Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden monialainen toimintamalli, Helsinki, Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamalli vastaa lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaana olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin monialaisen ja nuori- ja perhekohtaisesti räätälöidyn työskentelyn keinoin.

Toimintaympäristö

Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lisääntyy

  • Vuoden 2023 lopussa viidesosa helsinkiläisistä oli maahanmuuttajataustaisia ja osuus tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina. Alaikäisistä helsinkiläisistä 24 % on vieraskielisiä. (Kaupunkitieto)

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat monien terveyden ja hyvinvoinnin tekijöiden osalta suomalaistaustaisia nuoria haavoittuvammassa asemassa

  • Lapsiperheköyhyys, väkivaltakokemukset, koulupudokkuus, syrjintä ja traumaattiset elämänkokemukset ovat useammin läsnä maahanmuuttajataustaisen kuin valtaväestöön kuuluvan lapsen elämässä.

Vieraskieliset lapset ovat yliedustettuna lastensuojelun palveluissa

  • Helsingissä vuonna 2024 vieraskielisiä oli noin 27 % asiakkaista ja vaativan tason palveluissa prosentit olivat vielä suurempia.
  • Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisia lapsia sijoitetaan kiireellisesti useammin kuin valtaväestön lapsia. 
  • Selittäviä tekijöitä: perheiden ja lasten tarvitsemia peruspalveluja ei ole ollut saatavilla, niitä ei ole tarjottu perheille tai ne eivät ole olleet tarkoituksenmukaisia.
  • Saman lapsen useat kiireelliset sijoitukset ovat tyypillisempiä  maahanmuuttajataustaisilla kuin valtaväestön lapsilla, mikä voi kertoa siitä, että asiakaskohtainen  arviointi  ja  päätöksenteko on  erityisen  haasteellista asiakasryhmän  kohdalla. (Anis & Malin 2023)
  • Yhtenä selityksenä yliedustukselle on tunnistettu järjestelmän ja palveluiden rakenteelliset, systemaattiset ja ammattilaisten toimintaan liittyvät tekijät, jotka johtavat asiakkaiden erilaiseen kohteluun ja arviointiin. 
    (Anis & Malin 2023, Turtiainen ja Hiitola 2019)

Samanlainen kohtelu ei riitä edistämään yhdenvertaisuutta

  • Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää heikommassa asemassa olevan väestöryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. (Positiivinen erityiskohtelu, YVL 9 §)
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehittämistyön lähtökohdat

Syksyllä 2022 osana kehittämistyötä tehtiin selvitys maahanmuuttajataustaisista lastensuojelun asiakkaista Helsingissä. 

  • Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa vakavassa syrjäytymisriskissä olevien 10–17 -vuotiaiden lastensuojelun maahanmuuttajataustaisten asiakasnuorten taustaa ja palveluntarvetta sekä suunnitella selvityksen tulosten perusteella monialaista toimintamallia pilotoitavaksi Helsingin lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä vuosina 2023-2025 osana Kestävän kasvun hanketta. ​
  • Selvityksen aineistona käytettiin väestötasoista tilastotietoa, Helsingin kaupungin lastensuojelun tilastoja ja asiakirja-aineistoa sekä keskusteluja asiantuntijoiden kanssa. Ajankohtainen tutkimustieto taustoitti selvitystyötä.
     

  • Selvityksen tulokset vahvistivat osittain jo tunnistettuja osaamisen kehittämisen kohtia: ​

    • Jotta palveluiden saatavuutta voitaisiin parantaa ja ehkäistä sijoituksia, tulisi panostaa entisestään varhaiseen puuttumiseen ja puheeksi ottoon. 
      • Vanhempien ja koulun välisen yhteistyön varmistaminen ​
      • Huomio asiakkuuksien nivelvaiheisiin​
      • Lähisuhdeväkivallan sekä päihde- ja mielenterveysongelmien puheeksi otto​
    • Ammattilaisten tilannearviointi- ja dokumentointiosaamista tulee vahvistaa.
      • Juurisyyt, elämänjana ​
      • Suojaavat ja kantavat tekijät / vaurioittavat ja riskitekijät​​
    • Monialainen ja systeeminen työote tulee ottaa laajasti käyttöön, jotta ammattilaisten välillä ei tapahtuisi poisohjaamisia eikä tietokatkoksia.
      • Pois ohjaamisesta kohti yhteistä arviointia ja suunnitelmaa​
    • Ongelmien ylisukupolvisuuden tunnistamista ja siihen puuttumista tulee vahvistaa. 
      • Lapsiperheköyhyys​
      • Lapsuuden aikaisten haitallisten kokemusten vaikutukset vanhemmuuteen (ACE=adverse childhood experiences)​​
      • Traumatietoisuus​
    • Jotta palvelut olisivat aidosti kaikkien saatavilla, sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla antirasistisia ja kielellisen moninaisuuden tunnistavia.
      • Yhteiskunnassa piilevien syrjivien rakenteiden ja käytäntöjen tunnistaminen ja pyrkimys muuttaa niitä, ymmärrys rasismin vaikutuksista yksilön elämään
      • Työntekijöiden monikielisyys: luottamuksen rakentuminen ja palvelujärjestelmän ymmärrettäväksi tekeminen​, kulttuuritulkkaus​
      • Tulkkivälitteisen työn taidot

Yhteys Helsingin kaupunkistrategiaan 2021–2025 "Kasvun paikka"

Kehittämistyö tukee kaupunkistrategian 2021–2025 ”Kasvun paikka” tavoitteita. 

  • Kaupunkistrategiassa tunnistetaan eriarvoistuminen globaalina megatrendinä ja Helsingin kaupungin keskeinen rooli eriarvoistumiskehityksen ratkaisijana. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä näyttäytyy keskimäärin valtaväestöä enemmän riskitekijöitä, jotka voivat altistaa syrjäytymiselle ja tukemalla erityisesti näitä perheitä, vahvistetaan yhdenvertaisuutta ja vähennetään eriarvoisuutta.
  • Kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi integroidut ja saumattomat asiakkaiden palvelukokonaisuudet ja palveluketjut sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ja nämä tavoitteet ovat linjassa kehitettävän toimintamallin tavoitteiden kanssa.

