Mun Polku -työhönvalmennus erityislasten vanhemmille
Mun Polku -valmennuksen tarkoituksena on tukea työttöminä tai työelämän ulkopuolella olevia erityislasten vanhempia työllisyys- tai opiskeluvalmiuksissa sekä ohjata heitä löytämään oma polkunsa kohti työelämää ryhmä- ja yksilövalmennuksen avulla.
Toimintamallin nimi
Mun Polku -valmennuksen tarkoituksena on tukea työttöminä tai työelämän ulkopuolella olevia erityislasten vanhempia työllisyys- tai opiskeluvalmiuksissa sekä ohjata heitä löytämään oma polkunsa kohti työelämää ryhmä- ja yksilövalmennuksen avulla.
Kuva
Kuvateksti
Mun Polku -valmennuksen Ohjaajan oppaan kansikuvaValmennusmalli
Mun Polku -valmennus on toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea työttöminä tai työelämän ulkopuolella olevia erityislasten vanhempia työllisyys- tai opiskeluvalmiuksissa sekä ohjata heitä löytämään oma polkunsa kohti työelämää. Valmennuksen tavoitteena on vanhempien voimavarojen ja työ- ja toimintakyvyn vahvistuminen sekä osallisuuden lisääminen.
Valmennuksessa lähestytään työllistymistä näkökulmasta, jossa osallistujaa rohkaistaan ja tuetaan löytämään juuri hänelle sopiva polku kohti työtä tai opiskelua. Tämä sisältää paljon itsetunnon vahvistamista, omien tarpeiden tunnistamista ja niiden täyttämiseen rohkaisua. Valmennus koostuu sekä yksilö- että ryhmätapaamisista. Ryhmävalmennuksen kertoja on yhteensä 8. Yksilötapaamisia on 2 - 8 kertaa, osallistujan tarpeista riippuen. Yksilötapaamisten aiheina voivat olla esim. unelmatyön tai opiskelupaikan kartoittaminen, työnhaun asiakirjat tai omat vahvuudet ja osaaminen, kunkin oman tarpeen mukaan.
Mun Polku -valmennuksen ryhmäkertojen aiheet:
1. Yhdessä polun alussa
2. Mitä ajatuksia työ tai opiskelu minussa herättää?
3. Omat tarpeet ja voimavarat sekä niistä huolehtiminen
4. Toimiva arki
5. Taloudellinen hyvinvointi ja stressin säätely
6. Minun osaaminen ja vahvuudet
7. Perhearjen ja työelämän tai opiskelun yhteensovittaminen
8. Yhdessä Mun polulla
Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on lisääntynyt yhteiskunnassamme. Tämän myötä myös työikäisten, lastensa omaishoitajina toimivien vanhempien määrä on noussut. Lapsen sairaus tai vamma koskettaa koko perhettä ja lasten lisäksi myös vanhempien varhainen tukeminen on tärkeää.
Monet vanhemmat haluaisivat pysyä työelämässä, joka lisäisi heidän hyvinvointiaan, pitäisi yllä ammattitaitoa ja olisi tärkeää myös perheen taloudellisen tilanteen näkökulmasta. Omaishoitajien pysyminen työelämässä on tärkeää myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Uusia polkuja työhön ja elämään -hankkeen laatimassa raportissa ”Palkka on elintärkeä, vaikka se pieni onkin – Erityislasten vanhempien työssäkäynnin mahdollistavien palveluiden kustannusvaikutukset” käsitellään erityislasten vanhempien ansiotyön ja omaishoitajan arjen yhteensovittamisen haasteisiin liittyviä talousvaikutuksia arvioimalla ja vertailemalla kustannusten muodostumista omaishoitajille ja yhteiskunnalle erilaisissa tilanteissa. Raportin vaikuttavuuslaskelma osoittaa, miten ansiotyöstä pois jättäytyminen aiheuttaa monenlaisia taloudellisia menetyksiä sekä perheille että yhteiskunnalle.
