Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden monialainen toimintamalli, Helsinki, Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4, I1)
Toimintamalli vastaa lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaana olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin monialaisen ja nuori- ja perhekohtaisesti räätälöidyn työskentelyn keinoin.
Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lisääntyy
- Vuoden 2023 lopussa viidesosa helsinkiläisistä oli maahanmuuttajataustaisia ja osuus tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina. Alaikäisistä helsinkiläisistä 24 % on vieraskielisiä.
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat monien terveyden ja hyvinvoinnin tekijöiden osalta suomalaistaustaisia nuoria haavoittuvammassa asemassa
- Lapsiperheköyhyys, väkivaltakokemukset, koulupudokkuus, syrjintä ja traumaattiset elämänkokemukset ovat useammin läsnä maahanmuuttajataustaisen kuin valtaväestöön kuuluvan lapsen elämässä.
Vieraskieliset lapset ovat yliedustettuna lastensuojelun palveluissa
- Helsingissä vuonna 2024 vieraskielisiä oli noin 27 % asiakkaista ja vaativan tason palveluissa prosentit olivat vielä suurempia.
- Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisia lapsia sijoitetaan kiireellisesti useammin kuin valtaväestön lapsia.
- Selittäviä tekijöitä: perheiden ja lasten tarvitsemia peruspalveluja ei ole ollut saatavilla, niitä ei ole tarjottu perheille tai ne eivät ole olleet tarkoituksenmukaisia.
- Saman lapsen useat kiireelliset sijoitukset ovat tyypillisempiä maahanmuuttajataustaisilla kuin valtaväestön lapsilla, mikä voi kertoa siitä, että asiakaskohtainen arviointi ja päätöksenteko on erityisen haasteellista asiakasryhmän kohdalla. (Anis & Malin 2023)
- Yhtenä selityksenä yliedustukselle on tunnistettu järjestelmän ja palveluiden rakenteelliset, systemaattiset ja ammattilaisten toimintaan liittyvät tekijät, jotka johtavat asiakkaiden erilaiseen kohteluun ja arviointiin.
(Anis & Malin 2023,Turtiainen ja Hiitola 2018).
Samanlainen kohtelu ei riitä edistämään yhdenvertaisuutta
- Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää heikommassa asemassa olevan väestöryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. (Positiivinen erityiskohtelu, YVL 9 §)
Yhteys Helsingin kaupunkistrategiaan 2021-2025 "Kasvun paikka"
Kehittämistyö tukee kaupunkistrategian 2021–2025 ”Kasvun paikka” tavoitteita.
- Kaupunkistrategiassa tunnistetaan eriarvoistuminen globaalina megatrendinä ja Helsingin kaupungin keskeinen rooli eriarvoistumiskehityksen ratkaisijana. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä näyttäytyy keskimäärin valtaväestöä enemmän riskitekijöitä, jotka voivat altistaa syrjäytymiselle ja tukemalla erityisesti näitä perheitä, vahvistetaan yhdenvertaisuutta ja vähennetään eriarvoisuutta.
- Kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi integroidut ja saumattomat asiakkaiden palvelukokonaisuudet ja palveluketjut sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja nämä tavoitteet ovat linjassa kehitettävän toimintamallin tavoitteiden kanssa.
Suhde nykyiseen palveluvalikkoon
Nykyinen palveluvalikko ei vastaa niiden erittäin haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten perheiden tarpeisiin, joissa on pitkittynyttä osattomuuden kokemusta ja joissa sekä vanhemmalla että lapsilla on monia palvelun ja tuen tarpeita.
Näiden perheiden haasteina ovat muun muassa:
- nuoren koulunkäynti, käyttäytyminen ja mielenterveys,
- vanhempien talous- ja velkaongelmat ja palvelujärjestelmän hahmottamisvaikeudet sekä
- perheenjäsenten eritahtinen kotoutuminen, luottamuspula viranomaisia kohtaan ja rasismikokemukset.
Tavoitteena on luoda tälle asiakasryhmälle kohdennettu ja monialainen palvelu, joka huomioi nuoren, vanhempien ja perheen yksilölliset kulttuuriset taustat ja tarpeet ja pyrkii vastaamaan niihin systeemiselle ja antirasistisella työotteella.
Palvelun tavoitteena on kohderyhmän terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisääntyminen.
Tarjoamalla perheen arkiympäristöön monialaista intensiivistä tukea ja apua, voimme ehkäistä kalliita lastensuojelun kodin ulkopuolisia sijoituksia.
Osaprojekti osallistui THL:n koordinoimaan Sujuvat palvelut -valmennukseen, jota varten koottiin kehittämistiimi, johon kutsuttiin vakavasti oireilevan nuoren ja perheen kannalta keskeisimmät toimijat:
- lastensuojelu
- aikuissosiaalityö ja
- Nuorten päihdepalvelu Pysäkki.
- Lisäksi tiimissä hyödynnetään kokemusasiantuntijoita ja kutsutaan tarpeen mukaan tapaamisiin mukaan muita keskeisiä kumppaneita, esimerkiksi Nuorisoasema tai koulu.
Projektissa kehitettävään ja pilotoitavaan toimintamalliin, monialaiseen perhetyöhön, on palkattu 12 ammattilaista:
- Johtava sosiaaliohjaaja vetämään monialaista tiimiä,
- 6 lastensuojelun ohjaajaa,
- 3 aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajaa ja
- 2 nuorten mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajaa.
Toimintamallin tavoitteena on ehkäistä maahanmuuttajataustaisten nuorten kodin ulkopuolisia sijoituksia.
Kehittämistyön aikana tunnistettiin, että yksittäinen kohderyhmälle suunnattu palvelu ei riitä vaan organisaatiossa tulee parantaa palveluiden saavutettavuutta, palveluiden välistä yhteistyötä ja työntekijöiden osaamista kaikille tuen portailla.
Kehittämistyön aikana on tunnistettu asioita, joihin panostamalla kohderyhmän hyvinvointia voidaan parantaa ja tätä kautta ehkäistä raskaiden palveluiden tarvetta:
- Asiakasryhmän saavuttava viestintä ja palvelut (monikielisyys)
- Moninaiset työyhteisöt
- Antirasistinen ja kulttuurisensitiivinen työote
- Tulkkivälitteisen työn taidot
- Palveluihin liittyvän stigman ja disinformaation purku
- Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluiden kehittämisessä
Projektin aikana luotiin asiakasryhmälle kohdennettu integroitu palvelu, jossa tehdään työtä monialaisesti arvioiden yhteisellä suunnitelmalla. Uuden palvelun tavoitteeksi asetettiin vähintään 4 nuoren lastensuojelun kodin ulkopuolisen erityistason sijoituksen ehkäiseminen vuodesta 2024 alkaen.
Palvelun nimi projektiaikana oli Nuorten monialainen perhetyö ja sen lähtökohdat olivat:
- Yhden luukun monialainen palvelu:
- Lastensuojelun ohjaaja,
- Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitaja
- aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja
- kokemusasiantuntija perheen tarpeet huomioiden
- Antirasistinen ja systeeminen työote
- Räätälöity yksilöllinen tuki
- Intensiivinen työskentely perheen arkiympäristössä
- Asiakkuuden kesto perheen tarpeen mukaisesti (+/- 6kk)
Toimintamallin arvioinnin viitekehyksenä Nelimaali-arviointi:
-
onko toimintamalli sellainen, että palvelujen saatavuus, tuottavuus ja vaikuttavuus sekä asiakas- ja henkilöstökokemus ja työnantajakuva paranevat.