Suhde nykyiseen palveluvalikkoon

Nykyinen perhe- ja sosiaalipalveluiden palveluvalikko ei vastaa niiden erittäin haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten perheiden tarpeisiin, joissa on pitkittynyttä osattomuuden kokemusta ja joissa sekä vanhemmalla että lapsilla on monia palvelun ja tuen tarpeita. 

Näiden perheiden haasteina ovat muun muassa: 

  • nuoren koulunkäynti, käyttäytyminen ja mielenterveys,
  • vanhempien talous- ja velkaongelmat ja palvelujärjestelmän hahmottamisvaikeudet sekä
  • perheenjäsenten eritahtinen kotoutuminen, luottamuspula viranomaisia kohtaan ja rasismikokemukset.

Taustaselvitys vahvisti käsitystä siitä, että Helsingissä tulee kehittää toimintamalli, joka on räätälöity maahanmuuttajataustaisten asiakasnuorten ja -perheiden tarpeisiin paremmin vastaavaksi. Toimintamallin keskeisinä elementteinä tulisi olla monialaisuus, jalkautuminen perheen arkiympäristöön, vanhemmuuden tuki ja antirasistinen työote.​

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Nuoren palvelutarpeen arviointi aloitetaan, jos viranomaisen tietoon on tullut ilmi nuoren huolestuttava tilanne esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen kautta. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan 90 vuorokauden kuluessa, jonka seurauksena nuoren palvelutarpeen todetaan. Jos nuorella ja perheellä on tarve lastensuojelulle, aloitetaan lastensuojelun asiakkuus tai jos lapsella todetaan erityisen tuen tarve, ohjataan perhe perhesosiaalityön asiakkuuteen. 

Lastensuojelun tai perhesosiaalityön sosiaalityöntekijä kokoaa asiakkaan verkostot ja järjestää asiakkaalle oikea-aikaiset palvelut tilannearvion pohjalta. Nuorella ja perheelle järjestetään tukitoimia, esimerkiksi perhetyötä tai tukihenkilötoimintaa ja tämän lisäksi nuorella ja perheellä saattaa olla lukuisia muita palveluita käynnissä, esimerkiksi asiakkuus mielenterveys- ja päihdepalveluissa tai oppilashuollossa. Palveluiden sopivuutta ja nuoren ja perheen tilannetta arvioidaan säännöllisesti. 

Jos tukitoimet ovat riittämättömiä, voidaan nuori sijoittaa kodin ulkopuolelle. Tavoitteena lastensuojelun toimissa on, että nuori ja perhe saavat oikea-aikaista apua ja tukea. Lastensuojelun asiakkuus päättyy, jos sille ei ole enää tarvetta ja esimerkiksi kevyempi tuki on riittävää. Viimeistään asiakkuus päättyy silloin, kun nuori täysi-ikäistyy tai muuttaa toiseen kuntaan. Strategisena tavoitteena on, että sijoituksia saataisiin ehkäistyä ja mahdollisimman moni perhe saisi apua muilla keinoin. 

Yllä kuvattu prosessi pitää sisällään paljon asioita, jotka vaikuttavat siihen, kuinka sujuvaa ja laadukasta palvelua asiakas saa. 

Prosessia vaikeuttavat

  • työntekijöiden vaihtuvuus, 
  • tiedonkulun haasteet, 
  • päällekkäiset palvelut ja päällekkäinen työ, 
  • peruspalveluiden huono saatavuus, 
  • avohuollon tukitoimien sopimattomuus (esim. intensiteetti) sekä 
  • asiakkaan oman motivaation/sitoutumisen haasteet. 

Prosessin arviointi maahanmuuttajataustaisen asiakkaan näkökulmasta

Kun lastensuojelun prosessia arvioi nimenomaan maahanmuuttajataustaisen nuoren ja perheen kannalta, voi nimetä monia lisätekijöitä, jotka vaikuttavat prosessin sujuvuuteen ja lopputulokseen. 

  1. Viestintä ei ole saavutettava kaikille. Sitä ei tuoteta aina monikielisesti eikä varmisteta, että asiakkaat ovat varmasti ymmärtäneet, mistä on kyse.  Palvelut ovat monilta osin digitalisoituneet ja vieraskielisille vanhemmille tämä saattaa olla iso haaste. Toimiminen Maisassa, Wilmassa ja muissa sähköisissä palveluissa saattaa olla monille vaikeaa tai mahdotonta. 
  2. Työskentely tapahtuu usein toimistoissa, joka saattaa olla este luottamuksen ja yhteistyösuhteen syntymiselle.
  3. Lainsäädäntö ei aina tue laadukasta työtä. Asiakasmitoitus tiukentaa lastensuojelun asiakkuuden kriteerejä entisestään, joka voi johtaa asiakkaan kohdalla lukuisiin palvelutarpeen arvioihin ilman asiakkuuden alkua. Palvelutarpeen arviointi on asiakkaan kannalta tärkeä vaihe, mutta tiukka aikaraami ja asiakaspaine saattavat johtaa siihen, että asiakkaan tilanteiden juurisyihin ei päästä käsiksi.
  4. Ammattilaisten osaamisen puutteet eri taustoista ja kulttuureista tulevien asiakkaiden kohtaamiseen ja auttamiseen. 
  5. Asiakas on kokenut rasismia ja yksinäisyyttä, minkä vuoksi hän ei motivoidu hakemaan tai vastaanottamaan apua ja kokee epäluottamusta palveluita kohtaan.
  6. Maahanmuuttajataustaiset ei ohjaudu/ eivät löydä varhaisen tuen piiriin, minkä vuoksi nuori ja perhe eivät saa apua riittävän ajoissa esimerkiksi mielenterveyden haasteisiin.
  7. Työtä ei tehdä monialaisesti yhdessä arvioiden vaan eri siiloissa. Asiakasperheen tilanteessa on mukana monia toimijoita ilman asianmukaista palvelujen yhteenkoordinointia.
  8. Rasismi yhteiskunnan rakenteissa ja työntekijöiden toimintatavoissa vaikuttaa siihen, miten perhe kohdataan ja miten heidän tilannettaan arvioidaan eri palveluissa.

