuneet ovat kokeneet elämän muuttuneen parempaan suuntaan, omien vaikuttamismahdollisuuksien kasvaneen ja luottamuksen tulevaan parantuneen toimintaan osallistumisen myötä. Tärkeiksi asioiksi on koettu säännöllinen mielenkiintoinen tekeminen ja päihteetön yhteisö, jotka ovat tukeneet arjenhallintaa. 27 osallistujasta 22 osallistui työvalmennuksen ohella myös yksilövalmennukseen, joista puolet löysi oman jatkopolun yksilövalmennuksen aikana. Jatkopolkuja olivat tutkintoon johtavat opiskelut, palkkatyö, kuntouttava työtoiminta, työkokeilut, vapaaehtoistyö ja muut kurssit/toiminnat.
Kyvyt-työvalmennuksiin osallistui kaikkiaan 27 osallistujaa, joista 23 suoritti valmennuksen loppuun. Näin ollen työntekijöiden näkökulmasta sitoutumiseen motivoinnissa on onnistuttu, koska kohderyhmän sitoutuminen on usein haastavaa.
Osallistujien oli mahdollista lähteä mukaan työvalmennuksiin matalalla kynnyksellä ja alkuhaastatteluissa korostettiin, että mukaan voi lähteä myös kokeilemaan, vaikka ei olisi ihan varma kykeneekö sitoutumaan loppuun saakka. Osallistujilta saadun palautteen perusteella tavoitteellisuus ja osallistujien itse suunnittelema projekti motivoivat sitoutumaan valmennukseen. Sitoutuminen mahdollisti osallistujille myös onnistumisen kokemuksia, kun ryhmän oma idea kehittyi todeksi. Työvalmennuksen edetessä moni osallistuja halusi ottaa lisää vastuuta projektista ja tekivät esimerkiksi pieniä työtehtäviä yhteisen projektin eteen myös työvalmennuksen ulkopuolella.
Työvalmennuksissa erilaiset ihmiset ja kulttuurit kohtasivat yhdessä tekemisen kautta, joka on osaltaan edistänyt tasa-arvoa sekä hälventänyt kohderyhmään liittyvää stigmaa ja häpeää. Osallistujat kokivat tärkeäksi myös sen, että heille tärkeät ihmiset pääsivät osallisiksi lopputapahtumaan (Popup-ravintolaan ja valokuvanäyttelyyn) ja näin ollen osallistujat pystyivät jakamaan onnistumisen kokemuksen perheen tai ystävien kanssa, mikä teki valmennuksesta entistä merkittävämmän osallistujille.
Eri alojen ammattilaiset lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan projektiin ja monialainen yhteistyö koettiin työntekijöiden kokemusten mukaan onnistuneeksi ja antoisaksi . Valmentajien erilaiset ammattiroolit olivat tärkeässä asemassa ja selkeät myös osallistujille. Osallistujilta saadun palautteen perusteella positiivinen palaute eri ammattialan osaajilta (kokki, media-alan ammattilainen) osallistujan tekemästä työstä vahvisti erityisen paljon uskoa omaan tekemiseen.
Koronapandemian kokoontumisrajoitusten seurauksena työvalmennuksia jouduttiin jakamaan pienempiin ryhmiin. Pienryhmät olivat hyvin herkkiä osallistujien poissaoloille, koska ryhmät pienenivät liian pieniksi. Koronapandemia toi omat haasteensa myös lopputapahtumille ja Popup-ravintolan konsepti jouduttiin muuttamaan nopealla aikataululla uusiksi. Muuttuvassa tilanteessa auttoi, että mukana ideoimassa oli ravintola-alan ammattilaisia, jotka olivat jo tottuneet luovimaan toimintaa muuttuvien ohjeiden mukaan.
Mediavalmennuksessa toteutettiin ensimmäisessä valmennuksessa lyhytvideo. Lyhytvideon tuottaminen on pitkäjänteisempää ja harjoitukset olivat useamman valmennuskerran kokonaisuuksia. Videon tekeminen kohderyhmän kanssa osoittautui haasteelliseksi osallistujien poissaolojen vuoksi. Kuvallinen itseilmaisu valokuvauksen kautta oli toimivampi ja helpompi jakaa yhden kerran harjoituskokonaisuuksiin. Tällöin yksittäiset poissaolot eivät haitanneet muun ryhmän toimintaa vaan projektissa päästiin etenemään.
Ravintolavalmennusta saatiin opinnollistettua Suomen Diakoniaopiston osaamismerkein. Osaamismerkit loivat tavoitteet keittiöhygienia ja keittiötyöskentelyn osaamiselle ja osallistujat olivat tyytyväisiä, että heidän osaamistaan tunnustettiin. Osaamismerkit luotiin yhteistyössä ravintola- ja cateringalan oppilaitoksen opettajien kanssa, jotta osaamismerkeillä olisi painoarvoa myös esimerkiksi Suomen Diakoniopistoon opiskelemaan haettaessa. Tutkintoon johtaviin koulutuksiin hakevat opiskelijat ovat maininneet, että ovat näyttäneet osaamismerkit sekä todistuksen ravintolavalmennuksesta pääsykoehaastattelussa.
Kansikuva
