Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden vahvistaminen Terapiat etulinjaan-toimintamallin mukaisesti Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa kuvataan Varhan Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaista lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteista mallia, psykososiaalisten menetelmien tarjontaa ja saatavuutta sekä interventiomenetelmiin ohjautumista.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kuvataan Varhan Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaista lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrasteista mallia, psykososiaalisten menetelmien tarjontaa ja saatavuutta sekä interventiomenetelmiin ohjautumista.
Tavoitteena on mallintaa ja juurruttaa sujuvat, tasalaatuiset sekä oikea-aikaiset palvelut psykososiaalista tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Keskeisinä osa-alueina on palvelujen porrastaminen, digitaaliset ratkaisut sekä kansallinen yhteiskehittäminen.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin kautta koulutettavia menetelmiä lasten- nuorten ja perheiden osalta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ovat:
Alle kouluikäiset lapset ja vanhemmat: Pienten lasten ohjattu omahoito
Alakouluikäiset lapset: Lasten ohjattu omahoito, lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio, Cool Kids sekä lasten kognitiivinen lyhytterapia. Lisäksi pilotoidaan lasten navigaattoria.
Yläkouluikäiset sekä toisen asteen nuoret: Nuorten ohjattu omahoito, lasten ja nuorten ahdistuksen kognitiivinen lyhytinterventio, IPC-N, Cool Kids Chilled, IPT-N, nuorten kognitiivinen lyhytterapia sekä interventionavigaattori.
Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina ja psykososiaalisen tuen ja hoidon saatavuus on liian vähäistä tarpeeseen verrattuna. Koska hoidon ja tuen piiriin tulisi päästä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmetessä on keskeistä nopeuttaa psykososiaalisten hoitojen saatavuutta ja vaikuttavuutta siirtämällä painopistettä perustasolle.
Mielenterveysstrategia 2020–2030 yksi painopiste on lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Kehittämisen tueksi tarvitaan koulutusta ammattilaisille, jotta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita voidaan vahvistaa.
Kehittäminen kohdistuu lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa työskenteleviin ammattilaisiin, pääpaino on perhekeskuksen työntekijöissä, mutta mukana on myös esimerkiksi lapsiperhesosiaalityön ammattilaisia. Välillisesti kehittäminen kohdistuu suoraan lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä, koska osaamisen vahvistamisella saavat perheet oikea-aikaista tukea ja hoitoa psykososiaalisiin ongelmiin.
Sekä työntekijöiltä, että asiakkailta kerätään palautetta koulutuksista, menetelmien käyttöönotosta ja saadusta tuesta ja hoidosta. Palautteen avulla voidaan koulutusprosesseja kehittää vielä sujuvammaksi ja lapsia, nuoria ja perheitä parhaiten tukevaksi.