Lisäksi maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuoren tilanteen taustalla on usein muita ilmiöitä, jotka tulisi ottaa huomioon perheiden kanssa työskenneltäessä, kuten

  • lapsiperheköyhyys, 
  • pakolais- /traumatausta, 
  • väkivallan kokemukset,
  • koulunkäynnin haasteet,
  • vanhempien vaikeus ymmärtää palvelujärjestelmää tai suomen kieltä sekä 
  • mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvää stigmaa ja tietämättömyyttä.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Sujuvat palvelut -valmennus

Osaprojekti osallistui THL:n koordinoimaan Sujuvat palvelut -valmennukseen, jota varten koottiin kehittämistiimi, johon kutsuttiin vakavasti oireilevan nuoren ja perheen kannalta keskeisimmät toimijat: 

  • lastensuojelu ja perhesosiaalityö
  • aikuissosiaalityö ja 
  • Nuorten päihdepalvelu Pysäkki. 
  • Lisäksi valmennuksessa oli mukana kokemusasiantuntijoita.

Kehittämistiimi osallistui valmennuspäiviin ja tapasi säännöllisesti valmennusprosessin ajan. Valmennus tuki projektin kehittämistyötä ja toi siihen struktuuria ja dynaamisuutta. 

Monialainen asiakastyötä tekevä tiimi

Projektissa kehitettävään ja pilotoitavaan toimintamalliin palkattiin 12 ammattilaista: 

  • Johtava sosiaaliohjaaja vetämään monialaista tiimiä, 
  • 6 perhetyön ohjaajaa, 
  • 3 aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajaa ja 
  • 2 nuorten mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajaa. 

Monialaisen tiimin jäsenet sijoittuivat hallinnollisesti kolmeen eri yksikköön (aikuissosiaalityö, lastensuojelun ja perhesosiaalityön palvelut sekä Nuorten päihdepalvelu Pysäkki) ja heillä oli hallinnollisesti eri esihenkilöt, mutta tiimiläiset työskentelivät 100 % yhteisten asiakkaiden kanssa. Päivittäistyötä ja tiimin toimintaa johti johtava sosiaaliohjaaja. 

Projektin ja tiimin johtamisrakenne

Monialaisten johtamisrakenteiden tavoitteena oli sitouttaa toimijat yhteiseen kehittämiseen ja toimintamalliin. Projekti- ja ohjausryhmän jäsenet pääsivät säännölliset vaikuttamaan kehittämistyön suuntaan ja saivat myös kokouksissa tärkeää informaatiota toimintamallista jalkautettavaksi omiin yksiköihinsä. 

  • Projektiryhmä
    Kehittämis- ja asiakastyön tueksi perustettiin projektiryhmä, joka koostui tiimiläisten hallinnollisista esihenkilöistä, lastensuojelun sosiaalityön edustajista sekä kokemusasiantuntijasta. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi lastensuojelun ja perhesosiaalityön palveluiden päällikkö. Projektiryhmän tavoitteena oli ratkaista ja käsitellä käytännön työstä nousevia teemoja ja nostaa asioita ohjausryhmän linjattavaksi kehittämistyön edetessä.
     
  • Ohjausryhmä
    Projektin ajaksi perustettiin ohjausryhmä, joka valvoi projektin tavoitteiden etenemistä. Ohjausryhmään kuului lastensuojelun ja perhesosiaalityön, aikuissosiaalityön, päihdepalveluiden ja psykiatrian johdon edustajia. Puheenjohtajana toimi lastensuojelun johtaja. 
Tavoiteltu muutos

Tavoitteet

  • Tavoitteena kohderyhmän hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden paraneminen ja kodin ulkopuolisten sijoitusten määrän väheneminen.
    • Ehkäistä toimintamallin avulla vähintään 4 nuoren lastensuojelun kodin ulkopuolinen erityistason sijoitus vuodesta 2024 alkaen.

Tuotos

  • Vaikuttava ja monialainen toimintamalli vakavassa syrjäytymisriskissä oleville 10–17 -vuotiaille maahanmuuttajataustaisille lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakasnuorille ja heidän perheilleen. ​
Muutoksen mittaaminen

Toimintamallin arvioinnin viitekehyksenä Nelimaali-arviointi 

  • Nelimaalin avulla arvioidaan, onko toimintamalli sellainen, että palvelujen saatavuus, tuottavuus ja vaikuttavuus sekä asiakas- ja henkilöstökokemus ja työnantajakuva paranevat. ​

  • Nelimaaliarvioinnissa vastataan seuraaviin kysymyksiin:

    • Mitkä ovat keskeiset tekijät uudessa toimintamallissa, joiden tulee toteutua, jotta henkilöstökokemus ja työtyytyväisyys on hyvä?

    • Onko toimintamalli kustannustehokas ja tuottava?

    • Saavutetaanko palvelulla asetetut tavoitteet?

    • Minkälaisia kokemuksia asiakkailla on kuulluksi ja autetuksi tulemisesta sekä osallisuudesta? Ovatko asiakkaat saaneet palvelua oikea-aikaisesti? Huomioidaanko palvelussa erilaisten asiakasryhmien tarpeet?​

Tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittarit:

  • Toimintamalli kuvaus valmis (kyllä/ei)
  • Palvelussa olevien lasten määrä ja asiakasmäärä / vuosi
  • Ehkäistyjen lastensuojelun kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä asiakaskunnassa
    • Asiakkaan kokonaistilanteen muutos palvelun aikana ja tilanne 6kk palvelun päättymisen jälkeen
  • Monialaisen palvelun tarve asiakaskunnassa
    • Sairaanhoitajien työskentelyä tarvitsevien lasten osuus
    • Aikuissosiaalityön sosiaaliohjausta saavien vanhempien osuus kaikista asiakasvanhemmista

Aineisto arvioinnin toteuttamiseen:

  • Asiakaskohtainen seurantatieto (Apotti, seuranta-excel, FIT-mittaukset)​

  • Palautelomakkeet​ (lapsi, vanhemmat, ohjaava sosiaalityöntekijä)

  • Ryhmähaastattelut: työntekijät, emoyksiköiden esihenkilöt, palveluun ohjaavat sosiaalityöntekijät​

  • Kehitettävän palvelun kustannustiedot ja vaihtoehtopalvelun kustannustiedot

Toteutussuunnitelma
  • Luodaan monialainen toimintamalli, jossa on työntekijöitä lastensuojelusta, aikuissosiaalityöstä ja nuorten terveydenhuollosta.
    • 12 henkilön tiimin rekrytointi ja perehdyttäminen. 
    • Rekrytoinnissa panostetaan tiimin moninaisuuteen. 
    • Rekrytoinnissa käytössä monimuotoisuuslauseke ja positiivinen erityiskohtelu. (lisätietoa)
  • Monialaisen toimintamallin työtä ohjaa antirasistinen ja systeeminen työote
    • Tiimin työntekijöiden kouluttaminen menetelmiin ja osaamisen ylläpitäminen.
  • Jokainen palveluun ohjattu perhe saa tuekseen monialaisen vastuutiimin, johon kuuluu perheen tarpeen mukaisesti räätälöiden perhetyön ohjaaja, sairaanhoitaja ja aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja.
    • Vastuutiimin määrittymiseen luodaan kriteerit ja ohjeistukset. Vastuutiimin työskentely mallinnetaan ja luodaan rakenteet yhteiselle työlle.
      • Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja tekee työikäisen palvelutarpeen arvioinnin ja tarjoaa intensiivistä aikuissosiaalityön sosiaaliohjausta osana perheen tukea niille perheille, joissa siihen on tarvetta.
      • Sairaanhoitaja tekee nuorille hoidon tarpeen kartoituksen ja ottaa hoitosuhdetyöskentelyyn ne nuoret, jota tarvitsevat terveydenhuollon tukea ja ohjausta.
        • Määritellään hoidontarpeen kartoituksen sisältö ja sairaanhoitajan työkalupakki.
  • Monialaisen tiimin johtamisen mallintaminen
    • Määritellään ja mallinnetaan johtamisrakenne. Sovitaan vastuut ja roolit monialaisen tiimin esihenkilöiden kesken.
  • Vieraskielisten vanhempien vertaisryhmätoiminnan pilotointi
    • Osana toimintamallia pilotoidaan vieraskielisten vanhempien vertaistukiryhmätoimintaa. 
      • Luodaan ryhmän runko ja sisältö asiakastarpeista lähtöisin.
        • Kevät 2025: arabiankielisten äitien vertaistukiryhmä
        • Syksy 2025 selkeällä suomessa toteutettu vanhempien vertaistukiryhmä. 
  • Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen kehittämis- ja asiakastyössä
    • Rekrytoidaan kokemusasiantuntijoita, jotka ovat mukana tiimin toiminnassa ja kehittämistyössä. Tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kokemusasiantuntijatoimijoiden kanssa. 
    • Käynnistetään maahanmuuttajataustaisten lastensuojelun asiakkaiden kokemusasiantuntijatoimintaa 
      • Tavoitteena, että jatkossa Helsingin lastensuojelun ja perhesosiaalityön kokemusasiantuntijatoiminnassa olisi moninaisempi osallistujakunta.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä:

Lastensuojelun tai perhesosiaalityön asiakkaina olevat monialaisen integroidun tuen tarpeessa olevat maahanmuuttaja- taustaiset perheet, joiden 10–17 -vuotiailla lapsilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeoireilua ja joiden vanhemmilla on oma tuentarve.  

Projektin alussa tehdyn selvityksen pohjalta koottiin yhteen tuen tarpeita, joita selvityksen aineistossa olleilla kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla oli ollut ja asiakastyön käynnistyttyä on asiakaskriteerejä tarkennettu. Kohderyhmä on kuvattu tarkemmin liitteessä.

Lastensuojelun kokemusasiantuntijat ovat tiiviisti mukana toimintamallin kehittämisessä ja arvioinnissa:

  • projektiryhmän jäsenenä
  • 1 krt/kk mukana systeemisessä asiakasreflektiossa
  • tiimin kehittämistilaisuuksissa

Asiakaslupaus:

”Me kohtaamme sinut kunnioittavasti ja huomioimme sinun ja perheesi tilanteen yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. 
Me tuemme sinua mahdollisissa haasteissa yhteisymmärryksessä kanssasi.”

