Lupa puhua -toimintamalli seksuaalisuuden puheeksi ottamiseksi asumispalveluissa

Aspa-säätiön Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeessa (2018-2020) asumispalvelujen käyttäjät, työntekijät, esihenkilöt ja kokemustoimijat ovat yhteiskehittäneet Lupa puhua -toimintamallin ja tuoteperheen, jotta seksuaalisuudesta ja omista tarpeista olisi helpompaa puhua.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Lupa puhua -toimintamalli seksuaalisuuden puheeksi ottamiseksi asumispalveluissa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Aspa-säätiön Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeessa (2018-2020) asumispalvelujen käyttäjät, työntekijät, esihenkilöt ja kokemustoimijat ovat yhteiskehittäneet Lupa puhua -toimintamallin ja tuoteperheen, jotta seksuaalisuudesta ja omista tarpeista olisi helpompaa puhua.

Toteutuspaikka
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut, pääkaupunkiseudun ja Pirkanmaan asumispalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Milla Ilonen

Luotu

27.11.2020

Viimeksi muokattu

29.09.2021
Ratkaisun perusidea **

Lupa puhua -toimintamalli on joukko osallistujalähtöisesti kehitettyjä puheeksi ottamisen harjoitteita ja tasavertaista vuorovaikutusta vaalivia ratkaisuja. Teemat, joista puhutaan, vaihtelevat yksilökohtaisesti. Jollekin esimerkiksi seksuaalisuudesta puhuminen tarkoittaa omasta kehosta, tunteista ja ihmissuhteista puhumista. Jollekin seksuaalisuuden teemassa tärkeintä on seksin tekeminen, seksiapuvälineet, pornotuotteet tai asennot. Toimintamalli tarjoaa asiakkaille aloituksia omien tarpeiden ilmaisemiseen – ja työntekijöille rohkeutta esittää kysymyksiä ja ottaa intiimejäkin asioita puheeksi.

 

Toimintamallin peruspilareita ovat turvallisemman tilan luominen ja toiminnallisuus. Toimintakokeiluissa on todettu erittäin tärkeäksi se, että jokainen voi osallistua toimintaan omana itsenään ilman pelkoa syrjinnästä tai kiusaamisesta. Jokainen saa myös itse päättää, mitä kertoo itsestään ja mitä jättää kertomatta. Kenenkään ei ole pakko puhua. Turvallisempi tila ei synny itsestään, vaan se täytyy aktiivisesti luoda. Ohjeet turvallisemman tilan luomiseen löytyvät jokaisesta Lupa puhua -tuotteesta. Myös toiminnallisuus vahvistaa nähdyksi- ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Omien tarpeiden ilmaiseminen voi tapahtua piirtäen, näytellen, tanssien, rummuttaen tai runoillen - kukaan ei määrittele yhtä oikeaa tapaa.

 

Toimintamallissa suositellaan kokemustoimijoiden hyödyntämistä. Kokemustoimijat voivat luoda uudenlaista ymmärrystä asumispalvelujen työntekijöiden ja asiakkaiden välille. Kokemustoimijoille tulee maksaa tekemästään työstä palkkio sekä matkakorvaukset.

 

Lupa puhua -toimintamallin harjoitteet ja toimintatavat on tuotteistettu kolmeksi tuotteeksi yhdessä palvelunkäyttäjien kanssa:

Idis-identiteettipeli edistää syrjinnän tunnistamista ja siihen puuttumista. Korttipelin tavoitteena on kerätä omalle roolihahmolle mahdollisimman moninainen identiteetti. Pelissä tulee vastaan syrjintätilanteita, joihin etsitään ratkaisuja yhteisesti keskustelemalla. Samalla tutustutaan seksuaalisuuden ja sukupuolten moninaisuuteen. Pelimuotoja on useita riippuen pelaajien määrästä ja käytettävissä olevasta ajasta. Identiteettipeli on kehitetty sosionomin opinnäytetyön osana, moniperusteisen syrjinnän ehkäisemiseksi.

Into ilmaista, lupa puhua - toiminnallisia harjoitteita ryhmänohjaajalle -verkkomateriaali sisältää yksityiskohtaisesti kuvattuja harjoituksia itsetuntemuksen vahvistamiseen, omien rajojen tutkimiseen ja seksuaalioikeuksien käsittelemiseen ryhmissä. Harjoitteet muodostavat kolmen kerran pituisen ”Elian tarina” -prosessidraaman, jossa eri teemoja käsitellään Elia-roolihenkilön avulla. Myös osallistujat ottavat erilaisia rooleja, mikä helpottaa itseilmaisua.

Lupa puhua -korttipakka ja verkkomateriaali sisältää tietoa ja tehtäviä kymmenestä eri teemasta: seksuaalisuus, sukupuoli, moninaisuus, seksuaalioikeudet, minä itse, keho, seksi, ihmissuhteet, tunteet ja nautinnot. Kortteja voi hyödyntää esimerkiksi kahdenkeskisissä keskusteluissa tai asumisen ja palvelujen suunnittelussa.

 

Tuotteet (tai niiden tilauslomake) löytyvät joulukuussa verkkosivultamme: www.aspa.fi/voimaaseksuaalisuudesta 

Toimintaympäristö **

Ajatus ”Lupa puhua” -toiminnasta syntyi keväällä 2017, kun ideoimme asumispalveluja käyttävien ihmisten ja palveluntuottajien kanssa uusia kehittämishankkeita. Kävi ilmi, että palvelunkäyttäjät eivät tunteneet seksuaalioikeuksiaan, vaan heidän elämänsä oli monin tavoin luvanvaraista. Heillä oli lupa pitää toista ihmistä kädestä kiinni tai halata, mutta hämmennystä herättivät kysymykset yövieraiden kutsumisesta, kumppanin kanssa samassa sängyssä nukkumisesta, suutelemisesta tai seksin harrastamisesta. ”Sinun pitää kysyä tätä meidän pomolta. Hän tuntee säännöt”, vastasi CP-vammainen nuori aikuinen, tarkoittaen pomolla asumispalvelujen esihenkilöä. Monet palvelunkäyttäjät toivoivat toimintaa, jossa he voisivat puhua seksuaalisuuteen liittyvistä teemoista avoimesti ja saada tietoa.

 

Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeessa kehitetty Lupa puhua -toiminta on ihmisoikeusperustaista. Se edistää maailmanlaajuisten seksuaalioikeuksien ja YK:n vammaissopimuksessa määriteltyjen oikeuksien toteutumista vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien arjessa.

 

Seksuaalioikeudet ovat keskeinen osa ihmisen itsemääräämisoikeutta – oikeutta tehdä omaan terveyteen, kehoon, seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvät päätökset ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa. Seksuaalioikeuksien rajoittaminen tuottaa syvää eriarvoisuutta. (Sexpo-Säätiö & Väestöliitto.) Myös YK:n vammaissopimus kieltää kaiken vammaisiin ihmisiin kohdistuvan syrjinnän. Asumispalvelujen käytäntöjä ja sääntöjä tulisikin tarkastella ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.

 

Kun vammaiset ihmiset tulevat tietoisiksi omista oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan, he pystyvät ilmaisemaan paremmin omia tarpeitaan. Koska asukkaiden (erityisesti kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden) tietoisuus omasta seksuaalisuudestaan ja seksuaalioikeuksistaan on puutteellista, he ovat valtaväestöä suuremmassa riskissä joutua vallan- tai hyväksikäytön kohteeksi. Tämä on todettu useissa tutkimuksissa (mm. Prevalence and risk of violence against adults with disabilities, WHO 2012.) Rajojen ja suostumuksen ymmärtäminen saattaa olla vaikeaa, jos oma keho ei ole tuttu, tai jos seksuaalisuudesta ei ole ollut lupa puhua.

 

Tietoa tarvitsevat myös asumispalvelujen työntekijät, jotta he osaavat neuvoa ja tukea asiakkaita ja ohjata heitä tarvittaessa oikeanlaisten seksuaalineuvontapalvelujen pariin. Lupa puhua -toimintamallissa yhdistyy tieto ja tekeminen. Tietoa voidaan kartuttaa esimerkiksi toiminnallisten harjoitteiden ja yhteisen keskustelun keinoin. Puhuminen tai puheeksi ottaminen on usein ensimmäinen askel kohti seksuaalioikeuksien toteutumista.

 

Lupa puhua -toiminnassa näemme seksuaalisuuden myös nautintona – hyvinvoinnin, terveyden ja mielihyvän lähteenä. Seksuaalisuus on osa ihmisen persoonaa ja perustarve, kuten riittävä ravinto tai lepo (Avusta ja ohjaa seksissä -opas, Tanja Roth, 2016.) Lupa puhua -toiminta vastaa vammaisten ihmisten tarpeeseen tulla nähdyksi ja kohdatuksi seksuaalisina henkilöinä. Aspan kokemustoimijat kertovat, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskohtaamisissa vammaisuus peittää alleen usein kaikki muut henkilön ominaisuudet, kuten seksuaalisen suuntautumisen, iän tai sukupuoli-identiteetin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Lupa puhua -toimintamallia on kehitetty 26 asumis- sekä päivä- ja työtoimintapaikassa 205 asumispalvelujen käyttäjän ja 100 asumispalvelujen työntekijän kanssa. Heistä valtaosa on osallistunut 3–5 kerran ryhmäprosessiin, jossa on kokeiltu eri toimintamuotoja ja harjoitteita. Alkukyselyissä kartoitettiin osallistujien tarpeita ja valmiuksia. Loppukyselyssä kysyttiin, kuinka hyvin toiminta vastasi tarpeisiin ja vahvistuivatko valmiudet.

 

Alkukyselyyn vastasi 62 asukasta, joista vain 48% oli saanut tietoa seksuaalisuudesta koulusta tai lapsuuden kodistaan. Joka kolmas ei ollut saanut lainkaan tietoa. Vastaajista 51% oli saanut tietoa asumispalvelupaikastaan. Joka kolmas (34%) ei tiennyt, mitä tarkoittaa ehkäisy tai itsetyydytys. Työntekijöistä vain 21% oli saanut tietoa tai koulutusta asiakkaan seksuaalisuuden kohtaamisesta ennen hanketoiminnan alkamista.

 

Jotkut toimijoista osallistuivat tuotekohtaisiin kehittämistyöpajoihin. Esimerkiksi syrjintää ehkäisevän identiteettipelin kehittäminen käynnistyi Helsinki Pridessa pidetyssä työpajassa, johon osallistui 14 henkilöä, jotka ovat kokeneet moniperusteista syrjintää. Pelin syrjintätilanteet pohjautuvat näiden ihmisten todellisiin kokemuksiin. Peliä testattiin useiden asiakasryhmien kanssa, myös uudessa Pride-työpajassa vuoden kuluttua.

 

Yhteiskehittämiseen ja toimintamallin arviointiin luodut VoimaFoorumit kokosivat yhteen asumispalvelujen käyttäjien ja työntekijöiden lisäksi esihenkilöitä, sosiaaliviranomaisia, seksologeja ja järjestötoimijoita. Foorumeita pidettiin vuosina 2019–2020 viisi eri alueilla.

 

Tuotekehityksen loppuvaiheessa järjestettiin kolmet alueelliset ”toimintapakkipäivät”, joissa moninainen kohderyhmä pääsi sanomaan viimeisen sanan tuotteiden käytettävyydestä. Tuotteita pystyttiin yhä muuttamaan ja parastamaan saadun palautteen pohjalta.

 

Kehittämistyössä on kuultu myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden näkemyksiä. Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeen kokemustoimijat ovat luennoineet ja pitäneet työpajoja kahdeksassa ammattioppilaitoksessa noin 300 opiskelijalle ja 50 opetusalan ammattilaiselle. Opiskelijoilta on kerätty palautetta luennoista, toimintamallin harjoitteista ja selvitetty heidän tiedontarpeitaan.

