Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden monialainen toimintamalli, Helsinki, Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4, I1)

Toimintamalli vastaa lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaana olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin monialaisen ja nuori- ja perhekohtaisesti räätälöidyn työskentelyn keinoin.

Toimintamallin nimi
Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden monialainen toimintamalli, Helsinki, Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli vastaa lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaana olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin monialaisen ja nuori- ja perhekohtaisesti räätälöidyn työskentelyn keinoin.

Toteutuspaikka
Helsingin kaupunki, lastensuojelun ja perhesosiaalityön palvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Minna Larvio

Luotu

17.03.2023

Viimeksi muokattu

20.05.2025
Toimintaympäristö

Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lisääntyy

  • Vuoden 2023 lopussa viidesosa helsinkiläisistä oli maahanmuuttajataustaisia ja osuus tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina. Alaikäisistä helsinkiläisistä 24 % on vieraskielisiä.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat monien terveyden ja hyvinvoinnin tekijöiden osalta suomalaistaustaisia nuoria haavoittuvammassa asemassa

  • Lapsiperheköyhyys, väkivaltakokemukset, koulupudokkuus, syrjintä ja traumaattiset elämänkokemukset ovat useammin läsnä maahanmuuttajataustaisen kuin valtaväestöön kuuluvan lapsen elämässä.

Vieraskieliset lapset ovat yliedustettuna lastensuojelun palveluissa

  • Helsingissä vuonna 2024 vieraskielisiä oli noin 27 % asiakkaista ja vaativan tason palveluissa prosentit olivat vielä suurempia.
  • Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisia lapsia sijoitetaan kiireellisesti useammin kuin valtaväestön lapsia. 
  • Selittäviä tekijöitä: perheiden ja lasten tarvitsemia peruspalveluja ei ole ollut saatavilla, niitä ei ole tarjottu perheille tai ne eivät ole olleet tarkoituksenmukaisia.
  • Saman lapsen useat kiireelliset sijoitukset  ovat tyypillisempiä  maahanmuuttajataustaisilla kuin valtaväestön lapsilla, mikä voi kertoa siitä, että asiakaskohtainen  arviointi  ja  päätöksenteko on  erityisen  haasteellista asiakasryhmän  kohdalla. (Anis & Malin 2023)
  • Yhtenä selityksenä yliedustukselle on tunnistettu järjestelmän ja palveluiden rakenteelliset, systemaattiset ja ammattilaisten toimintaan liittyvät tekijät, jotka johtavat asiakkaiden erilaiseen kohteluun ja arviointiin. 
    (Anis & Malin 2023,Turtiainen ja Hiitola 2018).

Samanlainen kohtelu ei riitä edistämään yhdenvertaisuutta

  • Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää heikommassa asemassa olevan väestöryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. (Positiivinen erityiskohtelu, YVL 9 §)
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä:

Lastensuojelun tai perhesosiaalityön asiakkaina olevat maahanmuuttajataustaiset perheet, joiden 10-17 -vuotiailla lapsilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeoireilua ja joiden vanhemmilla on oma tuentarve.  Projektin alussa tehdyn selvityksen pohjalta koottiin yhteen tuen tarpeita, joita kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla oli ollut ja asiakastyön käynnistyttyä on asiakaskriteerejä tarkennettu. 

Lastensuojelun kokemusasiantuntijat ovat tiiviisti mukana toimintamallin kehittämisessä ja arvioinnissa:

  • projektiryhmän jäsenenä
  • 1 krt/kk mukana systeemisessä asiakasreflektiossa
  • työparina asiakastyössä

Asiakaslupaus:

”Me kohtaamme sinut kunnioittavasti ja huomioimme sinun ja perheesi tilanteen yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. 
Me tuemme sinua mahdollisissa haasteissa yhteisymmärryksessä kanssasi.”