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
  • Keskeistä toimintamallin kehittämis- ja asiakastyössä on ollut antirasismi sekä systeeminen, koko perheen tuentarpeet huomioiva työskentely. Koko tiimi on kouluttautunut systeemiseen työotteeseen. Tiimi on perehtynyt antirasistiseen työotteeseen THL:n verkkokoulutuksen avulla. Lisäksi tiimi on hyödyntänyt PALOMA-osaamiskeskuksen tarjoamaa koulutusmateriaalia.
  • Asiakastyössä hyväksi havaituksi työvälineeksi on koettu PALOMA-osaamiskeskuksessa kehitetty kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu, jota on pyritty käyttämään systemaattisesti osana vanhempien kanssa tehtävää työtä. 
  • Asiakastyöhön palkattu tiimi suoritti Perhe Yhtenäiseksi -työskentelymenetelmäkoulutuksen projektin alkuvaiheessa ja osia menetelmästä on käytetty onnistuneesti toimintamallissa tehdyssä asiakastyössä.
  • Helsingissä on kehitetty useita vuosia lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja lastensuojelun perhetyön yhdistävää Hehku-toimintamallia. Hehku-mallissa tehtyä integratiivista kehittämistyötä ja mallintamista on voitu hyödyntää monilta osin kehittäessä maahanmuuttajataustaisten perheiden monialaista tukea. 
  • Tiimi on kouluttautunut käyttämään FIT (feedback informed treatment)-mittaria asiakastyössä. FIT on palautetietoiseen työskentelyyn pohjautuva mittari, joka mittaa asiakkaan hyvinvointia tapaamisen alussa ja kysyy asiakkaan kokemusta tapaamisesta lopuksi. 
  • Monialainen tiimi on kouluttautunut ohjatun omahoidon käyttämiseen asiakastyössä nuorten ja perheiden kanssa. Lisäksi sairaanhoitajat ovat tutustuneet nuorten interventionavigaattoriin ja arvioineet sen käyttöönoton mahdollisuuksia. Menetelmiä on koulutettu osana Terapiat etulinjaan -toimintamallia. Asiakastyössä on todettu, että menetelmät eivät sellaisenaan palvele useitakaan maahanmuuttajataustaisia asiakasperheitä, joissa on useita toimintakyvyn ja hyvinvoinnin haasteita. Jatkossa menetelmien käyttöä toimintamallissa tulee edelleen kokeilla ja arvioida ja löytää myös vaihtoehtoisia reittejä ja tapoja varmistaa näiden perheiden hoitoon pääsy.  

 

Ratkaisun perusidea

Projektin aikana luotiin maahanmuuttajataustaisille lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaille kohdennettu integroitu palvelu, joka yhdistää lastensuojelun perhetyön, aikuissosiaalityön ja nuoren terveydenhoidon tarjoaman tuen yhteiseksi palveluksi.

Uuden palvelun tavoitteeksi asetettiin vähintään 4 nuoren lastensuojelun kodin ulkopuolisen erityistason sijoituksen ehkäiseminen vuodesta 2024 alkaen.

  • Toimintamalli sijoittuu lastensuojelun ja perhesosiaalityön palveluiden alle. Tiimi on monialainen ja koostuu 1 johtavasta sosiaaliohjaajasta, 6 perhetyön ohjaajasta, 3 aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajasta ja 2 nuorten sairaanhoitajasta.
  • Lastensuojelun tai perhesosiaalityön sosiaalityöntekijä ohjaa kohderyhmään sopivan perheen palveluun ja toimii lapsen asiakkuuden ja palveluiden vastuu- ja koordinointitahona asiakkuuden ajan eli myös silloin, kun lapsi ja hänen perheensä on monialaisen tiimin asiakkaana.
  • Palveluun ohjatun perheen ympärille kootaan monialainen vastuutiimi, johon kuuluu perheen yksilökohtaisten tarpeiden mukaan 
    • perhetyön ohjaaja,
    • nuorten sairaanhoitaja ja
    • aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja.
  • Asiakasprosessi toteutetaan yhteistoimintana vastuutiimin kesken.
     
  • Työskentelyn lähtökohdat:
    • Antirasistinen ja systeeminen työote
    • Räätälöity yksilöllinen tuki
    • Suunnitelmallinen ja menetelmällinen työskentely perheen arkiympäristössä
    • Asiakkuuden kesto perheen tarpeen mukaisesti (+/- 6kk)

Kehittämistyön aikana tunnistettiin, että yksittäinen kohderyhmälle suunnattu palvelu ei riitä vaan organisaatiossa tulee parantaa palveluiden saavutettavuutta, palveluiden välistä yhteistyötä ja työntekijöiden osaamista kaikissa lapsiperheitä kohtaavissa palveluissa ja tätä kautta raskaiden palveluiden tarve vähenee.

Organisaatiotasolla tulee kiinnittää huomiota siihen, että 

  • viestintä ja palvelut ovat kaikille asiakasryhmille saavutettavia. Monikielisyyteen ja kielitietoiseen viestintään tulee panostaa. 
  • työyhteisöt ovat moninaisia ja heijastelevat moninaista asiakaskuntaa. 
  • työntekijöillä on antirasistisen ja kulttuurisensitiivisen kohtaamisen taidot. 
  • työntekijät osaavat työskennellä tulkkivälitteisesti. 
  • palveluihin liittyvää stigmaa ja disinformaatiota puretaan aktiivisella vuoropuhelulla vieraskielisten yhteisöjen kanssa.  
  • maahanmuuttajataustaiset asiakkaat ovat osallisia palveluiden kehittämisessä ja että heidän äänensä tulee kuuluviin erilaisissa kaupungin osallisuusrakenteissa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Helsingissä on sovittu toimintamallin vakinaistamisesta vuoden 2026 alusta alkaen. 

Juurruttamisen ja vakinaistamisen onnistumisessa keskeisiä elementtejä ovat olleet:

