Muistisairauksien ennaltaehkäisyn Finger-toimintamallin jalkauttaminen Helsingissä
Muistisairauksien ennaltaehkäisy on Helsingin kaupungin keskeinen strateginen tavoite. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa on laadittu ehdotus Finger-toimintamallin jalkauttamisesta kaupungin rakenteisiin olemassa oleva kehittämistyö huomioiden.
Toimintamallin nimi
Muistisairauksien ennaltaehkäisy on Helsingin kaupungin keskeinen strateginen tavoite. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa on laadittu ehdotus Finger-toimintamallin jalkauttamisesta kaupungin rakenteisiin olemassa oleva kehittämistyö huomioiden.
Toimintamallin lähtökohtana on lisätä olemassa olevien ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä Helsingissä. Ennaltaehkäisevien palvelujen tarjonta kattaa Helsingissä hyvin Finger-toimintamallin osa-alueet niin liikkumisen, ravitsemuksen, sosiaalisen aktiivisuuden kuin aivojen haastamisen osalta. Toimintamallissa on painotettu toiminnan roolia, koska tiedossa on, että pelkällä tiedon jakamisella terveellisistä elintavoista on tunnetusti vain vähän vaikuttavuutta hyvinvoinnin eriarvoisuuden vähentämisessä. Vaikka aivoterveyden edistäminen on hyödyllistä kaikissa elämänvaiheissa, malli käsittelee ennaltaehkäisevää aivoterveyden edistämistä, mikä tässä yhteydessä on rajattu tapahtuvaksi ennen kuin henkilöllä todetaan muistisairaus. Malli on tiivis kuvaus keskeisistä elementeistä, joita Helsingissä voidaan toteuttaa ja jatkokehittää Finger-toimintamallin jalkauttamisessa. Siinä on kuvattu eri toimijoiden rooleja, kannustimia sekä vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksia. Toimintamallin kohderyhmäksi on määritelty ikääntyneet helsinkiläiset.
Ennaltaehkäisyn vaiheet on mallissa jaoteltu kolmeen osioon, siten että julkisten palvelujen tuki lisääntyy sitä mukaan, kun riski muistisairauteen sairastumiseen kasvaa. Muistisairauden riskiä arvioidaan Finger-toimintamallin mukaisesti riskitestillä. Malliin on kuvattu mukaan myös yksityinen sektori, esimerkiksi työterveyshuollot, joiden liiketoimintamahdollisuuksia Finger-toimintamallin mukainen elintapainterventio voi laajentaa. Järjestötoimijoiden osalta mahdollisuuksia järjestää tulevaisuudessa aivoterveyttä tukevaa, ennaltaehkäisevää toimintaa voidaan tukea esimerkiksi järjestöavustuksia kohdentamalla. Kansallisella tasolla keskeistä on Omaolo -palvelujen kehittäminen, jotta mahdolliset muistioireet kartoitetaan rutiininomaisesti osana sähköistä terveystarkastusta. Samoin Omaolon kautta voidaan luoda valtakunnallisesti yhteneväinen tapa selvittää, vaatiiko omaa tai läheisen arkea koskettava muistihuoli tarkempia selvittelyjä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vaikuttavuuden seurannassa keskeisenä elementtinä on Helsingissä parhaillaan kehitettävä terveyshyötyklinikka -toimintamalli.
Keskeisiä jatkokehittämistä vaativia elementtejä toimintamallissa ovat käytössä olevan liikkumissopimuksen soveltamisalan laajentaminen myös muut Finger-toimintamallin osa-alueet huomiovaksi hyvinvointisopimukseksi. Helsingin kaupungin kestävän kasvun hankkeessa pyritään pilotoimaan hyvinvointilähetettä terveysasemalta palvelukeskukseen, joka madaltaa kynnystä ottaa arjen hyvinvointi puheeksi ja madaltaa kynnystä ennaltaehkäiseviin palveluihin osallistumiseen. Kestävän kasvun hankkeessa kartoitetaan myös mahdollisuus rakentaa tulevalle hyvinvoinnin palvelutarjottimelle digitaalinen aivoterveyden edistämisen polku, joka kannustaa ennaltaehkäisevien palveluiden käyttöön. Osana polkua selvitetään, millaisia kannustinmalleja käytön tueksi on luotava, jotta palvelutarjotin hyödyttää niitä sosioekonomisesti haavoittuvammassa asemassa olevia toimijaryhmiä, joille se on suunnattu.
Muistisairaudet ovat palvelujärjestelmän näkökulmasta kalliita kansansairauksia, jotka yleistyvät väestön ikääntyessä. Kognitiivisiin toimintoihin vaikuttavina sairauksina niihin liittyy myös monia osallisuuden ja toimijuuden kysymyksiä, jotka vaikuttavat muistisairauteen sairastuneiden ihmisten mahdollisuuksiin toimia digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Suomalainen Finger-tutkimushanke osoitti ensimmäisenä maailmassa, että elintapoihin vaikuttamalla voidaan parantaa ikääntyneiden tiedonkäsittelyllisiä toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. Tutkimusten mukaan jopa 40 % muistisairauksista olisi ennaltaehkäistävissä elintapatekijöihin vaikuttamalla.