-
Nelimaaliarvioinnissa vastataan seuraaviin kysymyksiin:
-
Mitkä ovat keskeiset tekijät uudessa toimintamallissa, joiden tulee toteutua, jotta henkilöstökokemus ja työtyytyväisyys on hyvä?
-
Onko toimintamalli kustannustehokas ja tuottava?
-
Saavutetaanko palvelulla asetetut tavoitteet?
-
Minkälaisia kokemuksia asiakkailla on kuulluksi ja autetuksi tulemisesta sekä osallisuudesta? Ovatko asiakkaat saaneet palvelua oikea-aikaisesti? Huomioidaanko palvelussa erilaisten asiakasryhmien tarpeet?
-
Tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittarit:
- Palvelussa asiakkaana olevien lasten määrä
- Ehkäistyjen lastensuojelun kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä asiakaskunnassa
- Asiakkaan kokonaistilanteen muutos palvelun aikana ja tilanne 6kk palvelun päättymisen jälkeen
- Monialaisen palvelun tarve asiakaskunnassa
- Sairaanhoitajien työskentelyä tarvitsevien lasten osuus
- Aikuissosiaalityön sosiaaliohjausta saavien vanhempien osuus kaikista asiakasvanhemmista
Aineisto arvioinnin toteuttamiseen:
-
Seurantatieto asiakkaista (Apotti, seuranta-excel, FIT-mittaukset)
-
Palautelomakkeet (lapsi, vanhemmat, ohjaava sosiaalityöntekijä)
-
Ryhmähaastattelut: työntekijät, emoyksiköiden esihenkilöt, palveluun ohjaavat sosiaalityöntekijät
-
Kehitettävän palvelun kustannustiedot ja vaihtoehtopalvelun kustannustiedot
Organisaatiotason toimenpiteet:
- antirasististen työotteen koulutuskahviloiden pilotointi lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä
- maahanmuuttajataustaisten lastensuojelun asiakkaiden kokemusasiantuntijatoiminnan käynnistäminen
- vieraskielisten vanhempien vertaisryhmätoiminnan pilotointi
- järjestöyhteistyön kartoittaminen ja tiivistäminen
- puheenvuorot lastensuojelusta eri yhteisöissä
- monialaisten tiimien johtamisen mallintaminen
- verkostoneuvottelujen kehittäminen
- ilmiötiedon kerääminen ja ratkaisujen etsiminen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden talous- ja velkaongelmiin
- aktiivinen viestintä asiakasryhmän tarpeista ja antirasismista
Palvelutason toimenpiteet:
- luodaan monialainen toimintamalli, jossa työntekijöitä lastensuojelusta, aikuissosiaalityöstä ja Nuorten päihdepalvelu Pysäkiltä
- tiimin työtä ohjaa antirasistinen työote
- jokainen Nuorten monialaiseen perhetyöhön ohjattu perhe saa tuekseen monialaisen vastuutiimin
- Työikäisen palvelutarpeen arviointi ja intensiivinen aikuissosiaalityön sosiaaliohjaus tarvittaessa (sis. motivointi) osana perheen tukea
- Jokaiselle nuorelle tehdään sairaanhoitajan alkukartoitus
- Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen asiakastyössä
Kohderyhmä:
Lastensuojelun tai perhesosiaalityön asiakkaina olevat maahanmuuttajataustaiset perheet, joiden 10-17 -vuotiailla lapsilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeoireilua ja joiden vanhemmilla on oma tuentarve.
Lastensuojelun kokemusasiantuntijat ovat tiiviisti mukana toimintamallin kehittämisessä ja arvioinnissa:
- projektiryhmän jäsenenä
- 1 krt/kk mukana systeemisessä asiakasreflektiossa
- työparina asiakastyössä
Asiakaslupaus:
”Me kohtaamme sinut kunnioittavasti ja huomioimme sinun ja perheesi tilanteen yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Me tuemme sinua mahdollisissa haasteissa yhteisymmärryksessä kanssasi.”