Naisnäkökulmaa elinkeinopolitiikkaan
Kainuussa haluttiin saada nuorten naisten ääni kuuluviin elinvoimapolitiikassa. Osallistavat naisraadit pohtivat, mikä saisi heidät jäämään tai palaamaan Kainuuseen. Tuloksena oli huoneentaulu ja uusia muuttajia. Hankkeen budjetti oli 29 140 euroa.
Toimintamallin nimi
Kainuussa haluttiin saada nuorten naisten ääni kuuluviin elinvoimapolitiikassa. Osallistavat naisraadit pohtivat, mikä saisi heidät jäämään tai palaamaan Kainuuseen. Tuloksena oli huoneentaulu ja uusia muuttajia. Hankkeen budjetti oli 29 140 euroa.
Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailu 2021:
Nuoret naiset ovat Kainuussa selvästi aliedustettuina vastaavan ikäisiin miehiin nähden. Väestökehityksen kannalta tämä on huolestuttavaa, sillä monet tekijät viittaavat siihen, että nuoret naiset asuin- ja työpaikan valinnoillaan vaikuttavat aiempaa enemmän koko alueen tulevaan elinvoimaan.
Kainuussa toteutettiin Naisnäkökulmaa elinkeinopolitiikkaan -kokeilu, jossa luotiin ensimmäisenä Suomessa paikallisen elinvoimapolitiikan toimintamalli, jossa otettiin huomioon nuorten aikuisten naisten odotukset ja toiveet. Luotua mallia testataan Kajaanissa, mutta sitä voivat hyödyntää myös muut kunnat ja alueet.
Hankkeessa pilotoitiin uudenlaisia osallistumismenetelmiä. Siinä perustettiin Kainuun alueella raateja, joissa nuoret aikuiset naiset pääsivät toimimaan yhdessä ja vaikuttamaan kokemusasiantuntijoina elinvoimapolitiikan verkostoissa. Raateja järjestettiin kaksi: Kainuussa jo asuville sekä muualla asuville Kainuu-taustaisille naisille. Vuorovaikutteiset ja keskustelevat raadit työstivät suosituksia ja ideoita, joilla nuorten aikuisten naisten työelämän ja vapaa-ajan mielekkyyttä voitaisiin vahvistaviin elinkeinopolitiikassa.
Hankkeen tuloksena syntyi muun muassa huoneentaulu, johon on kiteytetty naisraadeissa kertyneitä näkemyksiä naisnäkökulman huomioimiseksi Kainuun kehittämisessä. Huoneentaulua voivat hyödyntää myös Suomen muiden kuntien ja alueiden päätöksentekijät.
Hankkeessa pilotoidut naisraadit osoittautuivat erinomaiseksi toimintamalliksi ja niistä saatiin uusia näkökulmia muun muassa maakuntaohjelman rakentamiseen ja aluekehittämiseen. Raadit koettiin tärkeäksi vaikuttamisen väyläksi ja viestintäkanavaksi päättäjien suuntaan.
Tavoite
Hankkeessa selvitettiin, pilotoitiin ja kehitettiin kokeiluja ja uusia osallisuuden menetelmiä, joilla nuorten naisten toimijuutta kunnan elinvoimapolitiikassa voidaan vahvistaa. Tavoitteena oli vähentää naisten poismuuttoa Kainuun maakunnan alueelta ja selvittää juurisyitä väestökehitykselle. Hankkeessa haluttiin vahvistaa nuorten naisten tyytyväisyyttä koulutukseen ja työelämään, koettua asuinviihtyisyyttä ja vapaa-ajan toimintaa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista ja samalla vahvistaa Kainuun pitovoimaa nuorten naisten keskuudessa.
Lähtötilanne
Nuorten naisten ja nuorten miesten välinen epätasapaino on Kainuussa yksi maan suurimpia. Nuoret naiset muuttavat suurempiin kaupunkeihin koulutuksen ja työn perässä nuoria miehiä useammin. Kainuun elinkeinorakenteessa korostuvat miesenemmistöiset alat sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Naisten, erityisesti korkeakoulutettujen naisten työpaikkoja on maakunnassa liian vähän. Tilanteeseen etsitään nyt aktiivisesti ratkaisuja, koska tulevaisuuden Kainuun avaimet ovat nuorten käsissä.
Linkitys strategiaan
Kainuun maakuntaohjelmassa tavoitteena on positiivisen maakuntakuvan tukeminen. Sen yhtenä strategisena tavoitteena on myös asuinympäristöjen viihtyisyyden ja vetovoiman aktiivinen markkinointi. Tätä tukemaan käynnistettiin hanke Kainuun aluemarkkinoinnin vahvistamiseksi. Naisnäkökulmaa elinkeinopolitiikkaan -hanke on osa laajempaa aluemarkkinointihanketta, jossa yhtenä tavoitteena on vahvistaa Kainuun tunnettuutta, näkyvyyttä ja vetovoimaa eri kohderyhmien näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena on valmistautua paikkariippumattoman työn yleistymiseen Suomessa ja olla etulinjassa tekemässä Kainuusta paikkariippumattoman- ja monipaikkaisen työntekijän unelmamaakuntaa sekä huomioida eri kohderyhmien tarpeet asuinpaikan valinnassa.
Kajaanin kaupungin strategiassa huomioidaan erikseen nuoret naiset ja heidän merkityksensä alueen kehitykselle.
Tavoite
Hankkeessa haluttiin osallistaa nuoria aikuisia naisia Kainuun kehittämiseen. Siinä toteutettiin kaksi osallistavaa naisraatia sekä kyselytutkimus, joka oli suunnattu Kainuussa asuville ja sieltä poismuuttaneille naisille. Tavoitteena oli saada raateihin ja kyselyn vastaajiksi monipuolinen ja moninainen joukko eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa olevia, eri puolilla Suomea asuvia ja erilaisilla aloilla työskenteleviä nuoria naisia. Tässä myös onnistuttiin. Raateihin osallistui 26 naista ja kyselyyn saatiin 521 vastaajaa, mikä ylitti tavoitteet.
Jatkuvuus
Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään uuden Kainuu-ohjelman laatimisessa. Hankkeen tulokset huomioidaan myös Kainuun aluemarkkinoinnissa muun muassa erilaisten markkinointikampanjoiden suunnittelussa. Lisäksi Kajaanin kaupunki on aloittanut toimenpiteiden valmistelun pilotin suositusten pohjalta. Tulossa on myös ICT-alan työpaja, jossa mietitään, miten Kainuuseen saadaan 150 uutta korkeakoulutuettua osaajaa. Lisäksi Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on pyytänyt kokeilun esittelyä ja toimenpidesuosituksia Kestävän kehityksen Agenda 2030-ohjelmaan. Kokeilun tulokset ovat kiinnostaneet erityisesti Päijät-Hämeessä, Satakunnassa sekä Lapissa ja uutta aihepiiriä syventävää ylimaakunnallista yhteistyötä suunnitellaan.
Budjetti
Kokeilun budjetti oli 29 140 euroa, joka kustannettiin Kainuun aluemarkkinoinnin vahvistaminen -hankkeen saamasta Siltasopimusohjelman rahoituksesta.
Mittaaminen ja tulokset
Hankkeen viestinnän tavoitteena oli nostaa nuorten naisten merkitystä ja naisnäkökulmaa elinkeinopolitiikan osana ja tehdä hanketta näkyväksi. Hanke sai heti alkaessaan runsaasti näkyvyyttä mediassa paikallisesti kansallisesti. Siitä uutisoivat muun muassa Kainuun Sanomat, Yle ja MTV. Hankkeen medianäkyvyyttä seurattiin Meltwater-mediaseurantatyökalun avulla. Sen perusteella hankkeesta kirjoitettujen juttujen potentiaalinen katsojamäärä nousi jopa 18,9 miljoonaan. Eniten potentiaalisia katsojia saavuttivat Ylen julkaisemat jutut.
Hankkeessa toteutetun kyselyn viestintään luotiin graafinen ilme, jota hyödynnettiin hankkeen ja kyselyn markkinoinnissa sosiaalisen median kanavissa. Markkinoinnin avulla kyselyyn saatiin vastaajia alkuperäistä vastaajatavoitetta enemmän, kaikkiaan 521.
Konkreettiset tulokset
Hankkeessa julkaistiin loppuraportti ja huoneentaulu. Hankkeen innoittamana Kainuuseen saatiin joitakin muuttajia pääkaupunkiseudulta.
Loppuarviointi
Hanke täytti tavoitteensa erinomaisesti. Raadeissa ilmapiiri tapaamisissa oli innostunut ja motivoitunut – ideoita ja näkemystä Kainuun kehittämiseksi löytyi.
