Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden monialainen toimintamalli, Helsinki, Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4, I1)
Toimintamalli vastaa lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaana olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin monialaisen ja nuori- ja perhekohtaisesti räätälöidyn työskentelyn keinoin.
Toimintamallin nimi
Maahanmuuttajataustaisten nuorten ja perheiden monialainen toimintamalli, Helsinki, Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus
Toimintamalli vastaa lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaana olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin monialaisen ja nuori- ja perhekohtaisesti räätälöidyn työskentelyn keinoin.
Toteutuspaikka
Helsingin kaupunki, lastensuojelun ja perhesosiaalityön palvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Ratkaisun perusidea
Projektin aikana luotiin maahanmuuttajataustaisille lastensuojelun ja perhesosiaalityön asiakkaille kohdennettu integroitu palvelu, joka yhdistää lastensuojelun perhetyön, aikuissosiaalityön ja nuoren terveydenhoidon tarjoaman tuen yhteiseksi palveluksi.
Uuden palvelun tavoitteeksi asetettiin vähintään 4 nuoren lastensuojelun kodin ulkopuolisen erityistason sijoituksen ehkäiseminen vuodesta 2024 alkaen.
- Toimintamalli sijoittuu lastensuojelun ja perhesosiaalityön palveluiden alle. Tiimi on monialainen ja koostuu 1 johtavasta sosiaaliohjaajasta, 6 perhetyön ohjaajasta, 3 aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajasta ja 2 nuorten sairaanhoitajasta.
- Lastensuojelun tai perhesosiaalityön sosiaalityöntekijä ohjaa kohderyhmään sopivan perheen palveluun ja toimii lapsen asiakkuuden ja palveluiden vastuu- ja koordinointitahona asiakkuuden ajan eli myös silloin, kun lapsi ja hänen perheensä on monialaisen tiimin asiakkaana.
- Palveluun ohjatun perheen ympärille kootaan monialainen vastuutiimi, johon kuuluu perheen yksilökohtaisten tarpeiden mukaan
- perhetyön ohjaaja,
- nuorten sairaanhoitaja ja
- aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja.
- Asiakasprosessi toteutetaan yhteistoimintana vastuutiimin kesken.
- Työskentelyn lähtökohdat:
- Antirasistinen ja systeeminen työote
- Räätälöity yksilöllinen tuki
- Suunnitelmallinen ja menetelmällinen työskentely perheen arkiympäristössä
- Asiakkuuden kesto perheen tarpeen mukaisesti (+/- 6kk)
Kehittämistyön aikana tunnistettiin, että yksittäinen kohderyhmälle suunnattu palvelu ei riitä vaan organisaatiossa tulee parantaa palveluiden saavutettavuutta, palveluiden välistä yhteistyötä ja työntekijöiden osaamista kaikissa lapsiperheitä kohtaavissa palveluissa ja tätä kautta raskaiden palveluiden tarve vähenee.
Organisaatiotasolla tulee kiinnittää huomiota siihen, että
- viestintä ja palvelut ovat kaikille asiakasryhmille saavutettavia. Monikielisyyteen ja kielitietoiseen viestintään tulee panostaa.
- työyhteisöt ovat moninaisia ja heijastelevat moninaista asiakaskuntaa.
- työntekijöillä on antirasistisen ja kulttuurisensitiivisen kohtaamisen taidot.
- työntekijät osaavat työskennellä tulkkivälitteisesti.
- palveluihin liittyvää stigmaa ja disinformaatiota puretaan aktiivisella vuoropuhelulla vieraskielisten yhteisöjen kanssa.
- maahanmuuttajataustaiset asiakkaat ovat osallisia palveluiden kehittämisessä ja että heidän äänensä tulee kuuluviin erilaisissa kaupungin osallisuusrakenteissa.
Toimintaympäristö
Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus lisääntyy
- Vuoden 2023 lopussa viidesosa helsinkiläisistä oli maahanmuuttajataustaisia ja osuus tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina. Alaikäisistä helsinkiläisistä 24 % on vieraskielisiä. (Kaupunkitieto)
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat monien terveyden ja hyvinvoinnin tekijöiden osalta suomalaistaustaisia nuoria haavoittuvammassa asemassa
- Lapsiperheköyhyys, väkivaltakokemukset, koulupudokkuus, syrjintä ja traumaattiset elämänkokemukset ovat useammin läsnä maahanmuuttajataustaisen kuin valtaväestöön kuuluvan lapsen elämässä.
Vieraskieliset lapset ovat yliedustettuna lastensuojelun palveluissa
- Helsingissä vuonna 2024 vieraskielisiä oli noin 27 % asiakkaista ja vaativan tason palveluissa prosentit olivat vielä suurempia.
- Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisia lapsia sijoitetaan kiireellisesti useammin kuin valtaväestön lapsia.
- Selittäviä tekijöitä: perheiden ja lasten tarvitsemia peruspalveluja ei ole ollut saatavilla, niitä ei ole tarjottu perheille tai ne eivät ole olleet tarkoituksenmukaisia.
- Saman lapsen useat kiireelliset sijoitukset ovat tyypillisempiä maahanmuuttajataustaisilla kuin valtaväestön lapsilla, mikä voi kertoa siitä, että asiakaskohtainen arviointi ja päätöksenteko on erityisen haasteellista asiakasryhmän kohdalla. (Anis & Malin 2023)
- Yhtenä selityksenä yliedustukselle on tunnistettu järjestelmän ja palveluiden rakenteelliset, systemaattiset ja ammattilaisten toimintaan liittyvät tekijät, jotka johtavat asiakkaiden erilaiseen kohteluun ja arviointiin.
(Anis & Malin 2023, Turtiainen ja Hiitola 2019)
Samanlainen kohtelu ei riitä edistämään yhdenvertaisuutta
- Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää heikommassa asemassa olevan väestöryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. (Positiivinen erityiskohtelu, YVL 9 §)
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
Kohderyhmä:
Lastensuojelun tai perhesosiaalityön asiakkaina olevat monialaisen integroidun tuen tarpeessa olevat maahanmuuttaja- taustaiset perheet, joiden 10–17 -vuotiailla lapsilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeoireilua ja joiden vanhemmilla on oma tuentarve.
Projektin alussa tehdyn selvityksen pohjalta koottiin yhteen tuen tarpeita, joita selvityksen aineistossa olleilla kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla oli ollut ja asiakastyön käynnistyttyä on asiakaskriteerejä tarkennettu. Kohderyhmä on kuvattu tarkemmin liitteessä.
Lastensuojelun kokemusasiantuntijat ovat tiiviisti mukana toimintamallin kehittämisessä ja arvioinnissa:
- projektiryhmän jäsenenä
- 1 krt/kk mukana systeemisessä asiakasreflektiossa
- tiimin kehittämistilaisuuksissa
Asiakaslupaus:
”Me kohtaamme sinut kunnioittavasti ja huomioimme sinun ja perheesi tilanteen yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti.
Me tuemme sinua mahdollisissa haasteissa yhteisymmärryksessä kanssasi.”
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
Helsingissä on sovittu toimintamallin vakinaistamisesta vuoden 2026 alusta alkaen.
Juurruttamisen ja vakinaistamisen onnistumisessa keskeisiä elementtejä ovat olleet:
- Kehitetty toimintamalli on linjassa kaupungin strategisten tavoitteiden kanssa
- Kehittämistyö on pohjautunut kaupunkistrategiaan ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategiaan.
- Toimintamallia on helppo perustella eri yhteyksissä, kun sen edistämille asioille on vahva tuki myös strategiatasolla.
- Toimintamallin avulla saavutettujen vaikutusten ja tulosten seuranta ja aktiivinen viestintä toimintamallin vaikutuksista
- Projektin aikana toimintamallin vaikutuksia on arvioitu säännöllisesti. Tiimi on tehnyt asiakaskohtaista seurantaa, jonka avulla on pyritty tuomaan näkyväksi asiakkaiden elämässä tapahtuneet muutokset palvelun aikana. Projektissa on tehty myös kustannuslaskelmaa, joka on auttanut tuomaan toimintamallin kustannukset ja mahdolliset säästövaikutukset esiin. Saavutettuja vaikutuksia ja tuloksia on viestitty johdolle ja sidosryhmille aktiivisesti.
- Projektin työntekijät ovat viestineet rakenteellisista seikoista liittyen maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden tilanteeseen ja kohteluun sosiaali- ja terveyspalveluissa, mikä on lisännyt toimintamallin tunnettavuutta ja sitouttaneet eri yksiköitä toimintamallin tavoitteisiin. Työntekijät ovat tehneet tiimivierailuja eri tiimeihin koko hankkeen ajan ja käyttäneet asiantuntijapuheenvuoroja eri tilaisuuksissa.
- Tiivis projekti- ja ohjausryhmärakenne
- Projekti- ja ohjausryhmä ovat kokoontuneet noin joka toinen kuukausi koko projektin ajan, ja johto on ollut ajan tasalla projektin tilanteesta.
- Johdon tuki kehittämiselle ja halu vakinaistaa toimintamalli ovat olleet ensiarvoisen tärkeässä roolissa onnistumisen kannalta.
- Monialainen tiimi rekrytoitiin tekemään 100 % yhteistä työtä
- Hankerahoituksen avulla pystyttiin palkkaamaan kokoaikaiset työntekijät monialaiseen tiimiin, mikä mahdollisti sen, että kaikki työntekijät ovat pystyneet sitoutumaan yhteiseen työhön ilman erillisiä neuvotteluja eri yksiköiden välillä.
- Monialaisen tiimin työntekijöiden tehtävänkuvat poikkeavat paljon emoyksiköiden työntekijöiden perustehtävästä. Ulkopuolinen rahoitus on mahdollistanut sen, että monialaisen tiimin työnkuvat ja tehtävät ovat saaneet kehittyä pikkuhiljaa ilman pohdintaa resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
Nelimaalin avulla on arvioitu, onko toimintamalli sellainen, että palvelujen saatavuus, tuottavuus ja vaikuttavuus sekä asiakas- ja henkilöstökokemus ja työnantajakuva paranevat. Arvioinnin tulokset voidaan nähdä reunaehtoina sille, että toimintamalli voidaan nähdä kannattavana toimintana osana kaupungin palveluita.
Arvioinnin tulokset kootusti:
- Henkilöstökokemus ja työnantajakuva
- Monialainen tiimi on rikkaus ja haaste
- Monialaisessa tiimissä tulee olla selkeästi sovitut verkostojohtamisen käytännöt ja rakenteet ja tulee panostaa työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun.
- Emoyksiköiden roolin tulee olla selkeä ja heillä tulee olla valmius perehdyttää ja tukea monialaisen tiimin työntekijöitä.
- Työntekijän itseohjautuvuus ja ammatillinen itsetunto ovat erityisen tärkeitä monialaisessa tiimissä toimiessa ja tämä tulee huomioida jo rekrytointivaiheessa.
- Monialainen tiimi on rikkaus ja haaste
- Asiakaskokemus ja saatavuus
- Asiakasnuorilta ja -vanhemmilta on kysytty palautetta heidän saamastaan palvelusta. Vastausmäärät olivat vielä arviointihetkellä hyvin pieniä. Noin 15% asiakkaista oli antanut palautetta.
- Nuoret 9 kpl, vanhemmat 10 kpl
- Asiakasnuorten antama NPS (suositteluindeksi) oli 56 ja vanhempien 90.
- NPS mittaa sitä, kuinka todennäköisesti asiakas suosittelisi saamaansa palvelua eteen päin. Suositteluindeksin arvo voi olla mitä tahansa -100 ja +100 välillä.
- Nostot palautteista:
- Asiakkaat arvostivat, että työntekijät ovat tulleet kotiin ja että palvelua on saanut omalla kielellä. Myös joustavuus ja asiakaslähtöisyys sai kiitosta.
- Asiakkaat kokivat, että olivat saaneet paljon uutta tietoa, joka oli korjannut väärinymmärryksiä.
- Työryhmän vahvuutena oli palautteiden perusteella kulttuurisensitiivinen ja kielitietoinen kohtaaminen.
- Moninainen ja monikielinen työryhmä --> representaatio ja moniäänisyys
- Moninainen ja monikielinen työryhmä --> representaatio ja moniäänisyys
- Asiakasnuorilta ja -vanhemmilta on kysytty palautetta heidän saamastaan palvelusta. Vastausmäärät olivat vielä arviointihetkellä hyvin pieniä. Noin 15% asiakkaista oli antanut palautetta.
- Vaikuttavuus - miten muutos saadaan aikaan?
- Asiakaskohtaisten vaikutusten arvioinnin perusteella on löydetty ydinelementit, jotka ovat saaneet muutoksen aikaan asiakasperheen tilanteessa.
