MuRu -ruuanlaittoryhmän ohjaajan opas
MuRu -ruuanlaittoryhmät on tarkoitettu muistiperheille tavoitteena lisätä kohderyhmän ymmärrystä ravitsemuksen merkityksestä omaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
Opasta voivat hyödyntää muisti- ja ravitsemustyön ammattilaiset sekä yhteisöt.
Toimintamallin nimi
MuRu -ruuanlaittoryhmät on tarkoitettu muistiperheille tavoitteena lisätä kohderyhmän ymmärrystä ravitsemuksen merkityksestä omaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn.
Opasta voivat hyödyntää muisti- ja ravitsemustyön ammattilaiset sekä yhteisöt.
MuRu -ruuanlaittoryhmän ohjaajan opasta ja materiaaleja voivat työssään hyödyntää muisti- ja ravitsemustyötä tekevät ammattilaiset, alan opiskelijat sekä erilaiset yhteisöt.
Ruuanlaittoryhmissä osallistujat pääsevät ravitsemustiedon ja ruuanlaittotaitojen kehittymisen lisäksi tutustumaan toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin sekä saavat voimavaroja arkeen. Yhteistoiminta keittiössä ja onnistumisen kokemukset kannustavat tarttumaan ruuanlaittoon myös kotona. Yhteiset ruokailuhetket toimivat mukavina kohokohtina ryhmäkokoontumisten päätteeksi ja säännöllisten tapaamisten myötä toiminta voi saada aikaan myös uusia ystävyyssuhteita osallistujien kesken.
Kurssin tapaamiskertojen teemat:
- Tutustutaan toisiimme + ravitsemuksen peruspilarit
- Pehmeää rasvaa aivoille
- Riittävästi proteiinia
- Ravintokuitua ruokavalioon
- Värikkäästi kasviksista
- Aterioista terveellisempiä + helpotusta valmisruuista
- Kauppavinkkejä ruokaostoksille
- Mitä kurssista jäi käteen?
Muistisairaus tuo muutoksia sairastuneen toimintakykyyn ja arjen toimiin ja samalla myös ravitsemukseen liittyviin asioihin. Sairauden tuomat muutokset vaikuttavat myös puolison ja muiden läheisten elämään. Muistisairauteen sairastuneen ravitsemuksen tukemisessa lähipiirillä on tärkeä rooli ja heidän merkityksensä kasvaa sairauden edetessä.
Pariskuntien osalta usein miesomaispuolisoilla on enemmän tuen tarvetta sairastuneen puolison ravitsemuksen tukemisessa. Miesomaispuolisot voivat olla uuden asian äärellä, kun vastuu pariskunnan ruuanlaitosta ja ravitsemuksesta siirtyy miehelle puolison sairauden tuomien muutosten vuoksi. Omaishoitajapuolisot voivat myös muuttuneesta elämäntilanteesta johtuen kokea, ettei voimavaroja aina ole riittävästi monipuolisesta ravitsemuksesta huolehtimiseen. Yksinasuvilla muistisairauteen sairastuneilla tarve ravitsemuksen tukemiseen saattaa olla merkittävää jo sairauden alkuvaiheesta alkaen ja on tärkeää, että heitä tuetaan heidän tilanteensa huomioiden.
Usein ravitsemusohjausta saadaan ja lähdetään hakemaan vasta silloin, kun ravitsemustila on jo olennaisesti heikentynyt. Kiinnittämällä huomiota ravitsemukseen liittyviin muutoksiin ja tarpeisiin jo varhaisessa vaiheessa voidaan vaikuttaa muistisairauteen sairastuneen ja hänen läheisensä toimintakykyyn ja jaksamiseen. Hyvä ravitsemus parantaa myös mahdollisuuksia asua kotona pidempään.
MuRu -ruuanlaittoryhmän kohderyhmää ovat kotona asuvat muistisairauteen sairastuneet ja heidän läheisensä. Pilottivaiheessa ruuanlaittoryhmiä järjestettiin erilaisilla kokoonpanoilla muistisairauteen sairastuneille, pariskunnille sekä miesomaispuolisoille. Ryhmiä järjestettiin muistipariskunnille myös yhteistyössä seurakuntien kanssa niin, että seurakuntien diakonit tarjosivat muistisairauteen sairastuneille mielekästä toimintaa heille varatussa tilassa sillä aikaa, kun läheiset perehtyivät alkuteoriaan ja valmistivat ruokaa keittiöllä ohjaajien tuella. Kokoontumiskerrat päättyivät aina yhteiseen ruokailuhetkeen.
Ennen ryhmätoiminnan aloitusta osallistujia haastateltiin ja kartoitettiin heidän sen hetkisiä ruokailutottumuksiaan sekä mahdollisia toiveitaan ruuanlaittoryhmään liittyen. Ruuanlaittoryhmän toiminnot ovat hyvin osallistavia ja yhteistoiminta keittiössä on helpottanut osallistujien terveelliseen ravitsemukseen perehtymistä sekä yhdessä käsiteltyjen ja kokeiltujen aiheiden sekä reseptien viemistä kotiarkeen.
Ryhmätoimintaan osallistuvilta pyydetyn säännöllisen palautteen sekä ohjaajien tekemien havaintojen perusteella ryhmätoiminnan sisältöön, aikatauluun ja kurssirunkoon tehtiin tarvittavia muutoksia läpi koko kehittämisprosessin. MuRu - toimintamalli perustuu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kansallisiin ravitsemussuosituksiin (2014) sekä ikääntyneiden ruokasuositukseen (2020).
MuRu-ruuanlaittoryhmät kokoontuvat kahdeksan kertaa ja jokainen kokoontuminen kestää kolme tuntia. Suositeltava ryhmäkoko on 4-8 osallistujaa ja ryhmiä suositellaan ohjaamaan 1-2 ohjaajaa. Kokoontumiset kahden viikon välein on koettu sopivaksi kokoontumisväliksi. Jokaisella tapaamiskerralla on oma teemansa, jota lähestytään ensin teorian kautta, minkä jälkeen siirrytään valmistamaan ruokaa ja lopuksi syödään yhdessä. Ruuanlaittoryhmän kustannukset syntyvät raaka-aineiden hankinnasta sekä muutamasta muusta materiaalihankinnasta (mm. osallistujien MuRu -kansiot, tehtävämonisteiden ja ruokareseptien tulostuskulut) eli summaan vaikuttaa osallistujamäärä. Lisäksi kustannuksia voi tulla mahdollisesta tilavuokrasta.
Toimintamallia voi hyödyntää myös ilman ruuanlaitto-osuutta muun materiaalin avulla. Tällöin tapaamiskerrat kestävät noin 30-45 minuuttia. Aikataulutus on suuntaa antava ja vaihtelee osallistujien määrän sekä aktiivisuuden mukaan. Ruuanlaittoryhmän sisältö herättää keskustelua teemoihin liittyen. Yhteiselle keskustelulle ja kysymyksille on siis hyvä varata riittävästi aikaa. Vaikka toimintamalli on ensisijaisesti suunniteltu ja toteutettu muistiperheiden ravitsemuksen tukemiseen, on MuRu -toimintamalliin perustuvia ruuanlaittoryhmiä mahdollista hyödyntää myös yleisesti ikääntyneiden parissa.
Toiminnassa saatujen tulosten mukaan MuRu-ruuanlaittoryhmät olivat hyödyllisiä ja tukivat muistiperheitä. Toiminta innosti osallistujia kiinnittämään huomiota ravitsemukseensa ja monet kertoivat toiminnassa opittujen asioiden siirtyneen osaksi heidän arkeaan. Lisäksi useat kokivat hyvinvointinsa lisääntyneen ja osallisuutensa vahvistuneen toiminnallisen ryhmätoiminnan kautta.
Poimintoja osallistujien kokemuksista ja palautteista MuRu-ruuanlaittoryhmistä:
- Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna: osaa kiinnittää huomiota siihen, mitä ostaa ja mitä syö.
- Olen oppinut hyvän ravinnon vaikutusta terveyden ja vireyden ylläpitoon.
- Vihannekset ja kasvikset ovat löytäneet tiensä keittiööni.
- Panostan enemmän terveelliseen ateriointiin.
- Kaupassa kiinnitän huomiota tuoteselosteeseen paremmin kuin ennen. Lautasmalli paremmin mielessä.
- Hyvät neuvot olivat kullan arvoisia. Yhdessä toimiminen oli tarpeellista. Valmistetut ruuat olivat hyviä ja maittavia.
- Alussa ollut teoriaosa oli tarpeellinen.
- Kokemattomalle ruuanlaittajalle kaikki loistavasti tarjottu tieto ja oppi on itseluottamusta herättävää.
- Olen saanut uusia ideoita ruuanlaittoon.
- Minusta oli kiva, että ravitsemustietoa tuotiin asiallisesti ja että sitä pääsi kokeilemaan käytännössä.
- Yhdessä kaikki mielekästä ja opitut taidot tulevat käyttöön.
- Tämmöinen olisi erittäin hyödyllinen kaikille ikääntyneille.