Puheeksioton osaamisen vahvistaminen - koulutuskokonaisuus, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP P4 I1)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstölle kehitettiin koulutuskokonaisuus puheeksi ottamisesta ja kohtaamisesta sekä koottiin henkilöstölle asiakkaan ohjaamisen tietopankkiin materiaaleja puheeksi ottamisen ja kohtaamisen tueksi.
Toimintamallin nimi
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstölle kehitettiin koulutuskokonaisuus puheeksi ottamisesta ja kohtaamisesta sekä koottiin henkilöstölle asiakkaan ohjaamisen tietopankkiin materiaaleja puheeksi ottamisen ja kohtaamisen tueksi.
Koulutuskokonaisuuden ja tietopankin tavoitteena on vahvistaa puheeksioton osaamista, lisätä varhaista tunnistamista ja puheeksiottamista sekä nopeuttaa palvelutarpeen tunnistamista ja sujuvaa hoitoon pääsyä kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoissa koko Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Koulutus kuuluu osana kaikkien potilas- ja asiakastyötä tekevien uusien työntekijöiden perehdytykseen ja nykyisten työntekijöiden koulutussuunnitelmaan.
Koulutus koostuu neljästä huolen puheeksiottamista käsittelevästä videosta ja puheeksiottoon liittyvästä tukimateriaalista. Koulutuskokonaisuus perustuu pääosin THL:n aineistoihin. Lisäksi koulutuskokonaisuudessa on ohjeet puheeksioton kirjaamisessa käytettävistä terveydenhuollon toimenpidekoodeista.
Henkilöstölle koottiin lisäksi työskentelyn tueksi puheeksioton ja kohtaamisen materiaalipankki intraan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan edellyttää systemaattista mielenterveydenhäiriöiden, päihteiden käytön ja riippuvuuksien kartoittamista sekä varhaisen tuen toimia. Oireiden ja häiriöiden varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen on tärkeää, jotta ongelmien pitkittymiseltä ja vaikeutumiselta vältytään. Sosiaali- ja terveyspalvelut tavoittavat oikeat ihmiset oikeaan aikaan, kun palveluiden orientaatio on riskien ja ongelmien varhaisessa tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja varhaisen tuen tarjoamisessa.
Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma tukee 1.12.2015 voimaan tulleen ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain (523/2015) toimeenpanoa. Lain ja toimintaohjelman tavoitteina on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, varmistaa ehkäisevän päihdetyön edellytykset koko maassa sekä tukea erityisesti kuntien ja alueiden työn kehittämistä ja tehostamista.
Mitä varhemmin alkoholin riskikäyttöön, tupakkatuotteiden ja huumausaineiden käyttöön tai peliongelmiin kiinnitetään huomiota ja tarjotaan apua, sitä pienempi on vakavien ongelmien riski ja hoidon tarve. Samalla mielenterveysongelmiin, kroonisiin kansansairauksiin, sosiaalisiin haittoihin ja taloudellisiin ongelmiin liittyvät riskit pienenevät. Varhaisvaiheen riskien ja haittojen tunnistamiseen on kehitetty toimivia ja vaikuttavia menetelmiä, jotka erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee tuntea ja joita tulee käyttää ehkäisevässä päihdetyössä systemaattisesti. Strukturoidut menetelmät ja palvelukohtaiset ohjeet auttavat ottamaan puheeksi arkaluontoiseksi koettuja asioita.
Puheeksiotto ja mini-interventio ovat varhaisen tunnistamisen ja tuen keskeisiä menetelmiä. Puheeksiotto kuuluu olennaisena osana universaaleihin ehkäiseviin palveluihin, kuten äitiysneuvolaan, opiskeluterveydenhuoltoon ja muihin määrämuotoisiin terveystarkastuksiin. Puheeksiotto on rutiiniluontoinen osa myös useita peruspalveluiden palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja, usein erikseen määritellyssä palveluprosessin kohdassa. On ammattitaitoa tunnistaa puheeksioton paikkoja aina, kun asiakkaan oireet tai kokonaistilanne antavat siihen aihetta.