Muualla asuvien nuorten naisten raadissa jaettiin keskustelussa paljon näkemyksiä ja pohdinnoista paluumuutosta Kainuuseen. Koronapandemian myötä yleistynyt etätyö mahdollistaa monelle asiantuntijatyötä tekevälle naiselle tai koko perheelle mahdollisuuteen muuttaa vaihtamatta työtä. Muutama raatilainen muutti kokeiluhankkeen aikana.
Raatien tarkoitus oli tuoda aiemmin liian vähäiselle huomiolle jääneen kuntalaisryhmän (nuorten naisten) ääni vahvemmin esille kainuulaiseen elinvoimapolitiikan valmisteluun ja päätöksentekoon. Tässä onnistuttiin ja tuloksia hyödynnetään Kainuun maakunnan ja Kajaanin kaupungin strategiatyössä ja markkinoinnissa. Tulokset ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta myös valtakunnallisissa päättäjissä.
Vaikuttavuus
Hanke herätti laajasti positiivista huomiota valtakunnallisesti. Eri alueet ja työvoima- ja elinkeinoministeriö ovat kiinnostuneet hankkeen tuloksista ja niitä esitellään heille. Hanketta esitellään kevään aikana myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa.
Kainuun elinvoimapolitiikkaan tarvitaan naisnäkökulmaa. Hankkeessa tavoitteena oli tuottaa tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat nuorten naisten pysymiseen maakunnassa sekä edistävät heidän muuttoaan maakuntaan. Naisnäkökulma on myös tulevaisuustarina, sillä elinkeinorakenteen ja muuttoliikkeen muuttaminen eivät lopulta koske vain naisia, vaan ovat Kainuun elinehto.
Kohderyhmänä olivat 18-29-vuotiaan nuoret, Kainuussa asuvat ja sieltä poismuuttaneet naiset. Heidät osallistettiin tiedontuottamiseen naisraadeissa ja lisäksi toteutettiin kyselytutkimus.
Ydinviesti naisille oli kysymys ”Millaisessa Kainuussa sinä haluaisit asua?” Tätä hyödynnettiin hankkeen viestinnässä.
Markkinoinnissa hyödynnettiin sidosryhmäverkostoja sekä sosiaalisen median kanavia. Orgaanisen näkyvyyden lisäksi somessa oli myös maksettua mainontaa. Raateihin ja kyselytutkimukseen saatiin runsaasti osanottajia. Hankkeen viestinnässä hyödynnettiin myös perinteisiä mediatiedotteita, jotka menivät mediassa hyvin läpi.
Raatien avulla on mahdollista tuoda myös muiden vähäiselle huomiolle jääneiden kuntalaisryhmien ääni vahvemmin esille elinvoimapolitiikan valmisteluun ja päätöksentekoon.
Raatien toteuttamisessa on hyvä käyttää yhteistyökumppaneina tämän kaltaisiin toimintamalleihin perehtyneitä yhteistyökumppaneita.
Työtä kannattaa tehdä verkostoissa sekä toteuttamisen aikana että tulosten jalkauttamisessa ja hyödyntämisessä.
Taustalla on hyvä olla selkeä käsitys sitä, mitä tietoa halutaan ja miten tätä tullaan jatkossa hyödyntämään.
On hyvä varautua myös negatiiviseen palautteeseen ja häirintään, jota muun muassa naisnäkökulma saa aikaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Raatien isoimpia haasteita olivat koronapandemian tuomat vaikeudet ryhmäyttää ja sitouttaa porukkaa entistä paremmin yhteen. Hankesuunnitelmassa oli vahvat tavoitteet luoda ”afterwork” -tyylisiä tilaisuuksia, kohdata kasvokkain, ryhmäytyä ja sitouttaa kainuulaisia nuoria naisia toisilleen tutuksi. Raadin ensimmäinen toteutus pystyttiin toteuttamaan hybridimallilla, mutta suurin osa raatien toiminnoista jouduttiin toteuttamaan verkkokokouksilla ja etäyhteyksin.
Kehitettävää olisi ollut siinä, että raadin käsiteltäväksi olisi saatu ajankohtaisia aiheita ja nämä olisi voitu viedä Kainuun ja Kajaanin kaupungin strategiaprosesseihin. Valitettavasti tämä ei ollut aikataulusyistä mahdollista.
Kansikuva
