Pirkanmaan perhekeskukseen luotiin kolmitasoinen verkostojohtamisen rakenne. Verkostojohtamisen tavoitteena on mahdollistaa ja varmistaa lapsi- ja perhelähtöisen sekä yhteensovitetun perhekeskustoiminnan toteutuminen joka puolella maakuntaa.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Perhekeskus on lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkostomainen kokonaisuus, jota johdetaan yhteensovittaen. Pirkanmaan perhekeskukseen kuuluvat Pirkanmaan hyvinvointialue, maakunnan 23 kuntaa, suuri joukko järjestöjä ja uskonnollisia yhteisöjä sekä Kela. Verkoston tavoitteena on edistää lasten, nuoren ja perheiden hyvinvointia sekä tarjota heille tarvelähtöistä ja oikea-aikaista apua. Perhekeskustoiminnan lähtökohtana ovat lasten, nuorten ja perheiden tarpeet, joihin ammattilaisten ja vapaaehtoistoimijoiden verkosto pyrkii vastaamaan yhdessä. Verkoston jäsenet ovat sitoutuneet yhteisiin pelisääntöihin ja käytäntöihin, jotka on kirjattu yhteiseen, maakunnalliseen käsikirjaan. Lapset, nuoret ja perheet ovat mukana sekä tiedon tuottajina että palveluiden kehittäjinä ja toteuttajina.
Verkostolla on myös yhteisiä viestintäkanavia, jotka vahvistavat verkoston keskinäistä tuntemista ja luottamusta sekä tukevat osaamisen jakamista yli organisaatiorajojen. Verkoston tärkeimpinä yhteisinä viestintäkanavina toimivat vuoden 2023 aikana perustetut Pirkanmaan perhekeskus -Teams-työtila ja kuukausittain julkaistava uutiskirje. Teams-työtilaan on liittynyt 31.10.2023 mennessä yli 1000 ammattilaista ja vapaaehtoistoimijaa eri organisaatioista, eri puolilta Pirkanmaata.
Perhekeskustoimintaa toteutetaan asiakastyön, kehittämisen ja johtamisen konteksteissa. Verkostojohtamisen rakenteiden avulla varmistetaan ja mahdollistetaan yhteensovitettu, tietoon perustuva ja asiakaslähtöinen työskentely koko maakunnassa. Pirkanmaan perhekeskukseen rakennettiin vuoden 2023 aikana kolmitasoinen verkostojohtamisen rakenne: johtamista toteutetaan paikallisella, alueellisella ja maakunnallisella tasolla. Rakennetta kehitettiin jo vuoden 2022 aikana toteutetussa yhdeksän kunnan verkostojohtamisen pilotissa yhteistyössä Uotta Oy:n kanssa (ks. Perhekeskuksen verkostojohtaminen | Innokylä (innokyla.fi)).
Paikallisella tasolla tarkoitetaan kuntakohtaista tai kahden kunnan yhteistyönä rakentuvaa perhekeskusverkostoa. Tampereella paikallisia perhekeskuksia on yhteensä viisi, kaupungin suuresta koosta johtuen. Paikallisessa perhekeskusverkostossa toimii ohjausryhmä tai muu työryhmä, jonka tehtävänä on paikallisen perhekeskustoiminnan johtaminen ja maakunnallisesti sovittujen toimintamallien juurruttaminen. Tavoitteena on, että paikallisessa työryhmässä olisi edustus ainakin hyvinvointialueelta, kunnasta, järjestöstä ja paikallisesta seurakunnasta. Osa paikallisista ryhmistä on ollut olemassa jo PirSOTE-hankekauden alussa, osa on perustettu hankkeen aikana ja joidenkin ryhmien kokoonpanoja on tarkennettu hyvinvointialueen käynnistymisen myötä. Paikalliset ryhmät ovat pääasiassa kuntien koordinoimia, mutta hanke on ollut tarvittaessa paikallisten verkostojen tukena esimerkiksi uutta ohjausryhmää perustettaessa.
Alueellisella tasolla on hyvinvointialueen lähijohtamisalueiden mukaiset kolme perhekeskusaluetta: läntinen, eteläinen ja pohjoinen. Jokaiselle alueelle perustettiin vuoden 2023 aikana alueellinen koordinaatioryhmä, jonka puheenjohtajana toimii hyvinvointialueen varhaisen tuen palvelupäällikkö. Myös alueellisissa koordinaatioryhmissä on edustajat kaikista perhekeskusorganisaatioista: hyvinvointialue, alueen kaikki kunnat, järjestöt, seurakunnat ja Kela. Koordinaatioryhmissä tarkastellaan alueen lasten, nuorten ja perheiden tarpeita aluetasoisesti ja ilmiölähtöisesti sekä suunnitellaan palvelukokonaisuuksia tarvelähtöisesti, organisaatiorajat ylittäen.
Maakunnallinen ohjausryhmä perustettiin niin ikään alkuvuonna 2023 ja sen tehtävänä on perhekeskuksen maakunnallinen linjaaminen sekä käsikirjan laatimisen ja seurannan ohjaaminen. Lisäksi ohjausryhmä toimii myös lasten ja nuorten maakunnallisen hyvinvointisuunnitelman ohjausryhmänä. Ohjausryhmällä on puheenjohtajisto, jossa kaikki perhekeskusorganisaatiot ovat edustettuina. Ohjausryhmässä on edustajat kaikista maakunnan kunnista, hyvinvointialueelta, järjestöistä, hiippakunnasta ja Kelasta.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.