Ryhmämalli päihteiden käyttäjien omaisille
Ohjattu ryhmämalli, joka tarjoaa tukea, tietoa ja voimaantumista omaishoitajille, jotka auttavat päihteitä käyttävää läheistään. Ryhmämalli on järjestötoimijoille ja sote-ammattilaisille, jotka kohtaavat läheisen päihteiden käytöstä huolta kantavia henkilöitä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Ohjattu ryhmämalli, joka tarjoaa tukea, tietoa ja voimaantumista omaishoitajille, jotka auttavat päihteitä käyttävää läheistään. Ryhmämalli on järjestötoimijoille ja sote-ammattilaisille, jotka kohtaavat läheisen päihteiden käytöstä huolta kantavia henkilöitä.
Toimintamalli lyhyesti
Ryhmämalli
Ryhmämalli on tarkoitettu järjestötoimijoille ja sote-ammattilaisille, jotka kohtaavat henkilöitä, jotka kantavat huolta läheisen päihteiden käytöstä. Ryhmämallia voi hyödyntää monenlaisissa päihteiden käyttäjien omaisten ryhmissä.
Ryhmänohjaajan käyttöön on tehty opas sekä diasarja ryhmätapaamisissa hyödynnettäväksi. Diasarja sisältää tapaamisten tiedollisen osuuden sekä tehtäviä ja linkkejä eri harjoituksiin.
Ryhmä
Ryhmä tarjoaa tukea, tietoa ja voimaantumista omaisille, jotka auttavat päihteitä käyttävää läheistään.
Ryhmämalli sisältää kuusi tapaamista, joista jokaisella on oma teemansa:
1. Tutustuminen ja ryhmän esittely, 2. Päihteet ja riippuvuus, 3. Omaishoitajan roolit, 4. Tunnemaalaus, 5. Omaishoitajan tunteet ja rajat, 6. Tulevaisuus.
Lisäksi voi järjestää yhden seurantatapaamisen, jolloin vaihdetaan kuulumisia.
Ryhmätapaamisten kesto on kaksi tuntia kerrallaan. Useimmat tapaamiset sisältävät
- tieto-osion (30-45 min)
- harjoituksia ja tehtäviä (30-45 min)
- vapaamuotoisen, vertaistuellisen tauon (15-30 min) tapaamisten puolivälissä. Silloin voi tarjota esimerkiksi välipalaa tai kahvia.
Ryhmään osallistujat määrittelevät itse omat tavoitteensa ja ryhmän säännöt. Näin saadaan osallistujat sitoutumaan omiin tavoitteisiinsa ja yhteisiin pelisääntöihin. Tämä on tärkeä osa muuten suunnitelmallista ryhmämallia.
Päihteiden käyttäjien omaisia harvoin tunnistetaan itsenäisinä avun ja tuen tarvitsijoina. Päihteiden käyttäjien omaiset sairastavat henkisesti ja fyysisesti muuta väestöä enemmän, ovat alttiita työkyvyttömyydelle ja riskissä jäädä yhteiskunnan sosiaalisen toiminnan ulkopuolelle. He hyötyvät avusta ja tuesta.
Omaiset kokevat läheisen päihteiden käytön vuoksi monenlaisia tunteita ja kuvaavat tunteitaan usein vaihtelevana vuoristoratana. Tunteet vaihtelevat rakkaudesta ja toivosta epätoivoon ja syviin vihan tunteisiin. Häpeä ja syyllisyys vaikeuttavat avun hakemista ja voivat eristää omaisen kotiin.
Päihdehoidon hajanaisuus ja hoitoon sitoutumisen ongelmat lisäävät omaisten vastuuta päihteiden käyttäjän auttamisesta. Läheinen suhde päihteiden käyttäjään, auttamisen sitovuus ja omaishoito voivat vahvistaa velvollisuuden tunnetta läheisen hoidosta. Päihdeongelmaa tunnistetaan harvoin omaishoidon ensisijaiseksi syyksi.
Hoidettavan läheisen päihteiden käyttö lisää omaishoidon kuormitusta ja voi vaaraantaa omaishoidon toteutumisen. Omaishoitajan voi olla vaikea puhua läheisensä päihteiden käytöstä. Salailu lisää kuormitusta ja voi johtaa omaishoitajaa toimimaan omien arvojen vastaisesti, mikä on riski uupumiselle.
Kuppi nurin -hankkeen päihteiden käyttäjien omaisista koottu kokemusasiantuntijaryhmä sekä Raahessa kokoontuva päihteiden käyttäjien omaisten ryhmä osallistuivat ryhmän suunnitteluvaiheessa. Heidän ajatuksiaan ja ideoitaan käytettiin pilottiryhmän suunnittelussa. He osallistuivat myös kommentoimalla, kun ryhmämallia oltiin kokoamassa. Heitä tullaan kuulemaan ryhmämallin julkaisun jälkeen. Ryhmämalli on muokattavissa edelleen.
Pilottiryhmään osallistuneet osallistuivat ryhmän suunnitteluun kertomalla toiveitaan ja tarpeitaan, ja ryhmämallia suunniteltiin tarpeita vastaavaksi. Alku- ja loppuarvio toimi myös suunnittelussa vaikuttavana tekijänä. Pilottiryhmässä kuultiin osallistujia ryhmän edetessä.
Juurrutetaan Omaishoitajaliitto ry:n osaksi OmaisOiva toimintaa ja omaishoitoyhdistysten käyttöön. Ryhmämalli löydettävissä Omaishoitajaliitto ry:n yhdistysverkosta, Internet sivuilta, järjestetty koulutus, josta tallenne Internetisivuilla. Käyttöön ottoon Omaishoitajaliiton tukea saatavilla. Markkinoinnin eri keinoin levitetään tietoa ryhmämallista.
Pilottiryhmään osallistuneet kokivat saaneensa ryhmästä keinoja omien tunteiden käsittelyyn, rentoutumiseen ja hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä etäisyyttä raskaaseen elämäntilanteeseen. Ryhmään osallistuminen vahvisti heidän voimavarojaan ja hyvinvointiaan. Ryhmään osallistuminen oli muuttanut joidenkin osallistujien kohdalla myös suhdetta päihteitä käyttävään läheiseen, mikä koettiin hyvänä.
Kaikki palautekyselyyn vastanneet suosittelisivat ryhmää muille vastaavanlaisessa elämäntilanteessa oleville. Erityisen hyvänä ryhmässä koettiin mahdollisuus omaan hyvinvointiin keskittymisen. Tämä auttoi ymmärtämään omia tarpeita ja kuulemaan itseään. Vertaistuen merkitys oli tärkeä osa ryhmää.
- ”Ryhmä antoi pysähtymistä itseni äärelle, minä olen hyvä tällaisena.”
- ”Keinoja rentoutumiseen ja asioiden käsittelyyn. Hyviä keskusteluja ryhmässä.”
- ”Olen ruvennut keskittymään enemmän positiivisiin asioihin elämässä.”
Seurantatapaamisella (2kk:ta ryhmän päättymisestä) pilottiryhmään osallistuneet kertoivat ryhmän hyötyjen kantaneen arjessa. Ryhmään osallistuneet kokivat huolehtivansa aiempaa paremmin omasta hyvinvoinnistaan, ja osa heistä oli jatkanut ryhmästä saadun päiväkirjan työstämistä ja ryhmässä opittujen harjoitusten (esim. tietoisuustaitoharjoitukset) tekemistä.
Kansikuva
