Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Sosiaalinen jännittäminen ja ahdistuneisuus ovat yleistyneet nuorten aikuisten keskuudessa. Erityisesti nuorten naisten ahdistuneisuushäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen määrä on lähes viisinkertaistuneet vuosien 2005-2021 välillä. Samalla kun apua tarvitsevien nuorten aikuisten määrä on lisääntynyt, hoitoon pääseminen on vaikeutunut. Vuonna 2022 psykiatriselle poliklinikalle oli vuoden jono ja Pirkanmaalla lähes 1800 asiakasta odottaa pääsyä psykiatrille. (THL 2022, Kela 2022).
Sosiaalisten tilanteiden pelko -työkirjan avulla sosiaalisten tilanteiden pelosta ja ahdistuneisuudesta kärsivä saa ensiapua vaikeaan tilanteeseensa. Työkirjan tiedollinen tuki ja pelkotiloja helpottavat tehtävät voivat toimia myös rohkaisuna hakeutua ammattimaisen avun piiriin. Toisaalta työkirja voi jo olla itsessään niin tehokas työkalu, että nuoren aikuisen ei tarvitse hakeutua ammattimaisen avun piiriin ja hoitojonojen paine helpottuu.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Korona-ajan jälkeen nuorten ahdistuneisuuden odotettiin tasaantuvan, mutta toisin kävi. THL:n tutkimusten mukaan ensin nuoria koetteli pandemia, sitten muut kriisit kuten Ukrainan sota, tiukat taloudelliset ajat ja esim. huoli ilmastonmuutoksesta. Koronan aikainen etäopetus, tukitoimien puute sekä harrastustoiminnan loppuminen vähensivät roimasti nuorten sosiaalisia kontakteja.
Kun nuori ei pääse kiinni arkeen samalla tavalla kuin aiemmin, sosiaalinen ahdistus nousee helposti. Moni nyt nuori aikuinen menetti koronan vuoksi esimerkiksi vanhojen tanssit ja penkkarit, ja joutui aloittamaan opintonsa vailla ryhmäytymismahdollisuutta. Jos omaan ikäryhmäänsä ei pääse on liittymään, nykyhetkessä se näkyy yksinäisyytenä ja ulkopuolisuuden tunteena. Myöhemmin työelämässä se voi näkyä puutteellisina sosiaalisina taitoina ja tunnetaitoina.
Sosiaalisten tilanteiden pelko -työkirja avuksesi on kehitetty Kotipesästä voimavaroja työelämään -hankkeessa, joka on Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän sekä Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön kumppanuushanke. Hanke on ESR-osarahoitteinen ja Martinus-säätiön tukema. Hanke toimii ajalla 3/2024 - 2/2026.
Vaikka sosiaalinen jännittäminen ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet väestön keskuudessa ei ilmiötä tunneta vielä kovin hyvin yhteiskunnan eri sektoreilla.
Esimerkiksi oppilaitoksissa ja työpaikoilla sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä saatetaan nähdä laiskana ja passiivisena. Todellisuudessa taustalla saattaa vaikuttaa pelko epäonnistumisesta ja kyvyttömyys kysyä apua tai neuvoa sosiaalisen jännittämisen takia. Lisäämällä työnantajien ja esimerkiksi koulun henkilökunnan osaamista sosiaalisesta jännittämisestä voidaan jo pienillä muutoksilla huomioida paremmin jännittämisestä kärsivät henkilöt ja tukea heidän pysymistään työssä ja opinnoissa.
Sosiaalisten tilanteiden pelko -työkirja on matalan kynnyksen tietopaketti kenelle tahansa, joka haluaa lisätä osaamistaan sosiaalisesta jännittämisestä ja ymmärtää paremmin siitä kärsiviä.
Kohderyhmän kanssa työskentely on hankkeen ideoijalle tuttua jo ennen Kotipesä-hankkeen alkamista. Sosiaalinen ahdistuneisuus ja jännittäminen on korostunut mielenterveyden haasteista kärsivien nuorten ja nuorten aikuisten puheissa, ja korona-aika pahensi jo ennestään hankalaa tilannetta. Pandemia-ajasta koitui kuitenkin myös jotain hyvää. Kun nuori on niin ahdistunut, että esim. julkisilla liikennevälineillä kulkeminen on vaikeaa tai mahdotonta, etäryhmään osallistuminen voi ratkaista tilanteen. Etäryhmän aikana saatu, jännittäjien työkirjaan vahvasti pohjautuva psykoedukaatio ja vertaistuki voi rohkaista nuorta selättämään pahimmat haasteet vähintään niin, että lähiryhmään osallistuminen onnistuu.
Ymmärrys sosiaalista ahdistusta kokevia nuoria kohtaan on kasvanut valtavasti hankkeen aikana kirjoitetun työkirjan myötä. Työkirjan kirjoitti kognitiivinen käyttäytymisterapeutti, jolla on vahvaa osaamista jännittäjien kanssa työskentelystä. Kotipesän jännittäjien kanssa tehtävää työtä kehitetään jatkuvasti yhdessä ohjaajien, kokemusasiantuntijoiden / vertaisohjaajien ja ryhmän läpikäyneiden nuorten kanssa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Työkirjan tavoitteena on lisätä tietoa sosiaalisesta jännittämistä sekä siitä kärsivien nuorten aikuisten että ilmiötä työssään kohtaavien ammattilaisten parissa. Työkirjan tehtävien ja Kotipesän Jännittäjät-ryhmien kautta halutaan auttaa jännittämisestä kärsiviä nuoria tulemaan tietoiseksi siitä, kuinka he voivat opetella siedättymään erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin ja sitä kautta pääsemään enemmän osalliseksi yhteiskunnasta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Sosiaalisten tilanteiden pelko -työkirja on itsenäiseen työskentelyyn soveltuva työkirja, joka työstämisen aikana tapahtuvaa yksilöllistä kehittymistä ei voida mitata. Työkirjaa voi soveltaa kuitenkin myös ryhmätyöskentelyssä. Kotipesästä voimavaroja työelämään -hankkeen sosiaalisten jännittäjien etä- ja lähiryhmäläisten elämässä tapahtuvia muutoksia hankeasiakkuuden aikana mitataan Zekki-kyselyn pohjalta teetetyn kyselyn avulla. Ryhmäkohtaisissa palautteissa aiotaan selvittää myös työkirjan hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä sosiaalisten jännittäjien kanssa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Työkirjan kehittäminen on edellyttänyt ennen kaikkea asiantuntijuutta ja henkilöstöresursseja. Tämän lisäksi painetut kirjat ovat vaatineet rahoitusta.