Muistiystävällisyys on Helsingin kaupungin tärkeä strateginen tavoite. Palvelukeskuksissa eri puolilla Helsinkiä järjestetään erilaisia aivoterveyttä ja muistitoimintoja tukevia ryhmiä. Kaupungissa toimii useita muistiaiheisia verkostoja, joista Muistiystävällinen Helsinki -verkosto kokoaa yhteen toimijoita eri sektoreilta ja järjestää vuosittain Aivoterveysmessut. Muistiasioihin liittyvää kehittämistyötä tehdään paljon eri palveluissa ja hankkeissa. Elintapaohjaukselle ei kuitenkaan ole tällä hetkellä nimettyä koordinaatiotahoa, mikä haastaa Finger-toimintamallin systemaattista soveltamista. Hyvinvoinnin eriarvoisuus on Helsingin tunnistettu hyte-työn haaste. Helsinkiläiset ikääntyneet ovat myös aiempaa moninaisempi joukko, mikä on otettava huomioon Finger-toimintamallin jalkauttamisessa.
Lähtökohtaisesti jokainen voi ikään katsomatta tukea omaa aivoterveyttään Finger-toimintamallia hyödyntäen. Arjen tasolla elintapojen muuttamisen osalta tiedetään kuitenkin hyvin, ettei pelkkä tiedon jakaminen ole vaikuttavaa ja pysyvin muutos on sellainen, joka soveltuu omaan arkeen ja tuntuu merkitykselliseltä. Aivoterveyden edistäminen ei ole erillistä muusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, vaan se kattaa kokonaisvaltaisesti hyvän elämän elementtejä. Toimintamallin laatimisen perustana on organisaation näkökulmastakin ollut se, että se kiinnittyy mahdollisimman tiiviisti olemassa olevaan kehittämiseen ja käytössä oleviin toimintamalleihin, niitä rikastaen. Toimintamallin kokoamisen taustalla on myös havainto siitä, että Helsingissä on paljon olemassa olevaa, ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen toimintaa, jota olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän. Kaikki edellä mainittu huomioiden toimintamallin tavoitteeksi on asetettu ennaltaehkäisevien palveluiden käytön lisääntyminen Helsingissä.
Aivoterveyden edistäminen koskee kaikkia helsinkiläisiä. Koska muistisairaudet yleistyvät iän myötä, toimintamallin kohderyhmäksi on valittu ikääntynyt väestö. Toimintamalli on rakenteellinen kuvaus siitä, miten aivoterveyden edistäminen Finger-viitekehyksessä voidaan linkittää osaksi olemassa olevia rakenteita ja käynnissä olevaa muuta kehittämistyötä.
Kyseessä on organisaation toimintaa ohjaava ehdotus siitä, miten ennaltaehkäisevää aivoterveyttä edistävää toimintaa voidaan Finger-toimintamallin mukaisesti toteuttaa Helsingissä. Malli on rakennettu mahdollisimman pitkälti olemassa olevaa toimintaa ja kehittämistä rikastaen, jotta kynnys sen systemaattiseen soveltamiseen olisi mahdollisimman matala. Rikastamisella tarkoitetaan esimerkiksi olemassa olevien elintapaohjauksen elementtien, kuten ikääntyneiden palveluissa laajasti käytössä olevan liikkumissopimuksen, sisältöjen monipuolistamista Finger-toimintamallin viitekehyksen kautta. Mallin kokonaisvaltainen käyttöönotto edellyttää elintapaohjauksen koordinaatiotahon nimeämistä ja kaupunkiyhteistä sitoutumista. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen aikana mallin osa-alueita on edistetty yhteistyössä olemassa olevien verkostojen ja palveluiden kanssa.
Yleistä elintapaohjausta on järjestetty ja Finger-toimintamallin mukaista elintapainterventiota toteuttavaa muistikuntoryhmätoimintaa kehitetty Helsingissä jo pitkään. Ennaltaehkäisevää aivoterveyden edistämisen toimintaa on kuitenkin ollut tarjolla vähän, eikä elintapaohjauksen kokonaisuutta ollut ennen Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta koottu yhteen. Koottu toimintamalli tuo näkyväksi elintapaohjauksen nykytilan, kehittämiskohteet sekä ehdotuksen siitä, miten Finger-toimintamalli voidaan tuoda osaksi olemassa olevaa toimintaa ja kehittämistä ilman päällekkäisen työn tekemistä. Mallia laadittaessa on arvioitu myös, mikä muistisairauksien ennaltaehkäisyssä on järkevää toteuttaa alueellisesti ja mikä kansallisesti.
Kehittämisote, jossa pyritään ensisijaisesti hyödyntämään olemassa olevaa, aiemmin kehitettyä ja toimivaksi havaittua toimintaa on herättänyt verkostoissa paljon positiivista palautetta. Mallin kokoamisessa on punnittu tarkkaan ja kunkin aiheen asiantuntijoiden osaamista hyödyntäen se, vaaditaanko elementin toteuttamiseen esimerkiksi uusi työväline tai aloite vai voidaanko se toteuttaa osana jotakin jo olemassa olevaa kehittämistyötä. Lähtökohtaisesti monimuotoisen Finger-toimintamallin jalkauttamista koskevan ehdotuksen laatiminen Helsingin kaupungin kokoisessa organisaatiossa on edellyttänyt toimivaa ja laajaa verkostoyhteistyötä, niin kaupungin sisällä kuin sidosryhmäyhteistyökumppaneiden kanssa.