Sosiaalinen kuntoutus työikäisien sosiaalipalveluna

Etelä-Savon hyvinvointialueelle kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen palvelua, mikä sisältää sosiaalisen kuntoutuksen ydinelementit (THL) kuntoutuksellisten tarpeiden selvittäminen, suunnitelmallisuus, ryhmämuotoinen toiminta sekä yksilöohjaus. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Sosiaalinen kuntoutus työikäisien sosiaalipalveluna
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Etelä-Savon hyvinvointialueelle kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen palvelua, mikä sisältää sosiaalisen kuntoutuksen ydinelementit (THL) kuntoutuksellisten tarpeiden selvittäminen, suunnitelmallisuus, ryhmämuotoinen toiminta sekä yksilöohjaus. 

Toteutuspaikka
Etelä-Savon hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savo
Savonlinna
Pieksämäki
Mikkeli
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Luotu

20.09.2022

Viimeksi muokattu

07.12.2023
Ratkaisun perusidea **

Sosiaalisen kuntoutuksen malli sisältää ryhmätoimintamallin, etäryhmän mallin, tehostetun yksilötyön prosessin sekä Voimaa vertaisuudesta -.sosiaalisen kuntoutuksen työkirjan . Toimintamallissa kaikissa muodoissa korostuu tehostettu tuki, voimavaralähtöisyys ja asiakkaan yksilölliset  tavoitteet. Sosiaalista kuntoutusta tarvitaan, koska Etelä-Savossa on paljon sairastavuutta, työttömyyttä ja monien palveluiden käyttäjiä. Toimintamalli on hyvinvointialueen strategian mukaista ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla vahvistetaan asiakkaiden omia vahvuuksia, itsetuntoa, arjen toimijuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Sosiaalisen kuntoutuksen mallia kehitettiin osaksi työikäisten sosiaalipalveluita, lisäksi vahvistui ajatus siitä, että työpajoilla voidaan jatkossa pitää sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä ennen kuntouttavaa työtoimintaa tai sen ohessa.  

Toimintaympäristö **

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu. Etelä-Savossa työikäisten sosiaalipalveluissa sosiaalista kuntoutusta ei löydy palveluvalikosta kuin yhdessä kunnassa ja sielläkin kohdennettuna nuorille ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Vuoden 2023 alussa hyvinvointialue yhdistää alueen sote -organisaatiot (Essote, Sosteri, Pieksämäki, Sulkava ja Rantasalmi), jolloin tarvitaan yhtenäinen käytäntö palvelun toteuttamiseksi. Sulkavalla sotepalvelut tuottaa Terveystalo ja siellä on ollut sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Sosiaalisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työikäiset sosiaalipalveluiden asiakkaat. Asiakaskunnassa on mm. sairauspäivärahalla, työkyvyttömyyseläkkeellä, kuntoutusrahalla, työmarkkinatuella tai osa-aikaeläkkeellä olevia. Usein taustalla on pitkittyneitä eriasteisia sosiaalisia ongelmia, terveyteen liittyviä haasteita ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Yksinäisyys nousi esille ryhmäläisten puheissa, pitkittynyt koronatilanne on pahentanut tilannetta. Monella on haasteita arjen hallinnassa, päivärytmissä, puhtaudessa ja/tai talouden kanssa.

Ennen ryhmän alkua järjestimme tapaamiset yhdessä asiakkaan ja hänen omatyöntekijänsä kanssa. Ryhmän ohjaajana kerroimme mitä kaikkea ryhmässä on tarkoitus käsitellä ja mihin asioihin toivoimme ryhmäläisiltä ideoita. Kysyimme myös harrastuksista ja mielekkäistä asioista elämässä. Asiakas sai kertoa itsestään asioita, joita koki tarpeelliseksi kertoa, jotta tulee huomioiduksi ryhmässä omana itsenään (esim. vakava paniikkihäiriö, ruoka-aineallergia). Ryhmiin otetaan maksimissaan 8 osallistujaa, jotta jokainen tulisi huomioiduksi ja osalliseksi ryhmässä.

Asiakkaiden kokemasta tilanteesta kerätään tietoa täyttämällä ryhmiin osallistujien kanssa Euro HIS 8 – itsearviointimittari, missä kartoitetaan asiakkaan omaa arviota elämänsä laadusta, terveydentilasta, tarmosta arkeen, rahatilannetta, kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista, tyytyväisyyttä itseä kohtaan, ihmissuhteisiin sekä asuinalueen olosuhteisiin. Sama mittari täytetään ryhmän viimeisellä kerralla, jotta saadaan tietoa ryhmän vaikutuksista asiakkaan omaan kokemukseen tilanteestaan. Ryhmään osallistuneet täyttävät myös asiakaspalautelomakkeen, jolla kerätään tietoa ryhmään osallistumisen kokemuksista ja ryhmästä palveluna.   

Toisaalta sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeen tärkeänä kohderyhmänä on työikäisten sosiaalipalveluiden sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät. Sosiaalinen kuntoutus ei ole ollut osana palveluvalikkoa joten uuden asian omaksuminen vaatii oman työn organisoinnin lisäksi yhdessä kehittämistä, kouluttamista ja johdon vahvaa tukea.

Työpajoihin osallistuneet ymmärsivät tehostetun yksilötyön mahdollisuudet ja haluaisivat tehdä suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä asiakkaan lähtökohdista. Nykyisin työ on lähes kokonaan taloudellisen tuen asioiden hoitoa. Koetaan, että säännölliset tapaamiset ja jalkautuminen asiakkaan elinympäristöön on vaikea saada mahtumaan työaikaan. Nousseet elinkustannukset ovat ajaneet asiakkaat entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen, mikä kuormittaa sosiaalipalveluita. On ollut tärkeä kuulla työntekijöiden ajatuksia ja kokemuksia omasta työstään ja samalla rohkaista heitä vaikuttamaan omaan työhönsä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Sosiaalisen kuntoutuksen päätöksen asiakkaalle tekee työikäisten sosiaalipalveluiden työntekijä. Ryhmätoimintaa voisi järjestää yhteistyössä terveydenhuollon, alan oppilaitosten tai yhdistystoimijoiden kanssa. Etäryhmän toteutukseen riittää yksi työntekijä koko hyvinvointialueella, koska se on suunniteltu toteutettavaksi asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Etäryhmä sopii asiakkaille, joilla on digitaitoja ja joille ei liikkuminen kotoa onnistu syystä tai toisesta.  Voimaa vertaisuudesta -sosiaalisen kuntoutuksen  työkirjaa voi hyödyntää yksilötyössä ja jakaa ryhmäläisille ryhmän tueksi. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Miten muut hyvinvointialueet tai yksiköt voivat ottaa toimintamallin käyttöön? • Millaisia vaiheita käyttöönottoon liittyy? • Kuka tekee mitäkin missäkin vaiheessa? 11.10.2023 Sari Koivisto 8 Voit käyttää väliotsikoita, esimerkiksi… • Resurssit – millaisia resursseja toimintamallin toteuttamiseen tarvitaan? • Henkilöstö ja muut toimijat • Toteuttaminen maksaa… • Prosessi – miten toimintamalli vakiintuu käyttöön? • Vakiinnuttamiseen tarvitaan koordinointia… • Asiakkaan sitouttaminen vaatii… • Ammattilaisille järjestetään koulutusta… 11.10.2023 Sari Koivisto

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallin kehittäminen olisi ollut hyvä aloittaa tehostetusta yksilötyöstä ja sitten siirtyä ryhmien toteutukseen. Hyvinvointialueiden aloitus sattui kehittämisen kanssa samaan aikaan mikä teki kehittämisen hyvin haasteelliseksi, henkilöstö joutui sopeutumaan moniin muutoksiin ja resurssit olivat esimiestasollakin riittämättömät. Palvelu ei ollut varsinaisesti tuttu, eikä työntekijät osanneet tunnistaa palvelun tarvetta asiakkailla. Mitä tekisit toisin, jos kehittäisit toimintamallia nyt? • Liittyykö toimintamalliin eettisiä seikkoja, uhkia tai riskejä? • Keneen toimintamallin käytöstä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä? 11.10.2023 Sari Koivisto 10 Esimerkiksi (1/2) • Toimintamallia voi soveltaa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin, kuten…. • Käyttöä helpottaa, että… • Toimintamallin soveltaminen vaatii… kokeilua / kehittämistä / koulutusta • Ennen käyttöönottoa kannattaa panostaa perehdyttämiseen ja varmistaa, että laitetta ei toimiteta, ennen kuin ammattilaiset on koulutettu. • Osallistumisen kynnystä madaltavat.. • Lisätietoja tarvitaan… 11.10.2023 Sari Koivisto

Kansikuva
Kuva nuotiosta järven rannalla

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä