Palautetietoinen työskentely (FIT) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa (RRP, P4, I1)
Palautetietoinen työskentely (FIT) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa (RRP, P4, I1)
Palautetietoinen työskentely (FIT, Feedback Informed Treatment) on tutkimustietoon perustuva asiakaslähtöinen lähestymistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön arviointiin sekä laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen.
Toimintamallin nimi
Palautetietoinen työskentely (FIT, Feedback Informed Treatment) on tutkimustietoon perustuva asiakaslähtöinen lähestymistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön arviointiin sekä laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen.
FIT (Feedback Informed Treatment) on tutkimustietoon perustuva asiakaslähtöinen lähestysmistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön arviointiin sekä laadun kehittämiseen. Työotteen kehittäjä on yhdysvaltalainen Scott Miller. Työote on kehitetty alun perin terapiatyöhön, mutta sitä sovelletaan laajasti psykososiaalisen tuen palveluissa. Palautetietoisessa työssä käytetään kahta mittaria tapaamisissa: käynnin alussa täytetään ORS-mittari (Outcome Rating Scale), jonka tarkoituksena on seurata asiakkaan hyvinvoinnin edistymistä. Käynnin lopussa täytetään SRS-mittari (Session Rating Scale), jonka avulla seuraamme asiakkaan ja työntekijän välisen yhteistyösuhteen laatua.
Palautteen perusteella tapaamisia muokataan niin, että asiakas kokee hyötyvänsä niistä mahdollisimman paljon. Tällä tavalla jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet tulevat kuulluksi ja niihin voidaan vastata seuraavilla tapaamisilla paremmin.
Ennen kaikkea mittareiden avulla kerätty data suuntaa katsetta yhteen vaikuttavuuden kannalta keskeisimpään kohtaan; työskentelysuhteeseen ja sen toimivuuteen. Mittarin tuloksia voidaan hyödyntää työntekijän ja asiakkaan työskentelyssä, mutta myös työn kehittämisessä organisaatiotasolla. Vaikuttavuuden mittareiden avulla organisaation johto asettuu tukemaan ihmissuhdeperusteista työtä. Asiakastyöstä johdonmukaisesti kerätty data tarjoaa asiakastyöhön, lähiesihenkilölle ja johdolle tiedolla johtamisen mahdollisuuksia työn/palvelun kehittämiseen.
FIT (Feedback Informed Treatment) on tutkimustietoon perustuva asiakaslähtöinen lähestysmistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön arviointiin sekä laadun kehittämiseen. Helsingin kaupungilla työote on käytössä laajasti lapsiperhepalveluissa.
Sosiaalihuollon lapsiperhepalveluissa ei ole ollut yhtenäistä prosessin seurannan välinettä, jolla seurata ja kehittää palvelujen vaikuttavuutta ja asiakkaan osallisuutta. Tästä syystä haluttiin ottaa käyttöön mittarit, joita voidaan käyttää sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hankkeen pääkohderyhmä on ollut sosiaalihuollon varhaisen tuen palvelut ja lastensuojelun palvelut, mutta myös yksittäisiä terveydenhuollon palveluita on ottanut käyttöön palautetietoisen työotteen.
Jaettu- ja integroiva monialainen osaaminen on välttämätöntä, kun pyritään toteuttamaan asiakaslähtöisyyttä, edistämään ammattilaisten keskinäistä yhteistyötä ja vastaamaan sote-rajat ylittävien asiakkuuksien tarpeisiin. Asiakasosallisuudesta säädetään muun muassa sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) ja laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
Palautetietoinen työskentely on työote, jonka keskeinen tarkoitus on osallistaa asiakasta omaan työskentelyprosessiinsa kysymällä strukturoidusti jatkuvaa palautetta koko työskentelyprosessin ajan. Kehitystyössä lisäksi on hyödynnetty kokemusasiantuntijoita.
Palautetietoisen työotteen käyttöönotto alkaa koulutukselle. On tärkeää, että koulutuspolku muodostuu oppivaksi ja koulutuksen lisäksi työotetta käyttäviä ammattiulaisia tuetaan työotteen käyttämisessä muun muassa lisäkoulutuksella ja tiimin yhteisillä rakenteilla. Palautetietoisen työskentelyn juurruttamiseksi keskeistä on johdon sitoutuminen sekä vankat tukirakenteet palautetietoiselle työskentelylle.
Helsingin kaupungilla palautetietoisella työskentelyllä on oma FIT-ohjausryhmä, johon kuuluu FIT-kouluttajat, sekä keskeisten palautetietoista työskentelyä käyttävien toimintojen päälliköt. Helsingissä on koulutettu kouluttajia, jotka toteuttavat koulutustehtävää osa-aikaisesti muun työn ohella. Yksi kouluttajista koordinoi koulutuskokonaisuutta 50% työpanoksella. FIT-kouluttajat ylläpitävät perusrakenteita kuten peruskoulutus, FIT-klinikka Teams-kanavaa, sekä mentori- ja esihenkilötyöpajoja ja toteuttavat uusia käyttöönottoja resurssien mukaan. Mikäli käyttäjämäärä kasvaa olennaisesti, heidän tueksi on koulutettava uusia kouluttajia.
Jokaisessa FIT:iä käyttävässä toiminnassa on oma implementointiryhmä, joka koostuu päälliköistä, lähiesihenkilöistä ja työntekijäedustajista. Implementointiryhmä tapaa erikseen tai esihenkilökokousten yhteydessä.
Jokaisella tiimillä, jossa palautetietoinen työskentely on käytössä, valitaan kaksi mentoria. Mentorit pitävät FIT:iä esillä, seuraavat FIT-klinikka Teams-kanavaa ja tuovat tärkeää tietoa tiimille, perehdyttävät uusia työntekijäitä ja tuovat implementointiryhmän tiedoksi aiheita, joita on tärkeä käsitellä.
Lähiesihenkilö seuraa tiimin FIT-käyttöä ja tuloksia sekä käsittelee näitä tiimin kanssa.
Palautetietoisen työskentelyn jalkauttamista on seurattu NOMAD-kyselyn avulla, sekä seuraamalla käytön kattavuutta. Nomad-kyselyn pohjalta näkyy, että FIT:in jalkauttamisen alussa työote on koettu vaikeana integroida omaan työotteeseen, ja koetut hyödyt ovat olleet pieniä, mutta tukirakenteiden ja jalkauttamisen tuen avulla kokemukset ovat ajan kanssa muuttuneet positiivisiksi. Kustannusanalyysin pohjalta esille on noussut työntekijän kokemukset työn tehostumisesta ja dialogin lisääntymistä asiakastyöskentelyssä. Tämä on esimerkiksi vaikuttanut siihen, että työskentelyä on ollut mahdollista lyhentää sekä kohdentaa paremmin. Nämä aiheet vastaavat tutkimuksissa saatuja tuloksia.
Työotteen käyttöönottamisen alussa kattavuus oli pientä eli FIT:iä käytettiin vain osan asiakkaiden kanssa. Kattavuutta on saatu nostettua johdon sekä kouluttajien jalkauttamisen tuella. On tärkeä seurata kattavuutta, jotta käytön esteisiin voidaan tarttua nopeasti ja ennaltaehkäisevästi. Käytön kattavuus vaikuttaa mittareista kertyvä datan laatuun, joten siksi on tärkeää, että työotetta ja mittareita käytetään mahdollisimman monen asiakkaan kanssa.
Kansikuva
