PÄTIJÄ, päivystyksellisten tilanteiden järjestäminen Helsingin kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoivassa
PÄTIJÄ-hanke toteutettiin vuosien 2017-2020 välisenä aikana. Tavoitteena oli vähentää ikääntyneiden tarpeettomia ensihoidon hälytyksiä ja päivystyskäyntejä, kehittää kotiin vietäviä palveluja sekä vahvistaa henkilöstön osaamista akuuteissa ja päivystyksellisissä tilanteissa.
.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
PÄTIJÄ-hanke toteutettiin vuosien 2017-2020 välisenä aikana. Tavoitteena oli vähentää ikääntyneiden tarpeettomia ensihoidon hälytyksiä ja päivystyskäyntejä, kehittää kotiin vietäviä palveluja sekä vahvistaa henkilöstön osaamista akuuteissa ja päivystyksellisissä tilanteissa.
.
Toimintamalli lyhyesti
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan akuuteissa ja päivystyksellisissä tilanteissa hoitajat tekevät ensin päivystyksellisen oppaan mukaisen ensitilannearvion. Sen toimintaohjeistuksen mukaan kotihoidossa hätätilanteissa soitetaan suoraan 112, mutta aina muissa tilanteissa konsultoidaan virka-aikana hoitavaa lääkäriä ja virka-ajan ulkopuolella toimitaan konsultointiohjeen mukaan. Lääkärin konsultoinnin jälkeen tarvittaessa Liikkuva Hoitaja tukee ja auttaa hoivan yksikköjä tai kotihoitoa tekemällä tilannearvion tai normaalia perushoitoa vaativampia toimenpiteitä. Tietyissä tilanteissa voidaan kutsua myös Liikkuva Hoitaja ilman lääkärin konsultointia paikalle. Liikkuva hoitaja toimii myös virka-ajan ulkopuolisena tukena myös sosiaali- ja kriisipäivystykselle ikääntyneiden terveydentilan arviointiin liittyvissä tilanteissa.
Näin olemme kyenneet vähentämään kotihoidon asiakkaiden ja ympärivuorokautisen hoivan asukkaiden tarpeettomia ensihoidon hälytyksiä ja päivystyskäyntejä.
Ikääntyneiden määrä kasvaa Helsingissä ja tämä haastaa kehittämään ja järjestämään palveluita yhä suuremmalle joukolle ikääntyneitä. Palvelurakenne on muuttunut kotihoitopainotteiseksi. Ikääntyneet ovat usein monisairaita ja heidän hauraus lisääntyy iän myötä. Epävakaa terveydentila vaikuttaa siihen, että ikääntyneet turvautuvat ensihoidon ja päivystyksen apuun, kun perusterveydenhuollon järjestelmä ei ole toimiva tai riittävä. Iäkkäiden päivystykseen hakeutumisen taustalla voi olla myös sosiaaliset syyt kuten yksinäisyys ja turvattomuus. Usein ikääntyneiden ongelmien syyt voivat olla sekä lääketieteellisiä ja sosiaalisia.
Ikääntyneille päivystys ei ole kuitenkaan aina paras paikka hoitaa ikääntyneen vointiin ja huoleen liittyviä tilanteita. Päivystyksessä lisääntyvät mm delirium-, infektio- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit. Ikääntyneen terveydentilan muutosten ennakointi ja varhainen puuttuminen vähentäisi päivystyskäyntejä. Tämä edellyttää sitä, että iäkkäällä on hyvä hoitosuhde perusterveyden puolella, missä hänen tilanteensa tunnetaan parhaiten.
Henkilöstöresurssien heikkenevä saatavuus edellyttää kehittämään uudenlaisia ratkaisuja tehdä työtä. Palveluiden järjestäminen edellyttää kustannusvaikuttavuutta.
Toimintaympäristöön vaikuttavat myös laki-, asetus- ja suositusmuutokset.
Kehittämisen tavoitteena oli luoda kotihoidon ja ympärivuorokautisen henkilöstölle perehdytys- ja täydennyskoulutustuki, selkeät toimintaohjeistukset ja työkalut akuutteihin ja päivystyksellisiin tilanteiden hoitamiseen sekä varmistaa virka-ajan ulkopuolinen lääkäri- ja liikkuva hoitajakonsultointituki.
Pätijä-hanke on kohdistunut sekä kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan asiakkaisiin omassa ja ostopalvelutoiminnassa että henkilökuntaan. Henkilöstö on osallistunut työpajoihin, joiden kautta etsittiin juurisyitä kehittämistarpeille. Henkilöstö toivoi työkaluja päivystyksellisten tilanteiden arviointiin, osaamisen lisäämistä, ennakoivaa työtä ja lääkärikonsultointitukea virka-ajan ulkopuolelle. Työpajoihin on osallistuttu yli organisaatio rajojen ja henkilöstörakenne on koostunut eri ammattiryhmistä.
Kansikuva
