Mallinnus nepsy-valmentajakoulutuksen käyneen terveydenhoitajan työnkuvasta neuvolassa ja kouluterveydehuollossa
Mallinnuksissa on kuvattu mitä ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen käyneen terveydenhoitajan on mahdollista tehdä neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa eri työaikaresursseilla (0-10 %, 20 % ja 100 %).
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Mallinnuksissa on kuvattu mitä ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen käyneen terveydenhoitajan on mahdollista tehdä neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa eri työaikaresursseilla (0-10 %, 20 % ja 100 %).
Toimintamalli lyhyesti
Nepsy-koulutettu terveydenhoitaja tukee lapsia, nuoria ja heidän perheitään arjen nepsy-haasteissa. Nepsy-terveydenhoitajan työllä pystytään tarjoamaan perustasolla varhaista tukea ja ohjausta perheille, jolloin nepsy-haasteissa saadaan apua oikea-aikaisesti. Varhainen tuki on ennaltaehkäisevää ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Perustason ennaltaehkäisevä työ on taloudellisesti järkevää.
Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen saaneen terveydenhoitajan työnkuvan kehittäminen oli osa PirSOTEn perhekeskustoiminnan kehittämistyötä. Kehittämistyössä laadittiin sekä neuvolaikäisten että kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä parissa työskenteleville nepsy-koulutuksen saaneille terveydenhoitajille kolme mallinnusta, jotka kuvaavat työnkuvaa eri työaikaresursseilla. Mallinnukset avaavat neuvola ja kouluterveydenhoitajan työtehtäviä, joita on mahdollista toteuttaa joko oman työn ohessa (0-10%) tai päivä viikossa (20%). Ideaalimalli (100%) avaa työtehtäviä nepsy-terveydenhoitajan työhön kokonaan suunnatulla työaikaresurssilla. ”Ideaalimalli” on siis kaikkein kattavin ja lapsen sekä vanhemmuuden tuen näkökulmasta laadukkain ratkaisu.
Työnkuvan suunnitteluun vaikutti lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitajille tehdyt kyselyt, sekä nepsy-koulutuksen saaneille terveydenhoitajille suunnattu kysely ja ideariihi, joilla kartoitettiin kentän tarpeita ja toiveita. Mallinnuksia voidaan soveltaa muissa kunnissa ja hyvinvointialueilla suoraan käytettävissä olevien resurssien mukaan.
Tulevaisuudessa nepsy-lasten tulee saada apua ja tukea ”oikealta luukulta” ja oikea-aikaisesti. Tällöin lapsi saisi elämässään vähemmän negatiivista palautetta, perhe saisi kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksen. Varhaisemmassa vaiheessa oikeaan suuntaan ohjaaminen voi riittää siten, että pienempi tuki läpi lapsen neuvola- ja koulutaipaleen riittää, eikä raskaampia tukimuotoja niin usein tarvittaisi. Oikea-aikainen tuki ennaltaehkäisee myös häiriökysyntää ja tuo taloudellisia säästöjä pidemmällä aikavälillä. Nepsy-koulutettu terveydenhoitaja toimisi perheelle ”rinnallakulkijana” eri elämäntilanteissa, johon voi aina tarvittaessa olla uudelleen yhteydessä. Nepsy-valmentajakoulutettu terveydenhoitaja toimii osana moniammatillista nepsy-palveluverkostoa.
POLIITTISIA ALOTTEITA
Kirjallinen kysymys eduskunnan puhemiehelle neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien henkilöiden tilanteen parantamisesta 3/2021.
kk21_0174fi.xml (eduskunta.fi)
Eduskunnan nepsyverkosto perustettu 4/2022 kansanedustaja Noora Koposen aloitteesta. Samalla 4/2022 myös keskustelualoite neurokirjon perheiden tilanteesta.
ka22_0011fi.xml (eduskunta.fi)
Tampereella valtuustoaloite neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja heidän perheidensä tuen vahvistamisesta 11/2021 ja vastine kaupunginvaltuuston kokouksessa 19.9.2022. § 127 Valtuustoaloite: Vaikka nepsy-osaamisen vahvistamiseksi on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä, edelleen tarvitaan lisää resursseja sekä perus- että erityistason työskentelyyn. Asiakasnäkökulmasta haasteena oikea-aikaisuuden toteutuminen. On tärkeää, että pulmiin pystytään tarttumaan alkuvaiheessa, jotta asiat eivät pääse kriisiytymään. Vuodesta 2023 eteenpäin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Pirkanmaan hyvinvointialueelle, jonka talousarviovalmisteluun on ilmoitettu tarve edelleen vahvistaa lasten ja nuorten perusta on palveluja äitiys- ja lastenneuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Perusteena lisäystarpeelle on asiakasmäärän kasvun lisäksi erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden määrän lisääntyminen.
Valtuustoaloite neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja heidän perheidensä tuen vahvistamisesta – Ulla-Leena Alppi ym. | Tampere esityslistat ja pöytäkirjat (cloudnc.fi)
Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2022: Selvitys neuropsykiatrisen valmennuksen käytöstä ja koulutuksesta. Selvitysasetelma (stm.fi)
HINTAVERTAILU
Varhaisella puuttumisella päästään kustannustehokkuuteen. Jos asiakas ei saa oikea-aikaisesti tarvitsemaansa tukea hän voi samanaikaisesti kuormittaa useampaa palvelua aiheuttaen häiriökysyntää ja turhia kustannuksia. Alla koottuna esimerkinomaisesti nepsy-terveydenhoitajan työn kustannukset työnantajalle. Koonnissa myös mukana mahdolliset viivästyneestä hoidosta/tuesta aiheutuneet raskaammat kustannukset.
Hintalappu nepsy-terveydenhoitajan työlle:
Yhden terveydenhoitajan suuntaa-antava vuosikustannus:
Terveydenhoitajan vuosipalkka sisältäen palkan lisäksi koulutus- ja työtilakustannukset keskimäärin 50 000e (Tampereen tilanne).
Hintalappuja kivikkoisemmille elämänpoluille:
- Hoitopolku: Näenepsy–nettisivuilta näkee yhden laskelman nykyisellään toteutuvasta kalliista hoitopolusta sekä kustannustehokkaasta ideaalihoitopolusta. Hoitopolku | Näe nepsy (naenepsy.fi)
- Lastensuojelu: Toimimattomien ja pitkittyneiden hoitopolkujen loppupää voi olla lastensuojelu ja viimesijaisesti sijoitus, jolloin taloudelliset ja inhimilliset kustannukset ovat suuret. Tosiasiallisesti vain pieni osa nepsy-piirteisistä lapsista on varsinaisen lastensuojelun tarpeessa. Lastensuojelulaissa asiakkuus on sidottu lapsen suojelun tarpeeseen. Lastensuojelun asiakkuutta voidaan välttää, jos hoitopolut ovat toimivia ja oikea-aikaisia. (Näenepsy.fi) Kuuluvatko neuroepätyypilliset lapset lastensuojeluun? | Näe nepsy (naenepsy.fi) Sijoituksen keskihinta 140 525 e/vuosi (Tampere). Sijoitus erityishuolenpidon yksikössä 255 500 e/vuosi (Tampere).
- Syrjäytyminen: Syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisen hyvinvointivajeen lisäksi suuria taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetetyiden verotulojen muodossa. Erilaisia arvioita syrjäytymisestä aiheutuvista kuluista on tehty, ja esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston (2007) raportissa esitetään, että yhdestä syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu 700 000 euron kansantulon (menetetty tuotannontekijä) ja 430 000 euron julkisentalouden menetys. Valtiontaloudentarkastusviraston laskelma on likimain oikea, jos henkilö on koko elämänsä työttömänä ja tukien varassa, mutta tällainen skenaario ei kuitenkaan toteudu kaikilla syrjäytymisvaarassa olevilla. (https://thl.fi/documents/10531/3794292/Syrj%C3%A4ytymisen+hinta.pdf/e70dd72f-43e9-41a7-8faf-7116fec0c452 )
- Vankila: ADHD:n esiintyvyys on nuorisovangeilla 30,1 % ja aikuisilla vangeilla 26,2 % (käypähoito ADHD:n yhteys rikollisuuteen (kaypahoito.fi) ). Vuosi suljetussa vankilassa maksaa yhtä vankia kohden 82 500e. (Yle uutiset 19.10 2021, Rikosseuraamuslaitos https://yle.fi/a/3-12142426)
- Lähipiirin inhimillinen kärsimys: Vanhempien/ perheenjäsenten kuormittuminen, uupumus ja masennus, parisuhdehaasteet ja erot ja niiden aiheuttamat hoitokustannukset.
Kohderyhmänä ovat Tampereen neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon asiakkuudessa olevat neurokirjon piirteitä omaavat lapset, nuoret ja heidän perheensä. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä nepsy-kokemusasiantuntijoiden kanssa ja sitä kautta saatiin arvokasta tietoa nepsy-perheiden ajatuksista ja tarpeista ja toiveista nepsy-palveluihin liittyen.
Hyvinvointialuesiirtymän jälkeen on tarkoitus jatkaa keskustelua nepsy-palveluiden toteuttamisesta ja tehdä tiivistä yhteistyötä Nepsy-tukitiimin kanssa. Hyvinvointialueella tulee yhteisesti linjattavaksi nepsy-palveluiden tasapuolinen saatavuus perheille.
Mallinnukset ovat suoraan hyödynnettävissä/pilotoitavissa tulevilla Hyvinvointialueilla.
Kansikuva
