Lasten ja nuorten ADHD-palveluketju, Varsinais-Suomen hva (RRP, P4, I1)
Lasten ja nuorten ADHD -palveluketju, jossa kuvataan hoidon eteneminen varhaisesta tukemisesta diagnosointiin ja hoidon seurantaan. Lisäksi määritellään ammattilaisten työnjako prosessissa ja tuen ja hoidon palvelusisällöt.
Toimintamallin nimi
Lasten ja nuorten ADHD -palveluketju, jossa kuvataan hoidon eteneminen varhaisesta tukemisesta diagnosointiin ja hoidon seurantaan. Lisäksi määritellään ammattilaisten työnjako prosessissa ja tuen ja hoidon palvelusisällöt.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien ja lääkityksen yleistyminen sekä suuret alueelliset erot ovat olleet paljon esillä. Taustatekijöiksi on mainittu mm. keskittymistä ja toiminnanohjausta heikentävät muutokset kouluissa, diagnosoinnin siirtyminen enenevästi perustasolla, ylidiagnostiikka sekä unen ja liikunnan puute.
THL:n valtakunnallisen kartoituksen (2023) mukaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ei ole yhteisesti sovittuja ja synkronoituja ADHD:n toimintamalleja tai –käytäntöjä eikä työnjaosta ole sovittu. Osaaminen on hajanaista eikä sitä ole riittävästi palveluita suunniteltaessa huomioitu. Palvelut ovat erilaatuisia asuinkunnasta riippuen. ADHD-lasten ja -nuorten palvelupoluilla esiintyy haasteita niin sisäisissä käytännöissä ja toimintatavoissa, henkilöstön osaamisessa kuin toimijoiden välisessä yhteistyössä ja yhdyspinnoissa. Psykoedukaatiota on niukasti eikä järjestelmällisesti, omahoidot sekä oma-apu on puutteellista.
Kehittämisessä nähdään tärkeänä huomioida lasten ja nuorten eri arjen toimintaympäristöt. Tämän lisäksi palveluketjutyössä halutaan kiinnittää huomiota hyvinvointialueella tehtävään työhön.
Tavoitteena on
- luoda ja kuvata yhtenäiset käytänteet lasten, nuorten ja perheiden neuvontaan ja ohjaukseen, tukeen, diagnostiikkaan sekä hoitoon.
- asiakkaiden näkökulmasta selkeyttää työnjakoa koko palveluprosessin ajalta eri ammattilaisten kesken.
- lisätä asiakkaiden tietoutta esimerkiksi kuntoutusmuodoista ja erilaisista palveluista Varsinais-Suomen alueella.
- lisätä uusien työntekijöiden ADHD-tietoutta ja varmistaa kaikille työntekijöille ADHD-diagnosoitujen lasten, nuorten ja heidän perheidensä ohjauksen tueksi valmiin materiaalin saatavuus.
Perhekeskuksen ammattilaiset ja johto sekä sen sidosryhmät Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Kehittämisryhmä koostuu Varhan perhekeskuksen ammattilaisista ja esihenkilöistä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty
- THL:n Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla -kysely 2023
- perhekeskuksen ammattilaisten menetelmäosaamisesta ja -käytöstä
- kyselyllä Varhan alueen lasten ja nuorten adhd-palveluiden nykytilasta
Alustava suunnittelu ja tarpeen määrittäminen
- Hyvinvointialueen johdolta tullut esitys kehittämisen tarpeesta ja tätä varten pidetty muutamia kokouksia syksyllä 2023
- THL:n kansallinen kartoitus hyvinvointialueiden Nepsy-oireisten palveluista toimi pohjana tarpeen määrittelylle
Kansalliseen kehittämiseen osallistuminen ja benchmark
- Kansalliseen Nepsy-työryhmään osallistuminen
- Benchmark muiden hyvinvointialueiden tilanteesta ja palvelupoluista tehty syksyllä 2023 opiskelijan toimesta
Työryhmien nimeäminen
- Pidetty hyvinvointialueen perhekeskusten lähijohtajille ja päälliköille infotilaisuus joulukuussa 2023, jossa kerrottu tulevasta kehittämisestä ja pyydetty nimeämään työntekijöitä kehittämisryhmään
- Työtiimiin nimetty 11 eri ammattiryhmään kuuluvaa perhekeskuksen työntekijää
- Perhekeskuksen johto nimesi mentoriryhmän, joka tekee linjaukset ja päätökset. Mentoriryhmä kokoontui kehittämisen aikana aina tarpeen mukaan
Nykytilan kartoitus, haasteiden tunnistaminen ja juurisyiden nimeäminen
- Selvitettiin sähköpostikyselyllä työntekijöiltä hyvinvointialueellamme olemassa olevia käytäntöjä ja palvelupolkuja sekä niissä esiintyviä haasteita alkuvuosi 2024.
- Työtiimi työsti materiaalia ja teki kehittämisen pohjatyön kevään 2024 aikana
Ratkaisujen etsiminen tunnistettuihin haasteisiin, ratkaisujen priorisointi, tavoitteiden asettaminen
- Työtiimi työskenteli etsien ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin syksyn 2024 työpajoissa, jotka olivat joka toinen viikko kahden tunnin ajan. Työpajojen välillä he tekivät annettuja välitehtäviä itsenäisesti
- Ratkaisujen pohjalta määriteltiin tarkemmat tavoitteet kehittämiselle ja palvelupolun rungolle
Kuvataan palvelupolku; sisältäen alkuselvittely ja psykososiaalinen tuki, diagnostiikka ja hoidon aloitus sekä hoidon seuranta, työohjeiden teko
- Marraskuusta 2024 helmikuuhun 2025 työtiimi piirsi palvelupolkua neuvolaikäisille, alakouluikäisille, yläkouluikäisille ja 2.asteen opiskelijoille
- Maaliskuussa 2025 työtiimi aloittaa työohjeiden ja lomakkeiden teon
Palvelupolun peilaus määriteltyihin tavoitteisiin
- Maaliskuussa 2025 työtiimi peilaa valmista palvelupolkua aiemmin(syksyllä 2024) määriteltyihin tavoitteisiin; onko tavoitteet saavutettu?
Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen
- Huhtikuussa 2025 otetaan kehittämiseen mukaan Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen edustaja, jonka kanssa pohditaan, että mitä järjestöjen palveluita voimme integroida palvelupolkuun. Tehdään palvelutarjotin
- Huhtikuussa 2025 aloitetaan yhteistyö kuntien (sivistystoimi) edustajien kanssa ja pohditaan, miten ADHD-oireisten lasten kanssa työskentelevien eri ammattilaisten yhteistyötä voisi kehittää
- Osallistutaan kansalliseen Kelan Kirjo-projektiin
Palvelupolun dokumentointi
- Valmis palvelupolku dokumentoidaan ja työohjeet viedään IMS- toimintajärjestelmään kesäkuussa 2025
Koulutus ja tiedotus
- Koulutukset ja tiedottaminen siirtyvät seuraavaan hankkeeseen
Käyttöönotto ja seuranta
Jatkuva kehittäminen
Kansikuva
