Palautetietoinen työskentely (FIT) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa

Palautetietoinen työskentely (FIT, Feedback Informed Treatment) on tutkimustietoon perustuva asiakaslähtöinen lähestymistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön arviointiin sekä laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen. 

Toimintamallin nimi
Palautetietoinen työskentely (FIT) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Palautetietoinen työskentely (FIT, Feedback Informed Treatment) on tutkimustietoon perustuva asiakaslähtöinen lähestymistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön arviointiin sekä laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen. 

Toteutuspaikka
Helsingin kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelut on jalkauttamisen keskeisin kohderyhmä. Työotetta voidaan käyttää laajasti eri sosiaali-ja terveydenhuollon palveluissa.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Toimintamallin kokonaisuus

Luotu

20.12.2023

Viimeksi muokattu

14.06.2024
Ratkaisun perusidea

FIT (Feedback Informed Treatment) on tutkimustietoon perustuva asiakaslähtöinen lähestysmistapa sosiaali- ja terveysalan asiakastyön arviointiin sekä laadun kehittämiseen. Työotteen kehittäjä on yhdysvaltalainen Scott Miller. Työote on kehitetty alun perin terapiatyöhön, mutta sitä sovelletaan laajasti psykososiaalisen tuen palveluissa. Palautetietoisessa työssä käytetään kahta mittaria tapaamisissa: käynnin alussa täytetään ORS-mittari (Outcome Rating Scale), jonka tarkoituksena on seurata asiakkaan hyvinvoinnin edistymistä. Käynnin lopussa täytetään SRS-mittari (Session Rating Scale), jonka avulla seuraamme asiakkaan ja työntekijän välisen yhteistyösuhteen laatua.

Palautteen perusteella tapaamisia muokataan niin, että asiakas kokee hyötyvänsä niistä mahdollisimman paljon. Tällä tavalla jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet tulevat kuulluksi ja niihin voidaan vastata seuraavilla tapaamisilla paremmin.

Ennen kaikkea mittareiden avulla kerätty data suuntaa katsetta yhteen vaikuttavuuden kannalta keskeisimpään kohtaan; työskentelysuhteeseen ja sen toimivuuteen. Mittarin tuloksia voidaan hyödyntää työntekijän ja asiakkaan työskentelyssä, mutta myös työn kehittämisessä organisaatiotasolla. Vaikuttavuuden mittareiden avulla organisaation johto asettuu tukemaan ihmissuhdeperusteista työtä.

Kansikuva
Perhe katselee FIT-tuloksia työntekijän kanssa

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Kohderyhmä