Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut: kokemusasiantuntijat (RRP, P4, I1)
Palvelu on eläkeikäisille asiakkaille eläkeikäisiltä kokemusasiantuntijoilta, joilla on kokemusta päihteidenkäytön tai mielen hyvinvoinnin haasteista. Ikääntynyt asiakas voi tavata kokemusasiantuntijaa palvelukeskuksella 1-5 kertaa.
Toimintamallin nimi
Palvelu on eläkeikäisille asiakkaille eläkeikäisiltä kokemusasiantuntijoilta, joilla on kokemusta päihteidenkäytön tai mielen hyvinvoinnin haasteista. Ikääntynyt asiakas voi tavata kokemusasiantuntijaa palvelukeskuksella 1-5 kertaa.
Toimintamallissa kokemusasiantuntijat – eläkeikäiset henkilöt, joilla on oma kokemus mielenterveys- ja/tai päihdehaasteista ja toipumisesta – tarjoavat vertaistukea toisille ikääntyneille. Tukea tarjotaan yksilökeskusteluissa, ryhmissä, kotikäynneillä työntekijän kanssa sekä työntekijöiden tiimeissä ja kehittämispäivissä. Mallin ydin on kokemusasiantuntijan samaistuttavuus ja vertaissuhteeseen perustuva luottamus: tuki koetaan usein turvalliseksi ja ymmärtäväksi, koska se perustuu jaettuun elämänkokemukseen, ei ainoastaan ammatilliseen näkökulmaan.
Ikääntyneiden kokemusasiantuntijatoiminta vastaa kasvavaan tarpeeseen lisätä yhteisölähtöistä tukea tilanteessa, jossa mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvaa, mutta julkiset resurssit eivät riitä. Hyvinvointialueuudistus ja kansalliset mielenterveysstrategiat korostavat kokemusasiantuntijuuden ja osallisuuden roolia, mikä luo toiminnalle myönteiset rakenteelliset puitteet. Ikääntyneillä kynnys hakea apua voi olla korkea, mutta vertaisen kohtaaminen madaltaa tätä kynnystä. Kokemusasiantuntijat lisäävät luottamusta ja saavutettavuutta erityisesti heille, joilla on vaikeuksia kohdata viranomaisia tai puhua omasta tilanteestaan. Toiminta edellyttää ohjausrakenteita, eettistä huolellisuutta ja koordinaatiota, mutta on kevyin resurssein toteutettavissa ja laajasti sovellettavissa.
Kohderyhmänä ovat eläkeikäiset helsinkiläiset, joilla on mielenterveyden haasteita tai jotka kaipaavat tukea esimerkiksi päihteettömyyden, masennuksen, ahdistuksen, arjessa selviytymisen tai yksinäisyyden kanssa. Asiakasymmärrystä on kerrytetty pitkäjänteisesti asiakastyön ja ryhmätoimintojen kautta: työntekijät ovat tunnistaneet tarpeen vertaistuelle ja kokemusasiantuntijuudelle erityisesti tilanteissa, joissa ammatillinen apu ei yksin riitä.
Toiminnan juurruttamiseksi on tärkeää:
- Kouluttaa kokemusasiantuntijat tehtäväänsä ja tukea heitä jatkuvasti.
- Sitouttaa henkilöstö tunnistamaan tilanteet, joissa kokemusasiantuntija voi olla mukana.
- Luoda selkeät käytännöt yhteistyöhön (esim. ajanvaraukset).
- Tarjota kokemusasiantuntijoille työnohjausta, vertaistukea ja mahdollisuus palautteen antoon.
- Viestiä toiminnasta asiakkaille ja ammattilaisille näkyvästi.
Resurssitarpeet: koordinoiva työntekijä (aika, organisointi), koulutusresurssit kokemusasiantuntijoille, pienet kulukorvaukset tai palkkiot sekä tiimien tuki käytännön toteutukselle. Käyttöönotto tapahtuu vaiheittain: ensin kokemusasiantuntijat perehdytetään, sitten he osallistuvat pienimuotoisesti ryhmiin tai yksilötapaamisiin, ja lopuksi toimintaa laajennetaan eri yksiköihin ja palvelukeskuksiin palautteen ja tarpeen mukaan.
Toiminta on lisännyt asiakkaiden osallisuuden tunnetta, helpottanut avun vastaanottamista ja madaltanut kynnystä osallistua palveluihin esimerkiksi ryhmäkuntoutus Puhdin jälkeen. Asiakkaat ovat kokeneet tulleensa paremmin ymmärretyiksi. Työntekijät kokevat kokemusasiantuntijuuden avaavan uusia näkökulmia omaan työhön. Kokemusasiantuntijat ovat lisäksi itse kokeneet toiminnan voimaannuttavana ja osallisuutta tukevana.
Kansikuva