 

Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeen perehdyttämät 12 kokemustoimijaa ovat olleet kehittämiskumppaneina koko prosessin ajan. He ovat osallistuneet toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, toiminnan esittelyyn ja markkinointiin, ryhmien ohjaamiseen ja päätöksentekoon yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa. He ovat saaneet myös palautetta omasta toiminnastaan ja pystyneet reflektoimaan omaa kasvuaan asiantuntijoina.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Lupa puhua -toimintamalli ja tuoteperhe on kehitetty mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Jokaisessa tuotteessa on käyttöohjeet tai johdanto. Yksittäisten harjoitteiden kohdalla lukee useimmiten myös arvio kestosta ja vaativuudesta.

 

Esimerkiksi Idis-identiteettipeli voi olla asumispalvelupaikan yhteistilassa kenen tahansa hyödynnettävissä. Peliin on laadittu selkeät ohjeet. Toisaalta pelin parissa voi viihtyä yksinkin tutustumalla erilaisiin identiteettikortteihin (esim. transsukupuolinen, saamenkielinen, vegaani, apilaperheellinen, biseksuaali, masentunut, lyhytkasvuinen, buddhalainen), syrjintätilanteisiin tai värikkäisiin pelihahmoihin. Yhdessä pelaaminen kestää 30–90 minuuttia.

 

Lupa puhua -korttipakkaa asukas voi selailla itsekseen. Hän voi oppia uusia käsitteitä, tai löytää sanoja, joita voi käyttää oman identiteettinsä kuvailemiseen. Esimerkiksi ”polyamoria” voi olla vaikeana pidetty käsite, jota ei käytetä kehitysvammaisten ihmisten asumispaikoissa, vaikka osa asukkaista eläisikin polyamorisen elämäntavan mukaisesti ja toivoisi saavansa ymmärrystä elämäntilanteelleen. Ymmärrys voi syventyä, jos asukas rohkenee kertomaan asiasta luotettavalle työntekijälle. Korttipakassa on myös keveitä tehtäviä, kuten eroottisista hedelmistä unelmointia tai ohjeet, kuinka järjestää nautinnolliset treffit itsensä kanssa.

 

Into ilmaista, lupa puhua -ryhmänohjaajamateriaali on tuotteista ainoa, jonka käyttö vaatii jonkin verran kokemusta ryhmän ohjaamisesta ja toiminnallisuudesta. Materiaali soveltuu päivätoimintaan, vertaisryhmätoimintaan ja vapaa-ajantoimintaan erinomaisesti. Harjoitteista voi koota ohjeiden mukaisen Elian tarina -prosessidraaman (3 x 1,5 tuntia), tai viettää yhteisen hetken yksittäisen harjoitteen parissa (5–30 minuuttia). Materiaalissa suositellaan, että ryhmää ohjaisi työpari: ammattilainen ja kokemustoimija. Monella Aspan kouluttamalla kokemustoimijalla on jo kokemusta materiaalin käytöstä ja Elian roolin esittämisestä.

 

Voimaa seksuaalisuudesta -hanke on perehdyttänyt vuonna 2020 noin 50 palvelunkäyttäjää ja 30 työntekijää tuotteiden käyttämiseen Lupa puhua -toimintapakkipäivillä. Koronatilanteen takia jotkut perehdytyksistä on järjestetty onnistuneesti verkkokoulutuksina. Koulutuksia on suunniteltu pidettäväksi tammikuussa 2021 ainakin Päijät-Hämeen, Sysmän ja Pirkanmaan asumispalveluille. Helsingin asumispaikoissa on myös innovoitu, että harjoittelijat tai vapaaehtoistoimijat voisivat perehtyä tuotteisiin, ja ohjata sitten asiakkaille toimintaa.

 

Lupa puhua -tuotteet ovat kehitetty yleishyödyllisellä rahoituksella, joten ne ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Hankkeessa toteutettujen loppukyselyjen (52 vastaajaa) perusteella 80% asiakasosallistujista koki saaneensa Lupa puhua -toiminnasta uutta tietoa ihmissuhteista ja seksuaalisuudesta. 81% koki, että on saanut valmiuksia ilmaista ihmissuhteisiin liittyviä tarpeitaan ja 58% seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä tarpeitaan. Asukkaista 92% koki ryhmän ilmapiirin turvalliseksi ja 94% koki, että saa olla oma itsensä ryhmässä. Turvallisuuden kokemus oli hieman heikompi mielenterveyskuntoutujilla kuin muilla ryhmillä.