  • Kehitetty toimintamalli on linjassa kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa
  • Toimintamallin avulla saavutettujen vaikutusten ja tulosten seuranta ja aktiivinen viestintä toimintamallin vaikutuksista
    • Projektin aikana toimintamallin vaikutuksia on arvioitu säännöllisesti. Tiimi on tehnyt asiakaskohtaista seurantaa, jonka avulla on pyritty tuomaan näkyväksi asiakkaiden elämässä tapahtuneet muutokset palvelun aikana. Projektissa on tehty myös kustannuslaskelmaa, joka on auttanut tuomaan toimintamallin kustannukset ja mahdolliset säästövaikutukset esiin. Saavutettuja vaikutuksia ja tuloksia on viestitty johdolle ja sidosryhmille aktiivisesti. 
    • Projektin työntekijät ovat viestineet rakenteellisista seikoista liittyen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tilanteeseen ja kohteluun sosiaali- ja terveyspalveluissa, mikä on lisännyt toimintamallin tunnettavuutta ja sitouttaneet eri yksiköitä toimintamallin tavoitteisiin. Työntekijät ovat tehneet tiimivierailuja eri tiimeihin koko hankkeen ajan ja käyttäneet asiantuntijapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa.
  • Tiivis projekti- ja ohjausryhmärakenne 
    • Projekti- ja ohjausryhmä ovat kokoontuneet noin joka toinen kuukausi koko projektin ajan, ja johto on ollut ajan tasalla projektin tilanteesta.
    • Johdon tuki kehittämiselle ja halu vakinaistaa toimintamalli ovat olleet ensiarvoisen tärkeässä roolissa onnistumisen kannalta.
  • Monialainen tiimi rekrytoitiin tekemään 100 % yhteistä työtä
    • Hankerahoituksen avulla pystyttiin palkkaamaan kokoaikaiset työntekijät monialaiseen tiimiin, mikä mahdollisti sen, että kaikki työntekijät ovat pystyneet sitoutumaan yhteiseen työhön ilman erillisiä neuvotteluja eri yksiköiden välillä.
    • Monialaisen tiimin työntekijöiden tehtävänkuvat poikkeavat paljon emoyksiköiden työntekijöiden perustehtävästä. Ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut sen, että monialaisen tiimin työnkuvat ja tehtävät ovat saaneet kehittyä pikkuhiljaa ilman pohdintaa resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Hyväksi todetut käytännöt

  • Antirasistinen työote kehittämis-, asiakas- ja tiimityön lähtökohtana
    • Toimintamallin lähtökohtana ja arvopohjana on ollut antirasismi. Koko tiimi on kouluttautunut työotteeseen ja käynyt teemasta säännöllistä keskustelua.
    • Antirasismi on vaikuttanut kaikkeen tiimin toiminnassa, ja tiimi on luonut yhdessä antirasistiset sitoumukset, joihin koko työryhmä on voinut nojata niin asiakastyössä kuin yhteistyössä kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
    • Sovellettavuus muualla: Antirasistinen työote on keskeinen osaamisalue kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Väestö moninaistuu jatkuvasti ja sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että työntekijät osaavat kohdata eri taustoista tulevat asiakkaat kunnioittavasti sekä osaavat tunnistaa rakenteissa ja työn tekemisen tavoissa syrjivät rakenteet ja pyrkivät aktiivisesti muuttamaan niitä. 
       
  • Aikuissosiaalityön ja lastensuojelun ja perhesosiaalityön tiivis yhteistyö
    • Kehittämistyön aikana on vahvistunut ymmärrys siitä, että maahanmuuttajataustaisilla lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakasperheiden vanhemmilla on suuri tarve aikuissosiaalityön tuelle. Alueellisen aikuissosiaalityön tuki ei ole ollut vanhemmille saavutettavaa tai riittävää, vaan he ovat tarvinneet intensiivistä, jalkautuvaa ja käytännön läheistä sosiaaliohjausta.
    • Sovellettavuus muualla: Lastensuojelun asiakasperheiden elämässä köyhyys ja sosioekonominen huono-osaisuus ovat hyvin yleisiä ilmiöitä. Monet perheet tarvitsevat lastensuojelun lisäksi aikuissosiaalityön tukea. Intensiivinen työparityö lastensuojelun ja aikuissosiaalityön välillä sopii ylisukupolvisesta osattomuudesta kärsiville lapsiperheille ja on vaikuttava työmuoto niin maahanmuuttajataustaisten kuin muidenkin väestöryhmien kanssa.
       
  • Sairaanhoitajan jalkautuminen nuoren toimintaympäristöön ja nuoren tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus
    • Toimintamallissa tiimin sairaanhoitaja on jalkautunut yhdessä muun perheen vastuutiimin kanssa nuoren ja perheen oman arkiympäristöön. Luottamuksen rakentumiselle on annettu sen tarvitsema aika ja sen jälkeen on edetty hoidon tarpeen kartoittamiseen. Tällä työtavalla on päästy keskustelemaan asiakasnuorten kanssa asioista, joita he eivät ole aiemmin tuoneet terveydenhuollon ammattilaiselle esille ja on löydetty piilossa olevia hoidon ja tuen tarpeita.
    • Sovellettavuus muualla: Integroimalla terveydenhoito osaksi lastensuojelun ja perhesosiaalityön palvelua on mahdollisuus tarjota nuorille kokonaisvaltaisempi tuki ja pääsy terveydenhuollon palveluihin. Sairaanhoitajan ottaminen mukaan lastensuojelun avopalveluihin lisää terveydenhuollon saavutettavuutta myös niille asiakasryhmille, jotka jäävät helposti terveydenhuollon palveluiden ulkopuolelle. 
       
  • Kokemusasiantuntija mukana tiimissä
    • Projektissa on ollut mukana kokemusasiantuntijoita sen alkumetreiltä alkaen. Kokemusasiantuntijat ovat tuoneet lastensuojelun asiakkuuden kokeneen äänen mukaan kehittämiseen. Kokemusasiantuntijat ovat osallistuneet tiimin kehittämispäiviin ja olleet mukana kuukausittain kokoontuvassa asiakasreflektiossa, jossa on keskitytty jonkun tietyn asiakasperheen tilanteeseen tarkemmin.
    • Sovellettavuus muualla: Kokemusasiantuntijoiden käyttäminen lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakastyön tiimeissä on vielä verrattain harvinaista, mutta arviomme mukaan kokemusasiantuntijat voivat tuoda merkittävän lisäarvon tiimin toimintaan. Kokemusasiantuntijat voivat auttaa työntekijöitä asettumaan asiakkaan asemaan, ajattelemaan viranomaisboksin ulkopuolelta ja murtamaan turhia valta-asetelmia.