- Työn ydinelementit:
- Antirasistinen ja systeeminen työote
- Monialainen arviointi ja integroitu suunnitelmallinen työskentely
- Nuoren tilanteen kokonaisvaltainen arviointi ml. terveys ja toimintakyky
- Vanhemman tilanteen kokonaisvaltainen arviointi ja intensiivinen sosiaaliohjaus
- Palvelujärjestelmän selittäminen ja tulkkaus
- Konkreettinen auttaminen, opastaminen ja yhdessä tekeminen
- Joustavuus ja tavoitettavuus
- Jalkautuminen perheen arkiympäristöön
- Oikea intensiteetti perheen tilanne ja voimavarat huomioiden
- Palvelun kesto perhekohtaisesti räätälöitävissä
- Tuottavuus
- Tuottavuuden kannalta keskeistä tässä toimintamallissa on se, että
- asiakasperheen ympärille koottava monialainen vastuutiimi räätälöidään perhekohtaisesti muuten prosessiin voi syntyä hukkaa tai päällekkäistä työtä. Räätälöimällä työskentely perheen tarpeiden mukaisesti saadaan monialaisesta työskentelystä kaikista suurin hyöty esiin.
- Yhtenä mitattavana asiana toimintamallissa on ollut aikuissosiaalityötä tarvitsevien vanhempien osuus asiakaskunnassa ja sairaanhoitajan työskentelyä tarvitsevien nuorten osuus. Näiden lukujen avulla on hahmotettu räätälöinnin tarvetta ja käytössä olevaa resurssia ja muutettu tiimin rakennetta tarpeen mukaan.
- palvelun oikea-aikaisuuteen panostetaan. Väärässä kohtaa tarjottu tuki ei tuota hyviä tuloksia.
- työntekijöiden hallinnollinen sijoittuminen punnitaan tarkkaan, jotta työntekijöille on tarjolla ammatillinen tuki ja asiakkaat pääsevät oikean tuen ja avun piiriin sujuvasti.
- asiakasperheen ympärille koottava monialainen vastuutiimi räätälöidään perhekohtaisesti muuten prosessiin voi syntyä hukkaa tai päällekkäistä työtä. Räätälöimällä työskentely perheen tarpeiden mukaisesti saadaan monialaisesta työskentelystä kaikista suurin hyöty esiin.
- Asiakaskohtaiset tulokset ja vaikutukset
- Projektissa on tehty asiakaskohtaista seurantaa, jonka pohjalta on voitu saada esiin asiakaskohtaisia tuloksia ja vaikutuksia sekä arvioitu toimintamallin avulla ehkäistyjen sijoitusten määrää.
- Arviointitilanteessa käytössä oli tiedot vuonna 2024 päättyneiden asiakkuuksien osalta.
- Tulokset ja vaikutukset vuonna 2024 päättyneiden asiakkuuksien osalta
- Vuonna 2024 päättyneitä asiakkuuksia oli yhteensä 27 kpl, joista 25 asiakasta oli lastensuojelusta ja 2 lastensuojelutarpeen arvioinnista
- Lopputilanne 25 lastensuojelun asiakkaan kohdalla:
- 8:n tilanne muuttunut parempaan, ei sijoitusta (32 %)
-oikea-aikaisuus, perheenjäsenten sitoutuminen ja halu muutokseen, luottamus - 6:n tilanne pysynyt ennallaan, ei sijoitusta (24 %)
-vanhempi sitoutunut aikuissosiaalityön työskentelyyn, päässyt palvelujen piiriin - 11:n tilanne pysyi huonona tai paheni entisestään, joista 3 sijoitettu kodin ulkopuolelle (12 %)
-yksikään perheenjäsen ei luota/sitoudu palveluun, heitä ei tavoita tai eivät tule tapaamisille, nuoren rikollinen oireilu todella voimakasta
- 8:n tilanne muuttunut parempaan, ei sijoitusta (32 %)
- Toimintamallissa on tavoitteena seurata myös työskentelyn pidempiaikaisia vaikutuksia ja tämä toteutetaan tarkistamalla lapsen tilanne 6kk ja 12kk asiakkuuden päättymisen jälkeen. Helmikuussa 2025 suoritettiin ensimmäinen 6kk jälkiseuranta, jolloin 11 lastensuojelun asiakkaan palvelun päättymisestä yli 6kk (02/2025).
- 11 lapsen tilanne helmikuussa 2025, jolloin palvelun päättymisestä yli 6kk:
3 edelleen sijoitettuna, 5:llä lastensuojelun asiakkuus ja asuu kotona ja 3:n lastensuojelun asiakkuus on lopetettu.
