Ruoka-aputoimijoiden valtakunnalliset verkkotapaamiset

Resurssit ja vastuu

• Verkkotapaamisten toteuttaminen edellyttää sitoutuneet työntekijät, sillä suunnittelutyö, ilmoittautumisten hallinta, vierailijoiden kutsuminen, tapaamisen fasilitointi ja materiaalin koostaminen edellyttää prosessimaista työskentelyä ja aikaa
• Aika, it-välineet ja osaaminen verkkotapaamisten toteuttamiseen
• Verkostoyhteistyö on edellytys järjestäytymättömän toimijakentän kokoamisessa. Järjestäjillä tulee olla kanavia, joiden avulla tavoittaa kohderyhmä, joka halutaan kutsua koolle.

Toimivan etäverkoston syntyyn vaikuttavat monet tekijät

• Valittu aihealue, otsikointi ja kutsuprosessi, jotka herättävät kohderyhmän kiinnostuksen
• Aihealueesta on valittavissa erilaisia näkökulmia ja teemoja, joihin keskittyä yhdellä tapaamisella kerralla (kuten lapsiperheet korona-ajan ruoka-avussa tai palkkatuki uudistus)
• Etäverkoston tarkoitus on olla sekä informatiivinen että vertaistuellinen
• Tavoitteena on vuorovaikutus, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole yhteinen ääni, vaan enemmänkin moninainen ääni.
• Kenellekään ei anneta suurempaa roolia kuin toiselle, kaikki ovat  verkostossa yhtä arvokkaita.

Suunnittelemattomuus mahdollistaa verkoston aitoa osallistumista

• Verkoston idean synnystä kannattaa siirtyä nopeasti kokeiluvaiheeseen. Liian suunniteltu alkaa helposti toteuttamaan suunnittelijoiden omia toiveita ja tavoitteita. Jos aihe kiinnostaa muitakin, he tulevat mukaan. Sen hyväksyminen, että syntyy jotain jos syntyy, on ensiarvoisen tärkeää. Toimivaa verkostoa ei voi synnyttää väkisin.
• Tapaamiselle voi markkinointimielessä olla viisasta nimetä jokin aihe. Tapaamisen aiheita ja tapahtuman kulkua ei kuitenkaan kannata miettiä liikaa etukäteen. Tapaamisen tavoitteena on vuorovaikutus, joka on tiedon ja kokemusten jakamista ja jonka seurauksena voi syntyä monenlaista yhteistyötä.

Erilaiset näkemykset ja toimintatavat luovat vuorovaikutusta

• Verkoston pohdinnan ja keskustelun tuloksena voi syntyä jotain yhteistä ja se yhteinen voi olla kovinkin monitahoinen. Erilaiset näkemykset ovat verkoston rikkautta. Yhteinen näkemys ei kuitenkaan ole tavoite, vaan keskustelu on.
• Ketään ei eriarvosteta verkostossa näkemystensä vuoksi, vaan nimenomaan verkoston viesti on vuorovaikutuksen tavoitteessa ja siinä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun.
• Verkostoa kannustetaan esittelemään näkemyksiään ja toimintatapojaan. Näin saadaan verkoston tapaamisiin erilaista aiheeseen liittyvää sisältöä.

Hiljaisten signaalien nostaminen keskusteluun laajentaa ymmärrystä

• Verkoston koordinoijien kannattaa kuunnella verkostoa ja nimenomaan sitä, mitä pinnan alla poreilee ja nostaa sitä seuraavan tapaamisen keskiöön. Asiaa voi alustaa esim. verkoston ulkopuoleinen asiantuntija, mutta pääpaino asian käsittelyssä on keskustelussa. Jos keskustelua ei synny, niin joka tapauksessa asia etenee osallistujien ajatuksissa ja aiheeseen voi palata myöhemminkin.

Verkoston koordinoiminen nostamatta itseä esiin on taitolaji

• Verkoston koordinointirooli vaatii erityisherkkyyttä oman aseman hallinnassa. Kaikessa vuorovaikutuksessa kannattaa olla läpinäkyvä ja pitää kirkkaana mielessä se, että verkoston voima on sen osallistujissa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä.