Sote-integroitu työparimalli, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistus on kokonaisuudessaan astunut voimaan 1.7.2023. Uudistuksessa suurin osa mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista kumottiin ja kumotut kohdat lisättiin sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Uudistuksessa selkeytettiin mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön ja hoidon toteuttamista osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Samalla selkeytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, vastuunjakoa ja vahvistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittamista sekä järjestämistä tarvittaessa yhteisesti toteutettuna palveluna.
Uudistuksessa korostettiin, että palvelut ja hoito tulee järjestää monimuotoisesti, varmistaen hoidon ja palveluiden jatkuvuus. Erityisesti huomiota kiinnitettiin niin päihdepalveluiden (Shl 24§, Thl 27§), kuin mielenterveyspalveluiden (Shl 25§, Thl 26§) yhteensovittamiseen. Palveluissa tulee huomioida vahva monialainen yhteistyö ja katkeamaton jatkumo palveluita järjestettäessä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) perustason mielenterveys, päihde- ja riippuvuuspalvelut muodostuvat sote-palveluiden sisällä sote-keskuspalveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamasta mielenterveys, päihde- ja riippuvuushoidosta ja sosiaali- ja vammaispalveluiden työikäisten palveluiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteuttamasta mielenterveyspalveluista sekä päihde- ja riippuvuustyön erityisistä palveluista. Organisaatiossa sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys-, päihde-, ja riippuvuuspalvelut ovat hallinnollisesti erillään mutta toiminnallisesti ne pyritään sovittamaan yhteen.
Image
Sote-integroidun työparimallin (=sote-työparimalli) avulla ratkotaan monialaiseen työskentelyyn liittyviä pulmakohtia ja luodaan yhteisiä monialaisia toimintatapoja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
SOTE-integroitu työparimalli on valittu yhteiseksi toimintatavaksi Varhan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Työparimalli on kirjattu Varhan strategiaan, toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä nostettu yhdeksi keskeiseksi kokonaisuudeksi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan.
Sote-työparimalli on otettu käyttöön lähinnä käsitetasolla Varhassa jo edellisten kehittämisprosessien myötä. Monialainen yhteistyö on sisäänkirjoitettuna useiden palvelualueiden omiin asiakasprosesseihin, palvelualueiden omalla määrittelemällään tavalla. Nämä asiakasprosessit eivät keskustelleet tehokkaasti keskenään. Monialaista kehittämistä on ollut palvelualueiden sisällä ja niiden välillä, yksittäisiin palveluprosesseihin liittyen. Tällöin kehittäminen on tapahtunut palvelualueen omaan, sisäiseen tarpeeseen liittyen, eikä työskentelyä ole yhteensovitettu sosiaali- ja terveyspalveluiden kesken. Yhteistä monialaisen työskentelyn kuvaamista tai linjausta ei ole aiemmin tehty sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai hyvinvointialuetasoisena linjauksena.
Sote-työparimallin soveltaminen myös muissa Varhan palvelukokonaisuuksissa on herättänyt kiinnostusta. Toiminnallisen sote-integraation vakiinnuttaminen perustasolla näkyykin laajasti eri palvelukokonaisuuksissa, erityisesti eri ikäryhmien palveluiden yhteensovittamisessa. Sote-työparimalli linkittyy vahvasti myös kehitteillä oleviin yhteistyöprosesseihin, näistä esimerkkinä pilottityöskentely alle 65-vuotiaiden kotihoidossa olevien mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaiden palveluiden yhteensovittamisessa.
Sote-työparityöskentelyä kehitetään monialaisesti ja monitasoisesti Varhan sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Kehittämistyötä on tehty hankkeen koordinaattoreiden toimesta monialaisesti rinnakkain sosiaalihuollon ammattilaisen ja terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Kehittämistyötä on monialaisesti ohjattu, ideoitu ja suunnattu yhdessä Varhan työikäisten palvelujen johtajan ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtajan toimesta.
Monialaisen sote-integroidun työparimallin rakenteisiin juurruttamisessa yhdessä merkittävässä roolissa oli työskentelyn brändäys, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilua. Brändäyksen avulla toimintamallin kokonaisuutta pyrittiin tuomaan leikkisällä, kiinnostavalla ja muistettavalla tavalla osaksi Varhan työtapoja. Brändäyksen avulla myös pyrittiin innostamaan työntekijöitä ajattelemaan monialaista työskentelyä toisesta näkökulmasta.
Operaatio erittäin salaisen tarina vie eteenpäin monialaisen työskentelyn sote-työparimallia. Tarinassa johto edustaa agentteja 007 ja 00- agenttia. 00-agentti edustaa sosiaalihuoltoa, joka on historiassa hieman ehkä jäänyt ajoittain terveydenhuollon varjoon, jossa näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuvat sisällöt ovat vakiintuneet. Hyvinvointialueiden uudistuksessa sosiaalihuolto on kuitenkin terveydenhuollon rinnalla samanarvoisena toimijana, aivan kuten uuden ajan 00-naisagentti toimii 007 rinnalla. Hankkeen koordinaattorit toimivat Q:na, tehtävänään ratkoa monialaisen työskentelyn käytännön pulmia, tehdä ohjeita ja tuoda apuvälineitä monialaiseen työskentelyyn. Sote-työparimallissa muutosagentit muuttuvat salaisen palvelun agenteiksi, jotka ovat luomassa yhteistä monialaista sankaritarinaa. Tarinassa asiakasta edustaa kuningas tai kuningatar, sillä aivan kuten 007 palvelee äiti Englantia eli kuningatarta, sote-työparimallissa palvelemme asiakasta.
Monialaisen työskentelyn yhteiskehittämisen keskiössä on sote-agenttiverkosto, jonka avulla yhteiskehittämistä on pyritty tuomaan Varhatasoiseksi ja työntekijöitä osallistavaksi työskentelyksi. Agentteina toimivat esihenkilöiden nimeämät sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaiset, jotka toimivat alueidensa monialaisen sote-työparityöskentelyn asiantuntijoina. Agenttiverkosto kokoontuu säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan monialaisesta työskentelystä, työstämään pulmakohtia, yhteensovittamaan ohjeita ja käytännön työtapoja sekä ennen kaikkea oppimaan toisiltaan. Agenttiverkostoon osallistuu myös asiantuntijoita alustajina ja kokemusasiantuntijoita. Yhteiskehittämistä ohjaa lean- ajattelu ja monitasoinen kehittäminen.
Sote-työparityöskentelyn juurruttamisen tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden päälliköt ja esihenkilöt muodostavat monialaisen esihenkilöiden ryhmän. Monialaisen ryhmän tapaamissa käsitellään monialaisen työskentelyn ja -johtamisen teemoja sekä luodaan yhteisiä sovittuja toimintatapoja tukemaan sote-työparityöskentelyä.
Image
Kehittämistyön tavoitteena on määritellä sote-työpari -toimintamallin sisältöä, brändätä ja kuvata se. Lisäksi ydintavoitteena on sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön toimintatapoja ja prosesseja sekä yhteisten linjausten ja kuvauksien kautta lisätä työntekijöiden ymmärrystä toisten työstä ja kokonaisuudesta.
Kehittämisen ydintavoitteena on nostaa asiakas ja hänen elämänsä arjen työskentelyn keskiöön. Lisäämällä asiakaslähtöisyyttä, työntekijöiden monialaista osaamista ja helpottamalla yhteistyön tekemistä sekä karsimalla tarpeettomia ja päällekkäisiä prosesseja/ työvaiheita saada aikaan säästöjä. Tämän lisäksi vahvistamme sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa asioivien asiakkaiden kokonaisvaltaista avunsaantia.
Toipumisorientaation viitekehyksen ja muutosvaihemallin mukaisen työskentelyn avulla asiakasymmärrys lisääntyy ja asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti oikeisiin palveluihin. Selkeät yhteiset osaamisalueet, toimintatavat ja ohjeet lisäävät yhteistä kieltä sekä yhteistä ymmärrystä perustehtävästä. Työntekijöiden osaamisen kehittyminen ja työhyvinvoinnin kasvu sekä pitovoima ovat lisäksi keskeisiä tavoitteita, jotka pitkällä aikavälillä tukevat koko organisaation kestävää kehitystä.
Kehittämistyön tavoitteet voidaan jäsentää myös nelimaali (quadruple aim) -viitekehystä mukaillen, eli tuottavuuteen, vaikuttavuuteen, asiakas- ja henkilöstökokemukseen. (kts. liite)
Image
.png)
Toimintamallin kehittäminen on perustunut hankesuunnitelmaan ja johdon kanssa määriteltyjen tavoitteiden pohjalta luotuun yksityiskohtaiseen kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelman etenemistä on seurattu kuukausiraportoinnin yhteydessä ja osana laajempaa hankeraportointia. Kuukausiraportoinnissa mittarit ovat toimintamallin prosessikuvaus tehty (K/E) ja toimintamallin mukainen työskentely on otettu käyttöön Varhalla (K/E) ja työskentely on raportoitu nelimaalin mukaisesti (kts. liite). Toimintamallin kehittämisessä tavoitellaan yleisellä tasolla mielenterveys- ja päihdepalveluissa yhteistyön lisääntymistä. Erityisesti tavoitteena on lisätä monialaista yhteistyötä ja sote-työparimallin mukaista työskentelyä. Monialaisen työskentelyn käytön mittaamista varten on kehitetty mittariksi työntekijöille suunnattu webropol-kysely, jonka avulla kartoitetaan monialaisen yhteistyön ja sote-työparin mukaisen työskentelyn määrää ja sen muutoksia terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalihuollon työikäisten palveluiden välillä.
Kyselymittari suoritetaan kvartaaleittain eli kolmen kuukauden välein kaikille edellä mainittujen palvelualueiden työntekijöille, kattaen näin koko Varhan alueen (kts. liite). Kysely suoritetaan hankkeessa 1-3 kvartaaleilla, ja kyselymittaukset siirtyvät organisaation esihenkilöiden vastuulle 4. kvartaalin aikana. Kyselymittarin avulla pyritään myös työntekijöiden jatkuvaan osallistamiseen, mikä parantaa osaltaan kehittämistyön läpinäkyvyyttä ja jalkauttamista palveluihin, sekä sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin. Näin monialainen työskentely ei myöskään jää vain ulkoiseksi hanketyössä tapahtuvaksi kehittämiseksi, vaan nivoutuu tärkeäksi osaksi asiakastyötä. Lisäksi organisaatio saa käyttöönsä mittaamisen välineen, jonka avulla yhteistyön tekemistä voidaan seurata ja lähiesihenkilöt voivat ohjata tukea oikeisiin yksiköihin.
Toimintamallin valmisteluvaiheessa on kerätty ja kuvattu aiempi kehitystyö organisaatiossa sekä palvelualueiden omat prosessit. Tämän lisäksi on perehdytty laajasti yleisellä tasolla monialaiseen kehittämiseen, hyviin käytäntöihin ja toimintamalleihin. Näiden pohjalta on määritelty toimintamallin sisältö, yksinkertaistettu se ja kuvattu toimintamalli geneeriseksi asiakasprosessiksi. Sote-työparin mallin kehittämistyössä osaksi asiakastyötä keskeiset toimenpiteet ovat brändäys, yhteissuunnittelu ja -kehittäminen, viestintäsuunnitelma ja kouluttaminen, esihenkilöiden sparraukset sekä oppaan jalkautustyö. (Kts yst. Etenemissuunnitelma)
Toimintamallia on kehitetty vahvassa yhteistyössä johdon kanssa, joka on suunnannut ja ohjannut toimintamallin kehittämistä ja sen osa-alueita. Yhteiskehittäminen on toteutettu agenttiverkoston työskentelyn avulla, jonne valitut alueelliset agentit työstävät osaltaan monialaisen työskentelyn teemoja hanketyöntekijöiden alustuksilla ja toimivat samalla muutosagentteina. (Kts ideointi)
Kehittämistyön viestintäsuunnitelman mukaisesti viestintää on toteutettu säännöllisesti ja avoimesti. Kehittämistyössä tietoa on viety myös organisaation eri tasojen välillä, tuotu johdolle haasteita ja pulmatilanteita tiedoksi ja tarkennettu ja korjattu työskentelyä strategian ja johdon toiveiden mukaisella tavalla.
Työntekijöille on järjestetty koulutusta sote-työparimallin periaatteista ja käytännön toteutuksesta. Koulutus on koostunut yhteisen osaamispohjan osa-alueista, jotka vahvasti määrittävät Varhan mielenterveys- ja päihdepalveluiden monialaisen työskentelyn suuntaviivoja ja reunaehtoja. Esihenkilösparrauksessa on keskitytty monialaiseen johtamiseen ja esihenkilötyöhön, jotta esihenkilöt pystyvät osaltaan tukemaan monialaista työskentelyä ja puuttumaan sen pulmakohtiin.
Sote-työparimallin mukaiseen työskentelyyn on valmisteilla sote-työparityöskentelyn opas, joka julkaistaan kesäkuussa 2025. Opas toimii toimintamallin juurruttamisen tukena. Oppaassa kerrotaan Pekka-asiakkaan ja sote-työpari Soilen ja Santun yhteinen tarina. Oppaassa kuvataan, mistä sote-työparityöskentelyssä on kyse, mihin työskentely perustuu ja miten työskennellään yhteisen sote -asiakasprosessin mukaisesti. Oppaan vahvin painopiste on yhteisessä osaamispohjassa, jonka avulla luodaan yhteinen sote- työparityöskentelyn teoreettinen viitekehys, ymmärrys, kieli ja tahtotila. Opas sisältää reunaehdot ja toisaalta mahdollisuudet sote -työparityöskentelylle, joita ammattilaiset soveltavat kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Oppaasta tehdään sekä sähköinen että painettu versio. Sähköinen versio sisältää linkkejä täydentävään materiaaliin.
Sote-työparimallin opas viedään kentän työntekijöille painettuna versiona alueiden monialaisiin koulutustilaisuuksiin syksyllä 2025. Tilaisuuksissa sote-työparityötä tekevät työntekijät pääsevät tapaamaan ja tutustumaan toisiinsa omilla alueillaan ja kuulemaan oppaan sisällöstä ja sote-työparityöskentelystä päälliköiltä, esihenkilöiltä, agenteilta sekä hankkeen työntekijöiltä. Oppaan lisäksi työntekijät saavat sote-työparimallitarrat liimattavaksi tietokoneisiinsa, tuomaan näkyvyyttä ja lisäämään me-henkeä.
Image
Kohderyhmänä ovat mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeessa olevat asiakkaat, joilla on tarve sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmallisille yhteensovitetuille mielenterveys- ja päihdepalveluille. Kehittämistyö kohdentuu erityisesti nuoriin aikuisiin, 18–29-vuotiaisiin, mutta on hyödynnettävissä suoraan kohderyhmän työikäiseen väestöön. Asiakassegmentoinnissa asiakkaat sijoittuvat pääsääntöisesti huolenpitoasiakkuuksiin ja yhteistyöasiakkuuksiin. Sote-työparimallin tueksi on kuvattu tunnusmerkit, joita voi käyttää arjen työn tunnistamisen tukena.
Tavoitteena on saada asiakkaalle tarpeelliset palvelut yhden oven –periaatteella. Sote-integroitu työparimalli alkaa asiakkaan tuen tarpeesta yhteisen monialaisen hoito- ja palvelutarpeen arvioinnin avulla ja etenee monialaisen hoito- ja asiakassuunnitelman kautta monialaisen hoidon ja palvelun toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Oleellista on, että asiakkaan rinnalla kulkevat samat, tutut ammattilaiset, eli sote-työpari, palvelupolun eri vaiheissa.
Image
Sote-työparimallia on kehitetty osana Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus-hankkeen päihdepalvelujen kehittämistä. Tässä kokonaisuudessa kuvattiin monialaisen työskentelyn perusprosessia, jota pilotoitiin palvelukohtaisesti: sote-työparin monialaisesti toteuttamassa päihdelaitoskuntoutuksen arvioinnissa, korvaushoitoasiakkaiden asiakas- ja hoitosuunnitelmien yhteensovittamisessa ja katkaisuhoidossa olevien asiakkaiden hoidon- ja palvelutarpeenarvioinnissa.
Osaltaan sote-työparimallia kehitettiin myös THL:n Sujuvat palvelut -valmennuksessa, jossa keskityttiin asiakkaan kohtaamiseen ja palveluiden asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Kehittäminen keskittyi Loimaan alueelliseen työskentelyyn. Loimaalla parannettiin alueellista työskentelyä erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden yhteistyön, yhteisasiakasvastaanottojen ja asiakaskohtaamisten osalta. Kehittämisessä rakennettiin myös yhteispalaveri- ja yhteisvastaanottokäytäntöjä asiakastyön pulmatilanteisiin.
Sote-integroitu työparimalli yhdistää ja muokkaa edellä mainitut kehittämiskokonaisuudet omaksi monialaisen työskentelyn toimintamalliksi. Kehittämisessä on lisäksi hyödynnetty laajasti aikaisemmin kehitettyjä monialaiseen työskentelyyn rakennettuja malleja.
Yhteiskehittäminen perustuu jatkuvan parantamisen lean-ajatteluun.
Yhteiskehittäminen on mahdollistanut joustavan kehittämisprosessin, joka vastaa sote- työpariverkoston tarpeisiin ja tavoitteisiin. Sote- työpariverkoston toimintaan on sisällytetty monialaisen työskentelyn teemoja ja alustuksia. Kehittämispolku on ollut monitasoinen ja työntekijöitä sekä johtoa osallistava.
Agenteille lähetettiin kysely ennen työpariverkoston aloitusta, jossa kartoitettiin osallistujien odotuksia ja toiveita. Työpariverkoston sisällöt muodostuivat johdon ja agenttien toiveiden perusteella. Työpariverkostojen välillä agenteille on annettu välitehtävä, joka liittyy tulevaan käsiteltävään teemaan. Välitehtävässä agentti selvittelee tai kartoittaa annettua aihetta omassa työyksikössään ja näin samalla tuo keskusteluun yhteistyön ja monialaisuuden teemoja omassa työyhteisössään. Sote-työpariverkosto on kokoontunut kuukausittain työpajamuotoisesti, jossa on hyödynnetty monipuolisesti mm. sähköisiä kehittämisen alustoja kuten padlettia tai flingaa. Jokaisen työpariverkoston kokoontumisesta on kerätty palautetta osallistujilta.
Sote-työpariverkoston kokoontumisen jälkeen hanketyöntekijät kokoavat tuotetun materiaalin, työstävät ja tiivistävät sen. Tämän jälkeen materiaali on työstetty palvelumuotoilijan kanssa, jolloin se on saanut brändin mukaisen ja saavutettavan ulkoasun. Hanketyöntekijöiden työstämisellä ja palvelumuotoilulla on pyritty selkeyttämään ja tiivistämään teema ymmärrettäväksi ja johdonmukaiseksi. Lopuksi teeman tuotos on viety palvelualueiden johtajille kommentoitavaksi ja hyväksytettäväksi. Yhteiskehittämisen prosessin läpäisemästä materiaalista muodostuu sote-työparimallin opas. Opas toimii jatkossa monialaisen sote-työparimallin mukaisen työskentelyn tukena.
Sote-työpariverkoston teema verkostopalaveri nosti esille tarkemman ja laajemman työstämisen tarpeen aihepiiristä. Verkostopalaveria käsitteenä käytettiin hyvin erityyppisiin palaverimuotoihin ja verkostopalaveri oli osalle työntekijöistä vieras. Kehittämistyössä esiin nousivat verkostopalavereihin liittyvät osaamisvaje, joka tuli näkyväksi virheellisistä ja keskenään erilaisista oletuksista ja näkemyseroista. Monialaisen yhteistyön esteinä näkyivät palvelualueiden siiloutuminen, työntekijöiden asenteellisuus ja aiemmat negatiiviset kokemukset. Työskentelyssä nousi myös esiin jopa vastakkainasettelu liittyen verkostopalaverin kulkuun.
Yhteiskehittämisen lopputuloksena syntyi Varhan monialaisen mielenterveys- ja päihdetyön palaverien kuvaus, jossa asiakas on keskiössä. Erilaiset palaverityypit kuvattiin ja avattiin osaksi asiakkaan prosessia. Asiakasprosessissa runko muodostuu monialaisesti toteutettavasta asiakaskohtaisesta verkostopalaverista, jota täydentää sote-työparin yhteisvastaanotot ja palvelualueiden rakenteissa olevat moniammatilliset palaverit sekä ilman asiakasta toteutettavat palaverit. Kuvauksessa asiakkaan rooli ja asiakkaan tuen tarpeet nostettiin keskiöön ja pyrittiin purkamaan pois vanhoja ei-asiakaslähtöisiä tai työntekijälähtöisiä toimintatapoja. Visualisoinnilla oli selkeä merkitys ja se nähtiin tarpeelliseksi konkretisoimaan monimutkaisia kokonaisuuksia ja helpottamaan sote-yhteisen ymmärryksen saavuttamista.
Kehittämistyössä kartoitettiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa monialaisen yhteistyön esteitä ja hyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli madaltaa kynnystä yhteistyöhön ja purkaa esteitä. Monialaisen työskentelyn esteitä ja hyviä käytäntöjä nousi kehittämisprosessin eri vaiheissa kuitenkin esiin lisää säännöllisesti ja ajoittain yllättävissäkin kohdissa. Usein tutkimalla pintaa syvemmälle ja kuuntelemalla työntekijöitä ja johtoa herkällä korvalla päästään kiinni ajoittain jopa ehkä yllättäviinkin esteisiin.
Ratkaisut koettujen isojenkin esteiden purkuun vaativat usein vain pieniä muutoksia, yhteisen ymmärryksen lisäämistä ja avointa vuorovaikutusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä. Oleelliseen rooliin nousi vuorovaikutustaidot ja se, miten kohtaamme yhteistyössä työkaverimme ja miten tätä yhteistyötä teemme.
Image
Sote-työparimallissa kyse on monialaisesta yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen toimesta, silloin kun asiakkaalla on tarve mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteensovittamiseen ja tuen tarve on pitkäaikaista. Sote-työparimalli yhdistää asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakas- ja hoitoprosessin, sote-yhteiseksi asiakasprosessiksi, jota toteutetaan asiakkaan tuen, palveluiden ja hoidon tarpeen perusteella. Sote-työparimalli on yhteinen toimintatapa, joka on toteutettavissa olemassa olevilla resursseilla.
Sote-työparimallin yhteiseen osaamispohjaan valitut elementit nivovat ammattilaisten monialaisen asiantuntijuuden yhteen. Yhteisenä käyttöteoriana toimii toipumisorientaatio, joka ohjaa nostamaan asiakkaan ja hänen elämänsä keskiöön. Toipumista tukeva työskentely ja muutosvaihetietoinen työote tukevat ammattilaisia oikea-aikaisten ja oikeiden palveluiden sekä interventioiden käyttöön. Systeeminen työote lisää ymmärrystä asiakkaan ja hänen elämänsä kokonaisuuteen, jossa kaikki osat vaikuttavat kaikkeen. Sote-työparimallin mukaisessa työskentelyssä nojaudutaan tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuteen perustuviin valintoihin ja interventioihin.
Toimintamalli on kehitetty Varhan sosiaali- ja terveydenhuollon perustason mielenterveys- ja päihdetyön toiminnallisen integraation tueksi. Toimintamallissa huomioidaan myös yhdyspinnoilla tapahtuva monialainen yhteistyö, silloin kun mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaalla on myös muun tuen ja palveluiden tarve. Toimintamalli ja sen elementit ovat lisäksi sovellettavissa myös muuhun monialaiseen yhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Image
Image
Sote-työparimalli otettiin asiakasprosessin käsitteen tasolla käyttöön Varhassa jo ennen nykyisen kehittämistyön aloittamista. Kehittämistyön tehtävänä oli määritellä toimintamallin sisältöä, brändätä ja kuvata se. Lisäksi ydintavoitteena oli sovittaa yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön toimintatapoja ja prosesseja sekä yhteisten linjausten ja kuvauksien kautta lisätä työntekijöiden ymmärrystä toisten työstä ja kokonaisuudesta.
Kehittämistyön jokaisessa vaiheessa on huomioitu juurruttamisen ja käytännön arjen työhön viemisen elementit (kts. Toteuttamissuunnitelma). Juurruttamista ja toimintamallin levittämistä on tehty hankkeen ja organisaation olemassa olevilla resursseilla askel kerrallaan organisaation eri tasoilla koko kehittämistyön. Juurruttamisessa keskiössä on ollut brändin mukainen materiaali ja toisto. Yhteisen osaamispohjan mukaisia teemoja on viety eteenpäin agenttiverkoston yhteiskehittämisen, esihenkilösparrauksen, tiedottamisen ja koulutuksien avulla. Koulutuksista riippuvuuspainotteinen ohjatun omahoidon koulutus ja kokopäivän webinaari räätälöitiin sote-työparimallin mukaisesti monialaisiksi kokonaisuuksiksi.
Keväällä 2025 Varhan sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyö ”pukeutuu” sote-työparimallin brändiin, jolloin Teams-profiilikuvaksi esihenkilöt ja johto asettavat sote-työparimalli logon ja muutosagentit agentin kuvan. Näin työparimalli ja agentit saavat laajaa näkyvyyttä Varhan organisaatiossa. Sote-työparityöskentelyn opas julkaistaan kesäkuussa 2025 ja se viedään kentälle alueiden syksyn 2025 koulutustilaisuuksiin.
Image
Image
Image
Asiakkaan aseman vahvistaminen ja yhteinen asiakas -ajattelun lisääminen ovat sote-työparityöskentelyn ytimessä. Kehittämistyön jokaisessa vaiheessa asiakas ja asiakkaan kokemus on nostettu keskiöön ja monialaisen yhteistyön teemoja on käsitelty ja kehitetty tästä näkökulmasta, hyödyntäen myös kokemusasiantuntijoiden asiantuntemusta. Toimiva monialainen sote-työparityöskentely heijastuu suoraan asiakkaalle tuoden turvaa ja mahdollistaa kokonaisvaltaisen avun tarjoamisen ja saannin.
Sote-työparimalli ja sen brändäys ovat onnistuneet yhdistämään organisaatiossa erillään toimivat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaiset yhteen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijoiksi, joilla on sovittu yhteinen tapa tehdä yhteistyötä toisiaan kannustaen, tukien ja osaamista täydentäen.
Työntekijöiden ja organisaation osaamista on vahvistettu laajasti yhteisen osaamispohjan teemojen kautta. Yhteinen osaamispohja luo vankan yhteisen raamin arjen asiakastyöskentelyyn. Sote-työparimallin kehittämistyö on myös nostanut näkyväksi laajemmat koulutus- ja muutostarpeet. Toipumisorientaatio tulee tulevaisuudessa yhteisenä käyttöteoriaan vahvempaan käyttöön organisaatiossa, kun myös erikoissairaanhoidossa, psykiatrian vastuualueella, toimintatapa otetaan käyttöön.
Image