Sudenkuopat

  • Alkuvaiheessa on tärkeä innostaa kaikki keskeiset toimijat toimintamallin lähtökohtiin ja  tavoitteisiin ja saada heidät tuntemaan, että kyseessä on yhteinen asia.  
  • Monialaisessa mallissa keskeistä on johdon sitoutuminen. Sitouttaminen pitää tapahtua sekä ylemmän, että alemman johdon tasolla. Tätä kautta se valuu myös työntekijätasolle. Ilman johdon uskoa ja sitoutumista toimintamallin tavoitteisiin, ei monialainen kehittäminen ja työskentely onnistu. Siilot ylittävä tekeminen on paikoin vielä uutta sosiaali- ja terveyspalveluissa ja vaatii johdolta tahtotilaa tehdä asiat eritavalla kuin on totuttu.
  • Monialaisessa tiimissä työskenteleminen vaatii työntekijöiltä vahvaa ammatillista osaamista ja itsensä johtamiskykyä. Jotta työryhmä onnistuu, tulee panostaa rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
  • Luottamus on tärkein elementti niin monialaisessa johtamisessa, tiimityössä kuin asiakastyössäkin. Jos luottamusta ei ole eikä sen eteen olla valmiita tekemään töitä, ei toimintamallissa onnistuta.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nelimaalin avulla on arvioitu, onko toimintamalli sellainen, että palvelujen saatavuus, tuottavuus ja vaikuttavuus sekä asiakas- ja henkilöstökokemus ja työnantajakuva paranevat. ​Arvioinnin tulokset voidaan nähdä reunaehtoina sille, että toimintamalli voidaan nähdä kannattavana toimintana osana kaupungin palveluita. 

Arvioinnin tulokset kootusti:

  1. Henkilöstökokemus ja työnantajakuva
    • Monialainen tiimi on rikkaus ja haaste
      • Monialaisessa tiimissä tulee olla selkeästi sovitut verkostojohtamisen käytännöt ja rakenteet ja tulee panostaa työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun.
      • Emoyksiköiden roolin tulee olla selkeä ja heillä tulee olla valmius perehdyttää ja tukea monialaisen tiimin työntekijöitä.
      • Työntekijän itseohjautuvuus ja ammatillinen itsetunto ovat erityisen tärkeitä monialaisessa tiimissä toimiessa ja tämä tulee huomioida jo rekrytointivaiheessa.
         
  2. Asiakaskokemus ja saatavuus
    • Asiakasnuorilta ja -vanhemmilta on kysytty palautetta heidän saamastaan palvelusta. Vastausmäärät olivat vielä arviointihetkellä hyvin pieniä. Noin 15% asiakkaista oli antanut palautetta. 
      • Nuoret 9 kpl, vanhemmat 10 kpl
    • Asiakasnuorten antama NPS (suositteluindeksi) oli 56 ja vanhempien 90. 
      • NPS mittaa sitä, kuinka todennäköisesti asiakas suosittelisi saamaansa palvelua eteen päin. Suositteluindeksin arvo voi olla mitä tahansa -100 ja +100 välillä. 
    • Nostot palautteista:
      • Asiakkaat arvostivat, että työntekijät ovat tulleet kotiin ja että palvelua on saanut omalla kielellä. Myös joustavuus ja asiakaslähtöisyys sai kiitosta.
      • Asiakkaat kokivat, että olivat saaneet paljon uutta tietoa, joka oli korjannut väärinymmärryksiä. 
      • Työryhmän vahvuutena oli palautteiden perusteella kulttuurisensitiivinen ja kielitietoinen kohtaaminen. 
        • Moninainen ja monikielinen työryhmä --> representaatio ja moniäänisyys
           
  3. Vaikuttavuus - miten muutos saadaan aikaan?
    • Asiakaskohtaisten vaikutusten arvioinnin perusteella on löydetty ydinelementit, jotka ovat saaneet muutoksen aikaan asiakasperheen tilanteessa.
    • Työn ydinelementit:
      • Antirasistinen ja systeeminen työote
      • Monialainen arviointi ja integroitu suunnitelmallinen työskentely
        • Nuoren tilanteen kokonaisvaltainen arviointi ml. terveys ja toimintakyky
        • Vanhemman tilanteen kokonaisvaltainen arviointi ja intensiivinen sosiaaliohjaus
      • Palvelujärjestelmän selittäminen ja tulkkaus
      • Konkreettinen auttaminen, opastaminen ja yhdessä tekeminen
      • Joustavuus ja tavoitettavuus
      • Jalkautuminen perheen arkiympäristöön
      • Oikea intensiteetti perheen tilanne ja voimavarat huomioiden
      • Palvelun kesto perhekohtaisesti räätälöitävissä
         
  4. Tuottavuus
    • Tuottavuuden kannalta keskeistä tässä toimintamallissa on se, että
      • asiakasperheen ympärille koottava monialainen vastuutiimi räätälöidään perhekohtaisesti muuten prosessiin voi syntyä hukkaa tai päällekkäistä työtä. Räätälöimällä työskentely perheen tarpeiden mukaisesti saadaan monialaisesta työskentelystä kaikista suurin hyöty esiin. 
        • Yhtenä mitattavana asiana toimintamallissa on ollut aikuissosiaalityötä tarvitsevien vanhempien osuus asiakaskunnassa ja sairaanhoitajan työskentelyä tarvitsevien nuorten osuus. Näiden lukujen avulla on hahmotettu räätälöinnin tarvetta ja käytössä olevaa resurssia ja muutettu tiimin rakennetta tarpeen mukaan.
      • palvelun oikea-aikaisuuteen panostetaan. Väärässä kohtaa tarjottu tuki ei tuota hyviä tuloksia.
      • työntekijöiden hallinnollinen sijoittuminen punnitaan tarkkaan, jotta työntekijöille on tarjolla ammatillinen tuki ja asiakkaat pääsevät oikean tuen ja avun piiriin sujuvasti. 
         
    • Asiakaskohtaiset tulokset ja vaikutukset
      • Projektissa on tehty asiakaskohtaista seurantaa, jonka pohjalta on voitu saada esiin asiakaskohtaisia tuloksia ja vaikutuksia sekä arvioitu toimintamallin avulla ehkäistyjen sijoitusten määrää.
      • Arviointitilanteessa käytössä oli tiedot vuonna 2024 päättyneiden asiakkuuksien osalta.
         