 

Työntekijöille ei voitu toteuttaa loppukyselyä, sillä työntekijät vaihtuivat eri ryhmäkerroilla vuorotyön ja resursointikysymysten takia. Toisaalta monet työntekijät antoivat Lupa puhua -toimintapäivillä erittäin myönteistä suullista palautetta.

  • ”En ole koskaan kuullut asiakkaan X puhuvan tällaisista teemoista.”
  • ”Oli hienoa nähdä asiakkaiden innostuvan. Yhteiseen tekemiseen oli helpompi lähteä mukaan kuin jos olisimme ainoastaan puhuneet.”
  • ”Vertaisuuden kokemus oli minulle henkireikä. Oli tärkeää päästä jakamaan haastavia tilanteita toisten paikkojen työntekijöiden kanssa. Ja tuli tunne, että voimme myös vaikuttaa asioihin, kun teidän (hankkeen) kautta viesti leviää ylemmillekin tahoille ja kun koostatte sitä materiaalia.”

 

Opiskelijoista 90% koki ammatillisen osaamisensa lisääntyneen. Monien palautteissa luki: ”Sain tietoa, jota koulun puolesta en olisi saanut. Eniten opin kokemustoimijoilta. Kiitos avoimuudestanne.”

 

Odottamattomia tuloksia:

 

Toiminta- ja kokeiluryhmistä löytyi uusia ystäviä ja yksinäisyyden tunne väheni joidenkin henkilöiden kohdalla. Jotkut kokivat sitoutumisensa parantuneen, ja ”arkityön maistuvan paremmalta”, kun elämään tuli uutta mielekästä sisältöä. (Lähde: loppukyselyjen avovastaukset).

 

Hanketyöntekijät havaitsivat monia muutoksia osallistujien kehonkielessä ja ei-sanallisessa ilmaisussa. Esimerkiksi prosessin alussa jo pelkkä sana ”seksi” tai ”seksuaalisuus” aiheutti joissain ihmisissä vetäytymistä, ahdistusta, itkuisuutta tai naurureaktioita. Viimeisillä kerroilla tällaisia reaktioita ei enää esiintynyt. Ryhmissä palvelunkäyttäjiä kutsuttiin tietoisesti asiantuntijoiksi, näyttelijöiksi, kokemusosaajiksi, kumppaneiksi ja vaikuttajiksi, mikä oli omiaan lisäämään omanarvontuntoa. Jotkut palvelunkäyttäjät uskaltautuivat kertomaan hyvin intiimeistä ja satuttavistakin asioista henkilöhistoriassaan. Kun asiat tulivat esille, niiden käsittelemiseen pystyttiin tarjoamaan ammattiapua, kuten seksuaalineuvontaa ja mielenterveyspalveluja.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Lupa puhua -toimintamalli on sovellettavissa hyvin esimerkiksi nuoriso- ja kasvatustyöhön, lastensuojelutyöhön ja jälkihuoltoon sekä ikäihmisten asumispalveluihin.

 

Joitain tuotteista voi hyödyntää myös työntekijöiden perehdyttämiseen ja arvokeskusteluun työpaikalla. Tuotteista voivat hyötyä asumispalvelutyöntekijöiden lisäksi monet muutkin ammattiryhmät, kuten henkilökohtaiset avustajat, sosiaaliohjaajat ja -työntekijät, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, seksologit, sosionomit ja yhteisöpedagogit, ilmaisutaidon ohjaajat ja kansalaisopistojen opettajat.

Kansikuva
Kuvassa on korttipakka, jonka päällimmäisessä kortissa punaiset, flirttailevat huulet keltaisella pohjalla sekä teksti: Lupa puhua seksistä, ihmissuhteista, seksuaalioikeuksista, sukupuolesta.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Ready