Keskittymisen haasteiden palveluketju lapsilla ja nuorilla, Varsinais-Suomen hva (RRP, P4, I1)

Palveluketjun pääpaino on alkuselvittelyssä ja varhaisessa psykososiaalisessa tuessa. Alkuselvittely aloitetaan siitä hetkestä, jolloin huoli herää ja sen käynnistää ammattilainen, jolle huoli ilmaistaan (esimerkiksi: terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, perheneuvolan työntekijä). Prosessin jokaisessa vaiheessa arvioidaan, tarvittaessa konsultoiden, edetäänkö seuraavaan vaiheeseen. Palveluketjussa on pyritty korostamaan monitoimijaisen verkoston ja perheen osallisuuden tärkeyttä oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun tuen ja hoidon saavuttamiseksi. Prosessin jokaisessa vaiheessa arvioidaan annetun psykososiaalisen tuen ja hoidon riittävyyttä ja vastetta. 

Prosessin kulku ylätasolla:

1. Perustason ammattilainen, jolle huoli lapsen tai nuoren keskittymisen haasteista ilmaistaan tai jolla huoli herää, aloittaa tuen tarpeen selvittelyn (alkukartoituskysely), toteuttaa arjen ohjauksen sekä konsultoi tarvittaessa muita ammattilaisia. Varhaiseen psykososiaaliseen tukeen on luotu palveluvalikko, joka sisältää sekä hyvinvointialueen omia palveluja että 3.sektorin palveluja. 
2. Alkuselvittelyn jälkeen alkukartoituksen tehnyt ammattilainen kutsuu koolle monitoimijaisen verkostopalaverin, jossa päätetään millaista tukea lapsi/nuori/perhe tarvitsee ja kuka/missä tukea annetaan. Verkostopalaverissa päätetään, että kuka toimii tämän alkuselvittelyvaiheen vastuuhenkilönä (usein alkukartoituksen tehnyt taho), johon perhe voi olla tarvittaessa yhteydessä ja joka jatkossa arvioi/seuraa tuen vastetta. 
3. Mikäli annetuilla tukitoimilla ei ole ollut toivottua vastetta, vastuuhenkilönä toimiva ammattilainen tekee koosteen keskittymisen haasteista (alkukartoitus), annetuista tukitoimista sekä niiden vaikutuksista ja varaa monitoimijaisen verkostopalaverin uudelleen koolle. 
4. Verkostopalaverissa käytössä olevan koosteen ja yhteisen keskustelun perusteella päätetään edetäänkö diagnostiseen selvittelyyn vai ohjataanko lapsi/nuori/perhe muun tuen piiriin. Mikäli psykologi ei osallistu tähän verkostopalaveriin, on häntä vähintään konsultoitava ennen tapaamista. 
5. Diagnostisesta selvittelyvaiheesta vastaa sovitusti psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja. Mikäli lapselle/nuorelle on tarve tehdä psykologisia tutkimuksia, toimii psykologi vastuuhenkilönä. Yli 13-vuotiaille tehdään DIVA-haastattelu ja alle 13-vuotiaille käytetään Käypähoito-suosituksen ADHD-oirekyselyä. Diagnostisen selvittelyvaiheen vastuuhenkilö tekee koosteen keskittymisen haasteista, josta selviää jo aiemmin tehdyt selvittelyt sekä lisäksi mahdolliset psykologin tutkimukset, yhteenvedon lapsuusajan asiakirjoista, seulontalomakkeet ja DIVA-haastattelun tulokset. 
6. Diagnostisen selvittelyvaiheen vastuuhenkilö varaa lapselle/nuorelle ajan perustason asiaan perehtyneelle lääkärille ja toimittaa tekemänsä koosteen lääkärille diagnoosi- ja lääkitysarvion tueksi.
7. Perustason asiaan perehtynyt lääkäri asettaa tarvittaessa diagnoosin ja aloittaa lääkityksen. Ennen diagnoosin asettamista ja lääkityksen aloittamista hän voi konsultoida erikoissairaanhoitoa. Lisäksi hän ohjaa psykoedukaatioon ja diagnoosin jälkeiseen psykososiaaliseen tukeen (palveluvalikko) sekä tekee hoito- ja kuntoutussuunnitelman. 

8. Hoidon seurantavaiheessa vastuuhenkilöinä toimii perustason asiaan perehtynyt lääkäri sekä kouluterveydenhoitaja. Vastuuhenkilöiden tehtävänä on huolehtia, että lapsi/nuori/perhe saa tarvitsemaansa psykososiaalista tukea, seuraa toimintakyvyn ja lääkityksen vastetta sekä päivittää kuntoutussuunnitelmaa. Ammattilaisten ohella hoidon seurannasta vastaa myös alaikäisen lapsen/nuoren huoltaja.