    • Tulokset ja vaikutukset vuonna 2024 päättyneiden asiakkuuksien osalta
      • Vuonna 2024 päättyneitä asiakkuuksia oli yhteensä 27 kpl, joista 25 asiakasta oli lastensuojelusta ja 2 lastensuojelutarpeen arvioinnista
      • Lopputilanne 25 lastensuojelun asiakkaan kohdalla:
        • 8:n tilanne muuttunut parempaan, ei sijoitusta (32 %)
          -oikea-aikaisuus, perheenjäsenten sitoutuminen ja halu muutokseen, luottamus
        • 6:n tilanne pysynyt ennallaan, ei sijoitusta (24 %)
          -vanhempi sitoutunut aikuissosiaalityön työskentelyyn, päässyt palvelujen piiriin
        • 11:n tilanne pysyi huonona tai paheni entisestään, joista 3 sijoitettu kodin ulkopuolelle (12 %)
          -yksikään perheenjäsen ei luota/sitoudu palveluun, heitä ei tavoita tai eivät tule tapaamisille, nuoren rikollinen oireilu todella voimakasta
      • Toimintamallissa on tavoitteena seurata myös työskentelyn pidempiaikaisia vaikutuksia ja tämä toteutetaan tarkistamalla lapsen tilanne 6kk ja 12kk asiakkuuden päättymisen jälkeen. Helmikuussa 2025 suoritettiin ensimmäinen 6kk jälkiseuranta, jolloin 11 lastensuojelun asiakkaan palvelun päättymisestä yli 6kk (02/2025).
        • 11 lapsen tilanne helmikuussa 2025, jolloin palvelun päättymisestä yli 6kk: 
          3 edelleen sijoitettuna, 5:llä lastensuojelun asiakkuus ja asuu kotona ja 3:n lastensuojelun asiakkuus on lopetettu.
           
    • Yhteenveto ehkäistyjen sijoitusten osalta: 
      • Vuonna 2024 palvelu on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että 8 lasta ei ole sijoitettu kodin ulkopuolelle eli olemme päässeet hyvin tavoitteeseemme (ehkäistä 4 nuoren kodin ulkopuolinen sijoitus vuodessa). 
      • 8 lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen ehkäisemisen laskennallinen säästö vuoden ajalta on noin miljoona euroa olettaen, että ilman heidän saamaansa monialaista tukea, heidät olisi sijoitettu kodin ulkopuolelle erityis- tai vaativan tason laitoshoitoon. 
         
    • Kustannusvaikutukset
      • Projektin aikana on tehty kustannuslaskelmaa toimintamallin kustannuksista ja mahdollisista sen tuomista säästöistä.
      • Kustannuslaskelmassa vaihtoehtokustannuksena on käytetty erityis- ja vaativan tason laitossijoituksen kustannuksia. Perustelut: Jos vakavasti oireileva nuori sijoitetaan kodin ulkopuolelle nuoruusikäisenä, sijoitetaan hänet useimmiten erityis- tai vaativan tason laitoshoitoon (ks. esim. Ristikari ym. 2018). Perhehoitoon sijoittaminen on erityisen harvinaista lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Lähi-idässä tai Afrikassa. (Kääriälä ym. 2020) 
      • Kustannuslaskelmassa on laskettu monialaisen toimintamallin vuosikustannukset / asiakas ja verrattu niitä vastaaviin kustannuksiin laitoshoidossa. Laskelman avulla on hahmoteltu "kriittistä pistettä" eli sitä pistettä, milloin toimintamallin toiminta on taloudellisesti kannattavaa. 
      • Laskelman avulla on tunnistettu, että jos monialainen toimintamalli onnistuu ehkäisemään asiakkaana olevien 4 nuoren kodin ulkopuolisen sijoituksen/vuosi, on toimintamalli kannattavaa ja maksaa itsensä takaisin.  

Arvioinnin perusteella tehdyt muutokset projektin aikana

  • Arvioinnin avulla on muokattu vastuutiimirakennetta muutamaan otteeseen projektin aikana. Aluksi perhekohtaiseen vastuutiimin lähti edustajat kaikista kolmesta ammattiryhmästä, jonka jälkeen siirryttiin malliin, jossa jokaiseen asiakasperheeseen lähti vielä lisäksi toinen perhetyön ohjaaja. Tämän jälkeen siirryttiin nykyiseen malliin, jossa jokaiselle perheelle räätälöidään tilannekohtaisesti sopiva vastuutiimi, johon kuuluu juuri heidän tarvitsemat ammattilaiset. 
  • Arvioinnin tulosten perusteella toimintamallin ohjausrakenteissa on päätetty siirtää sairaanhoitajat osaksi Kouluterveydenhuollon yksikköä vuoden 2026 alusta. Nuorten päihdepalvelu Pysäkki ei ollut sairaanhoitajille optimein kotipesä tuottavuuden kannalta, koska monikaan asiakas ei ollut ensisijaisesti päihdepalveluiden tarpeessa vaan sairaanhoitajan työ on ollut enemmän ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja hoidon tarpeen kartoittamista. 
  • Arvioinnin perusteella päätettiin myös panostaa toimintamallin monialaiseen johtamisrakenteeseen. Rakenne mallinnetaan ja tehdään selkeät vastuunjaot eri esihenkilöiden kesken sekä sovitaan säännölliset kokousrakenteet pysyvään toimintamalliin sekä päällikkö- että esihenkilötasolle. 
  • Asiakaskohtaisen seurannan avulla on tullut ilmi, että palvelulla ei saavuteta useinkaan hyviä tuloksia, jos nuoren tilanne on todella vakava palvelun alkaessa ja hän eikä hänen vanhempansa ole halukkaita ottamaan palvelua vastaan. Työryhmän rakenteissa on kiinnitetty entisestään huomiota luottamuksen rakentamisen vaiheeseen sekä palvelun oikea-aikaisuuteen.