Saamelaisen asiakkaan huomioiminen palvelupolulla, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Saamelaisen asiakkaan huomioiminen palvelupoluilla saamenkielisyys ja saamelainen kulttuuri huomioiden.
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittanut toimintansa 1.1.2023. Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen. Hyvinvointialueen arvoja ovat yhdenvertainen, vastuullinen, luotettava ja inhimillinen kumppani alueensa asukkaille. Toimintaympäristönä Lapin alueella on omat erityispiirteensä, kuten pitkät välimatkat, harvaan asutut alueet ja palveluiden hajanaisuus. Lapilla on vahva paikallisidentiteetti ja samalla se on laaja ja olosuhteiltaan moninainen alue erityistarpeineen.
Lapin hyvinvointialueelle sijoittuu saamelaisten kotiseutualue, joka kattaa Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kuntien alueet sekä Sodankylän pohjoisosan, Vuotson. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (Suomen perustuslaki 1999/731,17§).
Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Lain mukaan asiakkaalla on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä Lapin hyvinvointialueen alueella sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joita tuotetaan vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa toimintayksiköissä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2021/612, 5§.) Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilailla (2003/1086).
Lapin hyvinvointialueelle siirryttäessä 1.1.2023 saamenkielisiltä palveluilta puuttui selkeä rakenne eivätkä saamenkieliset palvelut muodostaneet selkeää yhteisesti johdettua kokonaisuutta. Hyvinvointialuemuutoksen yhteydessä Lapin hyvinvointialueelle määrättiin valtakunnallinen erityistehtävä tukea saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämistä koko maan tasolla. Tähän vastattiin perustamalla kaksi saamenkielisten ja –kulttuurinmukaisten palveluiden päällikön virkaa; palvelupäällikkö ja kehittämispäällikkö. Tämän jälkeen saamenkielisten palveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle on alkanut muodostua selkeä rakenne.
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa (Suomen perustuslaki | 731/1999 | Lainsäädäntö | Finlex). Noin 6 prosenttia koko maailman väestöstä eli 476 miljoonaa ihmistä kuuluu alkuperäiskansoihin. Alkuperäiskansoja elää 90 eri valtion alueella.
Kaikkiaan saamelaisia on noin 75 000-100 000 laskutavasta riippuen. Saamelaiset ovat asuttaneet Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista.
Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Isoja saamelaiskeskittymiä kaupungeissa on Rovaniemellä, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. (Saamelaiskäräjät 2025.)
Lapin hyvinvointialueella saamelaisten kotiseutualue sijoittuu pohjoiselle ja itäiselle palvelualueelle.