Uusia polkuja työhön ja elämään -hankkeessa on tehty myös työnantaja- ja yritysyhteistyötä. Hanke järjesti keväällä 2023 työnantajawebinaarin aiheesta omaishoito- ja perheystävällisyyden edistäminen työpaikoilla – erityislasten vanhemmat osaamisresurssina. Webinaarista on julkaistu tallenne, joka on tarkoitettu ensisijaisesti työnantajille, työpaikkojen johdolle, esihenkilöille, henkilöstöhallinnolle ja muille aiheesta kiinnostuneille. Webinaarissa esitellään työpaikoille omaishoito- ja perheystävällisten käytäntöjen luomisen tueksi pelisääntömalli. Pelisääntömalli on työnantajien vapaassa käytössä, ja sitä on mahdollista hyödyntää laatiessa omalle työpaikalle sopivia käytäntöjä tukemaan omaishoitajia ja perhe-elämän erilaisissa tilanteissa olevia työntekijöitä.
Mun Polku -valmennuksen kohderyhmää ovat erityislasten vanhemmat, jotka ovat tällä hetkellä poissa työelämästä.
Erityislasten vanhemmat ovat usein voimavarojensa äärirajoilla ja vanhempien oma jaksaminen on koetuksella. He tasapainoilevat arjen monien roolien välillä ja tuntevat helposti riittämättömyyden tunnetta. Nämä asiat jo itsessään kuormittavat erityislasten vanhempia kovasti. Monesti myös vanhempien omat tarpeet ovat saattaneet jäädä aivan taka-alalle. Vanhemmat huolehtivat paljon muista, mutta heidän olisi tärkeää myös täyttää ja huolehtia omista tarpeista ja haaveista. Mun Polku -valmennuksen kautta vanhempien luottamusta vahvistetaan siihen, että omia tarpeita saa ja kannattaa priorisoida. Samalla tuetaan heidän hyvinvointia, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä kokonaisuutena.
Uusia Polkuja työhön ja elämään -hanke toteutti syksyllä 2021 valtakunnallisen kyselyn erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille ansiotyön, vanhemmuuden ja erityislapsiperheen arjen yhteensovittamisen haasteista ja mahdollisuuksista. Kyselyyn vastasi yli tuhat erityislapsen vanhempaa ympäri Suomen. Raportti ”Mahdollisuus olla jotain muutakin kuin vanhempi – Vanhempien kokemuksia erityislapsen vanhemmuuden, arjen ja työelämän yhteensovittamisesta”, kertoo kyselyn tuloksista erityislasten vanhempien omien kokemusten kautta. Raportin tarkoituksena on tuoda esille erityislasten vanhempien tarve ja halu yhteensovittaa työ- ja perhe-elämä, sekä haasteet ja mahdollisuudet, joita siihen liittyy. Mun Polku -valmennus rakennettiin vanhempien kokemusten ja mielipiteiden pohjalta.
Mun Polku -valmennus pilotoitiin kolmella ryhmällä, ja valmennusta kehitettiin kahden ensimmäisen ryhmän antaman palautteen perusteella.
Mun Polku valmennuksen Ohjaajan oppaassa on kuvattu tarkasti valmennuksen toteutus ja siihen tarvittavat resurssit. Oppaan saa ladattua Innokylästä. Lisäksi Innokylästä löytyy erilliset Valmennuksen harjoitukset-, Ohjaajan ohjeistukset- sekä Ryhmäkertojen diat -dokumentit, joiden avulla valmennuksen voi toteuttaa.
Mun Polku -valmennuksessa olisi hyvä olla kaksi ohjaajaa, joilla tulisi olla kokemusta ryhmän ohjaamisesta, ymmärrystä erityislasten vanhemmuudesta, erityislapsiperheiden arjesta sekä työn ja vanhemmuuden yhteensovittamisen haasteista. Valmennuksen aiheet ja niistä esiin nousevat tunteet ja ajatukset voivat olla kipeitä ja arkoja, ja siksi ohjaajalta tarvitaan luottamuksellisen ilmapiirin luomista, myötätuntoa ja rohkeutta puhua tunteista sekä kykyä nähdä ihminen kokonaisuutena. Omaishoitajuudesta ja siihen liittyvistä tukipalveluista tulisi ohjaajilla olla myös tietoa. Ohjaajilla olisi hyvä olla osaamista myös uravalmennuksesta, jotta he osaavat ohjata vanhempia sopivan työn tai opiskelupaikan etsimisessä ja hakemisessa.