- 11 lapsen tilanne helmikuussa 2025, jolloin palvelun päättymisestä yli 6kk:
- Yhteenveto ehkäistyjen sijoitusten osalta:
- Vuonna 2024 palvelu on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että 8 lasta ei ole sijoitettu kodin ulkopuolelle eli olemme päässeet hyvin tavoitteeseemme (ehkäistä 4 nuoren kodin ulkopuolinen sijoitus vuodessa).
- 8 lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen ehkäisemisen laskennallinen säästö vuoden ajalta on noin miljoona euroa olettaen, että ilman heidän saamaansa monialaista tukea, heidät olisi sijoitettu kodin ulkopuolelle erityis- tai vaativan tason laitoshoitoon.
- Kustannusvaikutukset
- Projektin aikana on tehty kustannuslaskelmaa toimintamallin kustannuksista ja mahdollisista sen tuomista säästöistä.
- Kustannuslaskelmassa vaihtoehtokustannuksena on käytetty erityis- ja vaativan tason laitossijoituksen kustannuksia. Perustelut: Jos vakavasti oireileva nuori sijoitetaan kodin ulkopuolelle nuoruusikäisenä, sijoitetaan hänet useimmiten erityis- tai vaativan tason laitoshoitoon (ks. esim. Ristikari ym. 2018). Perhehoitoon sijoittaminen on erityisen harvinaista lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Lähi-idässä tai Afrikassa. (Kääriälä ym. 2020)
- Kustannuslaskelmassa on laskettu monialaisen toimintamallin vuosikustannukset / asiakas ja verrattu niitä vastaaviin kustannuksiin laitoshoidossa. Laskelman avulla on hahmoteltu "kriittistä pistettä" eli sitä pistettä, milloin toimintamallin toiminta on taloudellisesti kannattavaa.
- Laskelman avulla on tunnistettu, että jos monialainen toimintamalli onnistuu ehkäisemään asiakkaana olevien 4 nuoren kodin ulkopuolisen sijoituksen/vuosi, on toimintamalli kannattavaa ja maksaa itsensä takaisin.
- Tuottavuuden kannalta keskeistä tässä toimintamallissa on se, että
Arvioinnin perusteella tehdyt muutokset projektin aikana
- Arvioinnin avulla on muokattu vastuutiimirakennetta muutamaan otteeseen projektin aikana. Aluksi perhekohtaiseen vastuutiimin lähti edustajat kaikista kolmesta ammattiryhmästä, jonka jälkeen siirryttiin malliin, jossa jokaiseen asiakasperheeseen lähti vielä lisäksi toinen perhetyön ohjaaja. Tämän jälkeen siirryttiin nykyiseen malliin, jossa jokaiselle perheelle räätälöidään tilannekohtaisesti sopiva vastuutiimi, johon kuuluu juuri heidän tarvitsemat ammattilaiset.
- Arvioinnin tulosten perusteella toimintamallin ohjausrakenteissa on päätetty siirtää sairaanhoitajat osaksi Kouluterveydenhuollon yksikköä vuoden 2026 alusta. Nuorten päihdepalvelu Pysäkki ei ollut sairaanhoitajille optimein kotipesä tuottavuuden kannalta, koska monikaan asiakas ei ollut ensisijaisesti päihdepalveluiden tarpeessa vaan sairaanhoitajan työ on ollut enemmän ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja hoidon tarpeen kartoittamista.
- Arvioinnin perusteella päätettiin myös panostaa toimintamallin monialaiseen johtamisrakenteeseen. Rakenne mallinnetaan ja tehdään selkeät vastuunjaot eri esihenkilöiden kesken sekä sovitaan säännölliset kokousrakenteet pysyvään toimintamalliin sekä päällikkö- että esihenkilötasolle.
- Asiakaskohtaisen seurannan avulla on tullut ilmi, että palvelulla ei saavuteta useinkaan hyviä tuloksia, jos nuoren tilanne on todella vakava palvelun alkaessa ja hän eikä hänen vanhempansa ole halukkaita ottamaan palvelua vastaan. Työryhmän rakenteissa on kiinnitetty entisestään huomiota luottamuksen rakentamisen vaiheeseen sekä palvelun oikea-aikaisuuteen.
Kansikuva
Kehittämisen vaihe
Kehitteillä