POSOTE20: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien keskitetty tiimimalli kotihoidossa
Tarkoituksena on parantaa kotihoidon mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja asiakaskokemusta sekä kotona selviytymistä. Asiakkuuksia keskittämisellä kehitetään työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia.
Toimintamallin nimi
Tarkoituksena on parantaa kotihoidon mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja asiakaskokemusta sekä kotona selviytymistä. Asiakkuuksia keskittämisellä kehitetään työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia.
Tavoitteena on:
- Kehittää asiakasryhmän palvelunlaatua, vaikuttavuutta ja asiakaskokemusta
- Tukea kotihoidon mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona selviytymistä
- Tunnistaa asiakasryhmän hoitoon osallistuvat toimijat
- Luoda ja pilotoida kotihoidon mielenterveys- ja päihdekuntoutujien keskitetty tiimimalli
- Parantaa kotihoidon ammattilaisten osaamista ja työhyvinvointia
- Kehittää palveluita asiakkaiden kokemuksia ja kokemusasiantuntijoita sekä ammattilaisten kokemuksia hyödyntäen
Aluksi perustettiin monialainen projektiryhmä kotihoidon, palveluohjauksen ja erityisasumispalveluiden ammattilaisista. Keskustelimme mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotihoidon palveluista ja niiden toimivuudesta. Tavoitteena oli parantaa kotihoidon mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asiakaskokemusta, hoidon vaikuttavuutta, lisätä henkilökunnan osaamista ja työhyvinvointia sekä luoda uudenlainen toimintamalli kotihoidon mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.
Projektiryhmään liittyi mukaan kaksi koulutettua kokemusasiantuntijaa asiakasymmärrystä lisäämään. Kokemusasiantuntijat toivat esiin omakohtaista kokemusta palveluissa ja laaja-alaista näkemystä mielenterveys- ja päihdehaasteista, niistä toipumisessa sekä kotiin annettavien palveluiden tärkeydestä. Kokemusasiantuntijoiden mukanaolo lisäsi sote-ammattilaisten ymmärrystä muun muassa mielenterveys- ja päihdehäiriöistä, asiakkaiden yksilöllisyyden huomioimisesta, voimavaralähtöisestä työskentelystä sekä eri toimijoiden hyödyntämisestä kuntoutuksessa.
Asiakasnäkökulman lisäämiseksi ja vahvistamiseksi toteutimme myös asiakas- ja henkilöstöhaastattelut syys-lokakuussa 2022. Haastatteluihin osallistui säännöllisen kotihoidon mielenterveys- ja päihdekuntoutujia sekä henkilökuntaa kotihoidosta, kotihoidon tukipalveluista, palveluohjauksesta sekä lääkäripalveluista. Haastatteluista saimme paljon tietoa palveluiden tämänhetkisestä tilanteesta, toimivuudesta ja kehittämisalueista.
Uutta toimintamallia työstettiin palvelumuotoilun keinoin kotihoidon nykytilaselvityksen ja haastattelujen pohjalta tunnistettujen kehittämiskohtien mukaisesti. Kehittämistyön tuloksena Pohjois-Savon hyvinvointialueella, ikääntyneiden palveluiden kotiin annettavissa palveluissa kokeiltiin uutta toimintamallia, keskitettyä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien keskistettyä tiimiä (miepä-tiimi), keskisen alueen kantakaupungin kotihoidon kuntouttavalle arviointijaksolle tuleville mielenterveys- ja päihdeasiakkaille. Kokeilu toteutettiin 20.2.2023-31.12.2023 välisenä aikana. Lisäksi kokeiltiin konsultoivaa toimintamallia kotihoidon tiimien tueksi 16.10.2023-30.11.2023 sekä puhelintuntia asiakkaille ja heidän omaisilleen 23.10.2023-30.11.2023.
Miepä-tiimi on osa kotiuttavaa ja kuntouttavaa arviointiyksikköä ja siinä työskentelee sairaanhoitaja sekä kolme lähihoitajaa. Mielenterveys- ja päihdeosaamista keskitetään ja kohdennetaan alkuvaiheen arviontiin ja tukeen, jotta voidaan tukea asiakasta, kartoittaa hänen voimavarojaan ja toimintakykyään, hyödyntää eri toimijoita sekä siirtää raskaampien palveluiden tarvetta. Kokeilun tavoitteena oli hyödyntää kuntouttavaa arviointijaksoa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan yksilöllisistä tarpeista lähtevään, asiakkaan voimavaroja ja toimintakykyä tukevaan työskentelyyn. Kuntouttavan arviointijakson aikana suunniteltiin asiakkaan toimintakykyä ja tarvetta vastaavat palvelut sekä tukitoimet.