Mun Polku -valmennus toteutetaan ryhmä- ja yksilötapaamisten yhdistelmänä. Ryhmät ovat suljettuja pienryhmiä, eli mukaan ei tule uusia osallistujia kesken valmennuksen. Suositeltu osallistujamäärä on noin kymmenen vanhempaa.
Valmennuksen suunnittelu ja markkinointi kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, kuukausia ennen toteutusta. Pilottivaiheessa valmennus toteutettiin kaksi kertaa vuodessa.
Valmennusta varten tarvitaan ryhmätila, jossa voidaan kokoontua säännöllisissä tapaamisissa. Yksilövalmennusta varten tarvitaan myös tila, jossa vanhempia voidaan tavata.
On tärkeää järjestää valmennusryhmään pientä tarjoilua. Osallistujille annetaan ensimmäisellä ryhmäkerralla oma Mun Polku -valmennuspaketti, jossa on erilaisia tuotteita ja materiaalia.
Valmennuksessa on tarkoitus hyödyntää asiantuntijavierailijoita sekä kokemusasiantuntijoita mahdollisuuksien mukaan.
Valmennuksen kustannukset voivat vaihdella paljonkin. Ohjaajien palkat, tilat ja tarjoilut ovat suurimmat kuluerät. Osallistujille jaettavat Mun Polku -valmennuspaketit voi koota resurssien mukaisesti. Kokemusasiantuntijoille voidaan tarjota palkkio. Valmennuksessa tarvittavat askartelumateriaalit ja tulosteet saa pikkurahalla.
Mun Polku -valmennuksen pilotteihin osallistuneista usea on työllistynyt tai saanut opiskelupaikan. Moni on aloittanut työnhaun valmennuksen aikana. Osa on löytänyt itselleen selkeän polun, jota lähteä seuraamaan kohti työelämää, kun asia tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi opintojen päätyttyä.
Pilotteihin osallistuneiden palautteista voidaan nähdä monenlaisia oivalluksia, itsetunnon kasvamista sekä omien vahvuuksien ja osaamisen ymmärtämistä valmennuksen tuloksena. Kykyviisarilla mitattuna osallistujien työ- ja toimintakyky vahvistui ja osallisuus kasvoi.
Avaintekijä tulosten aikaansaamiseksi on osallistujien oma aktiivisuus. Ohjaajat eivät voi sanella osallistujille, mitä heidän tulee tehdä tai millaista työtä hakea, vaan päätösten on tultava osallistujilta itseltään.
Valmennukseen osallistuneiden kokemuksia ja palautteita Mun Polku -valmennuksesta:
- "En ole ollut turhaan kotosalla vaan olen tehnyt monenlaista hyödyllistä asiaa, jotka vaikuttaa myönteisesti työpaikkaan / kouluun."
- "Autoitte löytämään itsetunnon takaisin."
- "Herättelevät tehtävät ja keskustelut saivat ymmärtämään itsestä aivan uudenlaisia vahvuuksia, joita en ikinä olisi itse ymmärtänyt."
- On monia polkuja ja tapoja tehdä asioita. Ja joku niistä on minun."
- "On olemassa muitakin samassa tilanteessa olevia."
- “Tärkeitä olivat herättelevät tehtävät ja keskustelut niihin liittyen. Nämä saivat ymmärtämään itsestä aivan uudenlaisia vahvuuksia, joita en ikinä olisi itse ymmärtänyt. Vahvempana Mun polkua eteenpäin!”
- “Ymmärrys omista vahvuuksista ja taidoista vahvistui.”
- “Erilaiset vaihtoehdot ovat nyt paremmin selvillä, tuntuu että niitä onkin paljon.”
- “Esteitä on kaatunut omien epäilyjen tieltä.”
- “Uusia lähestymistapoja ongelmiin.”
- “Omakuva ja itseluottamus ovat selkeämpiä, ja ne auttavat polun ja vaihtoehtojen suunnittelussa.”
Kansikuva
