Monialainen asiakas- ja palveluohjaus, alueellinen toiminta osaksi hyvinvoinnin tukea. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Kehitetään asiakastyötä tukevia toimintamalleja, jotka auttavat ohjaamaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa, eri asiakkuussegmentit huomioiden. Hyvinvointia tukeva tieto on myös helposti asukkaiden löydettävissä.
Toimintamallin nimi
Kehitetään asiakastyötä tukevia toimintamalleja, jotka auttavat ohjaamaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa, eri asiakkuussegmentit huomioiden. Hyvinvointia tukeva tieto on myös helposti asukkaiden löydettävissä.
Alueellinen toiminta liitetään osaksi asiakkaiden ohjaustyötä, ja sitä vahvistetaan eri näkökulmista Keusoten hyte-toiminnan ja RRP-hanketuen avulla. Toimintamallit tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ohjaamaan asiakkaita monialaisesti erilaisiin palveluihin ja toimintoihin asiakkaan elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan.
- Alueellisen toiminnan tarpeita kartoitetaan sekä kehitetään jatkuvassa yhteistyössä hyvinvointialueen työntekijöiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien kanssa, jotta tarjolla oleva toiminta vastaa asukkaiden tarpeisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin. (Innokylä: Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Hyte-verkosto.)
- Hyvinvointialueelle on laadittu järjestöyhteistyön aikataulu
- Yhteistyössä huomioidaan ilmiölähtöisyys
- Hyvinvointialueen järjestöavustusten saajien toiminnan tulee tukea alueen kuntalaisten hyvinvointia ja edistää terveyttä sekä toiminnan tulee pohjautua Alueellisen hyvinvointisuunnitelman 2020-2025 tavoitteisiin.
- Viestintäkvartetti
- Tieto saavuttaa alueen asukkaat ja työntekijät ja tieto on helposti löydettävissä
- Hyvinvointialueen oma hyvinvointi –verkkosivut kokoaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedon, tuen ja testit yhdeksi kokonaisuudeksi. Tästä kokoavasta verkkosivustosta tietoja tullaan linkittämään palvelukohtaisille verkkosivuille, Keusoten digitaaliseen asiointiportaali OmaKeusoteen sekä alueelliset toiminnat ja tapahtumat kokoavaan toimintakalenteriin.
- Henkilöstön käyttöön on rakennettu asiakkaan ohjaamisen tietopankki, jossa on erillinen hyvinvointia ja terveyttä arkeen osio. (Asiakkaan ohjaamisen tietopankki)
- Toimintamallit on kirjattu osaksi hoito- ja palvelupolkujen prosessikuvauksia. Työtä jatketaan kevään 2025 aikana.
- Hyvinvointialueelle on rakennettu ohjaustyötä tukevia toimintamalleja hyvinvoinnin ja terveyden sekä mielekkään arjen tueksi. Toimintamallit tukevat myös haavoittavassa elämäntilanteessa olevien henkilöiden tunnistamista
- OLKA-toiminta (Innokylä: Olka -toiminta Keusotessa RRP, P4, I2))
- Kaikukortti
- Liikkumis- ja elintapaneuvonnan lähete
- Elintapaohjauksen toimintamalli (Innokylä: Elintapaohjauksen kokonaisuus RRP, P4, I2)
- Urheilukellot nuorten hyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen tukena (Innokylä)
- Kettuluuta –vertaispalveluohjaustoiminta (Vertaispalveluohjaus Keusotessa RRP P4, I2)
- Ikäihmisten etsivä ja löytävä vanhustyö
- Ikääntyneiden kohtaamispaikkatoiminta (Innokylä)
- Vapaaehtoistyö kotihoidossa (Innokylä)
- Messii-malli: Varhainen tuki lapsiperheille & nuorille (Innokylä)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) on väestömäärältään maltillisesti kasvava kuuden kunnan kompakti alue. Alue muodostuu kahdesta suuremmasta kaupunkikeskittymästä, muutamista pienemmistä asutuskeskittymistä sekä maaseutuympäristöstä. Asukkaita alueella on n.200 000 ja henkilöstöä Keusotella n. 4000. Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2022 oli 59,1 ja vuonna 2023 58,9.
Alueen haasteena on aikuisväestön osalta työikäisten ja erityisesti korkeasti koulutettujen henkilöiden hyvinvoinnin tilan lasku, asukkaiden arjessa jaksamisen haasteet, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvät ongelmat ja taloudellisten huolien lisääntyminen (Hyvinvointikertomus).