Palvelumuotoilua hyödynnettiin myös konsultoivan toimintamallin kehittämisessä. Palvelumuotoilu-prosessi toteutettiin 08/23-09/23 välillä asiakas- ja henkilöstökyselyihin perustuen. Kokeilun aikana pilotoitiin myös Secapp-turvajärjestelmä (yksityöskentelyn turvallisuus) 08/2023-10/2023 sekä CMH-RAI-toimintakyvyn arviointijärjestelmä 02/2023 alkaen.
Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdeongelmat painottuvat Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Ikääntyvien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistaminen kotiin annettavissa palveluissa on tärkeänä tavoitteena. Mielenterveysstrategiassa on myös tavoitteena mielenterveys- ja päihdepalveluiden parempi saatavuus.
Kotihoitoon ohjautuu mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, mutta kotihoidon toimintatavat ja osaaminen eivät riitä vastaamaan asiakasryhmän tarpeisiin. Kotihoidon mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelun- ja elämänlaatua halutaan parantaa ja osallistaa asiakasryhmää palvelun kehittämiseen.
Kohderyhmänä ovat kotihoidon mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä kotihoidon monialainen henkilöstö.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty asiakas- ja henkilöstöhaastatteluilla ja kokemusasiantuntijat ovat olleet osana projektityöryhmää. Asiakkailta ja henkilöstöltä on osallistettu ja kerätty suullista ja kirjallista palautetta projektin edetessä. Asiakasprofiileista on kerätty tietoa: ikä, sukupuoli, tulosyyt, hoitotahot, taloudellinen tilanne, tukiverkosto, käyntimäärät/aika ja niiden muutoa jakson aikana, jatkohoito suunnitelmat, etäpalveluiden käyttö mm. virtuaalikotihoito, lääkeautomaatti.
Toimintamallin käytäntöön vieminen vaatii:
- Mielenterveys- ja päihdeosaamista
-->Osaamista kohdata mielenterveys- ja päihdeasiakas ja mielenkiintoa ja ymmärrystä asiakasryhmää ja siihen liittyviä voimavaralähtöisiä vuorovaikutus- ja motivointi menetelmiä kohtaan
--> Työntekijän omaa innostusta ja kiinnostusta työskennellä asiakasryhmän kanssa sekä kehittämismyönteisyyttä ja yhteistyökykyä
- Ymmärrystä muista toimijoista, kokonaisuuden hahmottamista
-->Tarvitaan selkeät tiedot asiakasryhmän palveluverkostosta ja sidosryhmistä
-->Tietämys 3. sektorin toimijoista ja palveluista asiakkaille
-Riittävästi aikaresurssia huomioonottaen asiakasryhmän piirteet sekä keskusteluntarve
--> Resursseita suunniteltaessa tulee huomioida tiimin asiakasmäärä ja suhteuttaa henkilöstömäärä siihen. Lisäksi tulee varata riittävästi aikaa, säännöllisiä tapaamisia tiimin kesken, projektityöryhmän kesken sekä johdon ja projektipäällikön kanssa. Lisäksi tiimi tarvitsee riittävästi aikaa itsenäiseen kehittämiseen sekä dokumentointiin ja riittävien tietojen keräämiseen esimerkiksi asiakastiedoista ja asiakaspalautteista.
-Projektista tiedottaminen säännöllisesti on erittäin tärkeää sekä jalkautuminen kotihoidon tiimeihin ja muiden yhteistyötahojen luokse tiedottamaan asiasta.
-Tarvitaan riittävän selkeä rajaus toimintamallista, mitä se pitää sisällään ja mitä siihen ei kuulu. Tämä on tärkeä kommunikoida muillekin.
-Lisäksi muun hoitohenkilöstön osaamisen kartoittaminen kotihoidon tiimeissä, onko mielenterveys- ja päihdeosaamista jo olemassa olevassa henkilöstössä asiakkaan jatkohoidon kannalta, jos asiakas päätyy jatkohoitoon kotihoidon tiimiin. Kotihoidon henkilöstön koulutus kokeilun aikana.
On saatu asiakasymmärrystä kokeilun aikana. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja kokeneet saavansa hyvää palvelua. Työntekijöiden vaihtuvuus miepä-asiakkaiden hoidossa on pysynyt maltillisena. Työntekijät kokevat tekevänsä tärkeää työtä asiakasryhmän parissa. Miepä-osaamisen vaje kotihoidossa on tunnistettu sekä yhteistyön ja tiedonkulun tärkeys eri ammattiryhmien kesken on nähty tärkeänä.
Keskitetty miepä-tiimi antaa mahdollisuuden konsultoivaan toimintamalliin ja tukea kotihoidon tiimeihin mielenterveys- ja päihdekuntoutujien hoitoon.
Yllättävänä havaintona kokeilun aikana nousi moniammatillisen toimintakulttuurin vahvistamisen tarve mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tukemisessa kotiin annettavissa palveluissa.