Lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan rakenne Keski-Suomen hyvinvointialueella
LUMO-hankkeessa kehitettiin lastensuojeluun kokemusasiantuntijatoiminnan rakenne Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa rakenne-ehdotuksen lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan tueksi.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
LUMO-hankkeessa kehitettiin lastensuojeluun kokemusasiantuntijatoiminnan rakenne Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Toimintamalli tarjoaa rakenne-ehdotuksen lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan tueksi.
Toimintamalli lyhyesti
Lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisen pienryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella rakennettiin visio Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnalle. Visioon valittiin seuraavat periaatteet:
- Osallistuminen ja osallisuus on mahdollistettava kaiken ikäisille lastensuojelun asiakkaille matalalla kynnyksellä
- Tunnistetaan, että osallistuminen itsessään tukee lapsen, nuoren tai aikuisen omaa hyvinvointia ja vahvistaa hänen osallisuuden kokemustaan
- Osallisuus toteutuu lastensuojelun palveluissa asiakkaiden kanssa ensisijaisesti kuuntelun ja keskustelun kautta
- Koulutuksen puutteen ei pidä olla esteenä jakaa omia kokemuksia esim. nuorten kohdalla
- Jo pelkästään oman tarinan kertomisella on itsessään merkitystä
- Kokemustietoa tulee hyödyntää organisaatioissa ja palvelujen kehittämisessä säännöllisesti ja systemaattisesti
- Lastensuojelun palautetietoista toimintakulttuuria voidaan rakentaa myös kokemusasiantuntijatoiminnan ja kokemustiedon kautta
Yhteisen vision perusteella muodostettiin rakenne-ehdotus Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnalle. Rakenne on esitelty konkreettisesti liitteenä olevassa kaaviossa.
Osana LUMO-hankkeen kehittämistyötä nousi esiin tarve kehittää kokemusasiantuntijatoiminnan rakennetta Keski-Suomen alueella. Keski-Suomen alueen haasteena oli se, kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen ja järjestäminen oli ollut pitkään järjestöjen tai järjestöissä toteutettujen hankkeiden vastuulla. Keski-Suomessa osa kunnista oli tehnyt kuitenkin tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Pesäpuu ry:n kanssa, josta esimerkkinä on ollut Jyväskylän kaupungin ja Pesäpuun yhteinen kehittämistyö lastensuojelun laitoshoidon vertaisarvioinnin saralla. Äänekosken kaupungissa on yhteistyössä Pesäpuun kanssa toteutettu vertaistukiryhmä jälkihuollon piirissä oleville vanhemmille. Tämän lisäksi kunnat ovat hyödyntäneet kokemusasiantuntijoita satunnaisesti omissa tapaamisissaan, mutta toiminta ei ole ollut säännöllistä tai pitkäjänteistä. Lastensuojelun asiakkaana olleiden asiakkaiden vertaistuellinen toiminta on ollut pitkälti järjestöjen vastuulla. Kokemusasiantuntijatiedon merkitystä on pidetty tärkeänä, mutta sen hyödyntämiseksi ei ole ollut konkreettisia rakenteita. Tämän vuoksi Keski-Suomen alueelle oli tarve luoda konkreettinen rakenne-ehdotus siitä, miten kokemusasiantuntijuutta ja vertaistoimintaa olisi mahdollista ottaa vahvemmin pysyväksi osaksi lastensuojelun toimintaa.
LUMO-hanke toteutti kokemusasiantuntijatoimintaa koskevan kyselyn marraskuussa 2021. Kysely laadittiin yhteistyössä LUMO-hankkeen, Pesäpuu ry:n ja Aspa-säätiön kanssa ja se lähetettiin hankkeen toiminta-alueen kaikkiin kuntiin sekä osaan lastensuojelulaitoksia. Kyselyyn vastasi yhteensä 23 kuntaa ja 10 laitosta. Kyselyssä kartoitettiin sitä, ovatko organisaatiot käyttäneet kokemusasiantuntijoita sekä sitä, millaisissa rooleissa tai tehtävissä kunnat voisivat ajatella hyödyntävänsä kokemusasiantuntijan osaamista. Lisäksi kartoitettiin kokemusasiantuntijoiden käytön estäviä sekä edistäviä tekijöitä.
Kyselyn perusteella kokemusasiantuntijoiden käytön estäviksi tekijöiksi nousivat vaikeus löytää koulutettuja kokemusasiantuntijoita sekä palkkionmaksujärjestelmän jäykkyys. Haasteena nähtiin tietosuoja-asioiden epäselvyys sekä valmiiden toimintamallien puute. Lisäksi haasteina mainittiin ajan puute, ruuhkautunut työtilanne sekä se, ettei asiaan ole käytetty aikaa tai mietitty, mikä kokemusasiantuntijoiden rooli voisi organisaatiossa olla. Estäväksi tekijäksi nähtiin myös se, ettei henkilöstö kunnolla tunne kokemusasiantuntijoita.
Kyselyn perusteella edistäviksi tekijöiksi nostettiin puolestaan suunnitelmallinen ja yhdessä sovittu tapa hyödyntää kokemusasiantuntijoita sekä toimiva rakenne tämän toteuttamiseksi. Myös kokemusasiantuntijoiden helppoa saatavuutta ja tuttuutta korostettiin. Vastauksissa pidettiin tärkeänä myös tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämistä. Vastauksissa kuvattiin, että yhteinen kokemusten jakaminen toisi rohkeutta hyödyntää kokemusasiantuntijoita. Vastauksissa painotettiin myös resurssien tärkeyttä toimintamallin käyttöönotossa sekä pienimuotoisten kokeilujen merkitystä. Kokemusasiantuntijapankin luomista pidettiin tärkeänä, jolloin samalla olisi mahdollisuus kerätä systemaattisesti palautetta, jotta mahdollisiin epäkohtiin olisi mahdollisuus puuttua ajantasaisesti.
Keväällä 2022 Keski-Suomessa koottiin LUMO-hankkeen koordinoimana lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisen pienryhmä. Ryhmässä oli mukana edustajia Keski-Suomen kunnista, järjestöistä sekä kokemusasiantuntijoita. Ryhmän tarkoituksena oli koota lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden asiantuntijoita ja aiheesta kiinnostuneita yhteen keskustelemaan lastensuojelun kokemusasiantuntijuudesta sekä ideoimaan sen mahdollistavaa rakennetta. Lisäksi pyrittiin rakentamaan yhteistä näkemystä siitä, millaisia asioita erityisesti lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnassa on tärkeä huomioida. Jokaisella tapaamisella oli oma teemansa ja tapaamisten tarkoituksena oli ideoida ja koostaa ehdotusta siitä, millainen olisi lastensuojelun kokemusasiantuntijatoiminnan rakenne Keski-Suomen hyvinvointialueella. Kehittämistyössä huomioitiin jo aiemmin tehty kehittämistyö sekä olemassa olevat rakenteet.
Kokemusasiantuntijatoiminnan rakenteen luominen edellyttää hyvinvointialueelta strategisia päätöksiä toiminnan käynnistämisestä sekä asianmukaisesta resursoinnista. Toiminnan käytännön valmisteluun ja käynnistymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta mallin mukainen toiminta vastaa sille asetetun vision periaatteita.
LUMO-hankkeen aikana päästiin kehittämään mallinnus ja rakenne-ehdotus kokemusasiantuntijatoiminnalle. Varsinaista rakenteen mukaista toimintaa ei hankkeen päättyessä ole vielä päästy toteuttamaan.
Kansikuva