Kansallisen terveysindeksitietojen (THL) mukaan Keusoten sairastavuusindeksi on koko maan kattavassa vertailussa keskivertoa alempi, mutta Uudenmaan hyvinvointialueiden korkein (ikävakioitu tieto). PYLL-indeksin kuolinsyytilastoissa kolme suurinta menetystä Keusoten alueella ovat itsemurha, alkoholi ja huumeet.
Keusoten hyvinvointisuunnitelma on laadittu vuosille 2023–2025. Suunnitelmassa on nostettu tavoitteeksi, että alueen asukkaiden:
- sairastavuus vähenee
- liikkuminen lisääntyy vähän liikkuvien ja liikkumattomien parissa
- ylipainoisten ja lihavien määrä laskee
- yksinäisyyden kokemus vähenee
- sähköinen omahoito ja asiointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lisääntyy
- mielenterveysongelmien määrä vähenee
- päihteiden (nikotiinituotteet, alkoholi, huumeet) käyttö vähenee.
Kohderyhmänä ovat kaikki Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaat ja heidän läheiset sekä hyvinvointialueen ammattilaiset.
Keusotessa on tehty pitkäjänteistä monialaista yhteistyötä alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi niin kuntien, seurakuntien kuin alueen järjestötoimijoidenkin kanssa jo vuodesta 2019, jolloin alueen kunnat muodostivat sote-kuntayhtymän. Nyt hyvinvointialue on vaiheessa, jossa yhteistyön painopistettä tulee vahvistaa erityisesti asiakastyön rajapinnassa. Alueella ja eri tiimeissä on hyviä toimintakäytäntöjä, joita tulisi kehittää ja laajentaa vastaamaan entistä paremmin eri asiakasryhmien tarpeita. Kehittämisen painopisteenä on alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteet, sekä ammattilaisille tehdyn kyselyn kautta nousseet tarpeet. Kysely toteutettiin helmikuussa 2024 ja siihen saatiin 289 vastausta. Kyselyn vastuksia on hyödynnetty toimenpiteiden painopisteitä suunniteltaessa.
Henkilöstölle tehdyssä kyselyssä nousi esiin kolme keskeisintä haastetta hyte-toiminnan hyödyntämisessä:
- Työntekijät eivät löydä tarvittavaa tietoa tarjonnasta johon asiakkaita tai heidän läheisiään voisi ohjata, tai tieto ei löydy selkeästi
- Aika ei riitä yhteistyöhön
- Asiakkaat tarvitsevat vahvempaa tukea hyte-toimintaan kiinnittymiseksi
Lisäksi Keusotessa on vakiintunut hyvinvointialueen, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien yhteistyön malli, jonka kautta tietoa kertyy niin ajankohtaisista ilmiöistä kuin tarpeista. Olemassa olevia yhteistyöfoorumeja on hyödynnetty alueellisten toimintamallien käyttöönotto- ja kehittämistyössä. Foorumeissa on mukana alueen asukkaita ja kokemusasiantuntijoita.
Tietoa ja konkreettisia toimintamalleja on kehitetty myös työpajatyöskentelynä. Työpajoissa on ollut mukana hyvinvointialueen henkilöstöä liitto-, järjestö-, kunta- ja seurakuntatoimijoita sekä kokemusaisantuntijoita. Järjestöedustus on koostunut alueen asukkaista.
Työpajojen kohderyhmät:
- Mielenterveys- ja päidenasioiden kanssa kamppailevien nuoret aikuiset
- Pitkäaikaissairaat osana pitkäaikaissairaiden hoidon kehittämistä
- Ikäihmiset (suunnitteilla kevät 2025)
- Toimintamalleja on suunniteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimintamallien juurruttaminen ja yhteistyö vaatii aikaa, resurssia ja koordinaatiota. Koordinaatio edellyttää työaikaa.
-
Viestintää on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä toimijoiden kanssa. Viestinnässä on pyritty käyttämään samoja termejä toimijoiden kesken ja sosiaalisen mediassa jaetaan yhteistyökumppaneiden postauksia. Viestintään on mm. rakennettu sisäisen ja ulkoisen viestinnän ja keskinäisen tiedonvälityksen toimintamalleja.
-
Järjestöt ovat käyneet kertomassa säännöllisesti omasta toiminnastaan asiakasohjausyksikön henkilöstön kuukausikatsauksissa.
-
Järjestötapaamisten rakennetta tullaan muuttamaan siten, että asiakastyötä tekevä henkilöstö on vahvemmin mukana yhteistyössä on vahvemmin mukana yhteistyön kehittämisessä. Näin kehittäminen toteutuu tarvelähtöisesti ja tukee myös nopean aikavälin tarpeita.
-
Toiminnat liitetään osaksi prosessikuvauksia sekä hoito- ja palvelupolkukuvauksia.