Pääkohderyhmä on Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevä potilas- ja asiakastyötä tekevä henkilöstö. Lisäämällä henkilöstön kohtaamiseen ja puheeksiottamiseen liittyvää osaamista pyritään vaikuttamaan ja parantamaan asiakkaiden palvelukokemusta.
Asiakasymmärrystä kerrytettiin toteuttamalla asukaskehittäjille ja asiakkaille kysely puheeksioton ja kohtaamisen kokemuksista. Kyselyn vastauksia hyödynnettiin suorina lainauksina koulutuskokonaisuuden video osuudessa .
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeessa vuonna 2023 toteutetussa kyselyssä henkilöstölle kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia puheeksi ottamisesta sekä koulutustarpeista ja kyselyyn vastanneista 42,8 % koki tarvitsevansa lisäkoulutusta puheeksi ottamisesta. Työntekijöiden kokemuksia puheeksioton tilanteista ja haasteista hyödynnettiin koulutuskokonaisuuden video osuuksissa suorina lainauksina.
Toimintamallin jalkauttaminen aloitettiin järjestämällä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen potilas- ja asiakastyötä tekevälle henkilöstölle puheeksioton teemailtapäivä, jossa kuultiin puheenvuoroja asiantuntijoilta ja kokemusasiantuntijalta samoista puheeksioton ja kohtaamisen teemoista, joita koulutus sisältää. Lisäksi teemailtapäivässä esiteltiin henkilöstölle kehitettyä puheeksioton koulutusta sekä materiaalipankkia. Teemailtapäivästä tehtiin tallenne, joka jäi henkilöstön katsottavaksi myös jälkikäteen, jotta teemailtapäivä tavoittaa mahdollisimman laajan joukon kohderyhmän edustajia.
Koulutus pilotoitiin testiryhmissä ja testiryhmiltä pyydettiin palautetta koulutuksesta. Testiryhmiin saatiin avopalveluista lääkäreitä ja sairaanhoitajia, opiskeluhuollosta terveydenhoitajia, kuraattoreja ja psykologeja sekä neuvoloista terveydenhoitajia.
Koulutuskokonaisuus on liitetty henkilöstön koulutusalustalle (OIVA) osaksi yleisen perehdyttämisen mallia. Lisäksi koulutuskokonaisuus pyritään saamaan osaksi nykyisten työntekijöiden koulutussuunnitelmaa kaikilla palvelualueilla.
Koulutuskokonaisuus pilotoitiin loka-, marraskuussa 2024 ja implementointi päästiin aloittamaan vasta hankeajan lopussa, eikä vielä ole arviointitietoa käyttöön ottamisen aikaansaamista muutoksista. Koulutuskokonaisuuden ja materiaalipankin levittämisen ja jalkauttamisen myötä tavoitellaan, että puheeksi ottaminen lisääntyy, ja että erilaiset mielenterveys- ja päihdehäiriöt tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja asiakkaat saavat ajoissa tarpeenmukaista apua ja tukea.
Koulutuskokonaisuuden suoritti pilotoinnin aikana 52 henkilöä ja 52 henkilöltä saatiin palautetta koulutuksesta kokonaisuudessaan, koulutuksen hyödyllisyydestä ja tärkeydestä sekä siitä tuottiko koulutus uutta tietoa koulutuksen käyneille.
Koulutuksen suorittaneiden määrää pystytään seuraamaan Keusoten koulutusalustalta. Kyselyssä saatujen vastausten perusteella koulutuksen aihe koettiin tärkeäksi ja sisältö hyödylliseksi ja myös laajemmille ja syventäville puheeksioton koulutuksille koettiin olevan tarvetta. Terveydenhuollon toimenpidekoodien osalta tullaan seuraamaan, miten kouluttaminen vaikuttaa toimenpidekoodien käytön määrään.
Pidemmällä aika välillä voidaan myös tarkastella, onko henkilöstön puheeksioton osaamisen vahvistamisella yhteys asiakkaan kokemalle avun ja palvelun saannille sekä kuulluksi tulemisen kokemukselle. Tätä voidaan seurata Roidu- asiakaspalautekyselyn avulla.
Kansikuva
