18-29 -vuotias sosiaalihuollon ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteisasiakas, Sujuvat palvelut-valmennus, Varsinais-Suomen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Kehittämisen fokus: Jalkautuvan ja etsivän yhteistoimijuutta korostavan työn kehittäminen kohderyhmän tavoittamiseksi ja palveluihin ohjaamiseksi. Tavoitteena on mallintaa ja ottaa käyttöön monitoimijainen ja sektorit ylittävä toimintamalli.
Toimintamallin nimi
Kehittämisen fokus: Jalkautuvan ja etsivän yhteistoimijuutta korostavan työn kehittäminen kohderyhmän tavoittamiseksi ja palveluihin ohjaamiseksi. Tavoitteena on mallintaa ja ottaa käyttöön monitoimijainen ja sektorit ylittävä toimintamalli.
Kuva
Toimintamallin tavoitteena on kehittää mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä sosiaalipalveluita tarvitsevalle asiakkaalle yksi selkeä palveluprosessi, jossa vastuussa palveluista on sote-työpari. Toimintamallia kehittäessä on keskitytty terveys- ja sosiaalipalveluiden yhteistyön parantamiseen, sujuviin yhteisasiakasvastaanottoihin ja oikeanlaiseen asiakaskohtaamiseen.
Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten palveluiden kehittämiselle on tunnistettu tarve kansallisella tasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Yhdessä aikuistumiseen – elämässä eteenpäin -hankkeessa (YEE-hanke, 2020–2023) huomattiin, että aikuistumiseen ei ole saatavilla riittävästi tukea, eikä tähän ole palvelujärjestelmän kannalta kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Nuorten aikuisten palvelut ovat toteutuneet pirstaleisesti, ja kyseisen asiakasryhmän erityispiirteet ja tarpeet jääneet laajalti tunnistamatta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) on myös tunnistettu samoja haasteita kuin kansallisesti. Asiakkaiden haasteet ovat monitahoisia. Perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä erikoissairaanhoito ovat ruuhkautuneet, asiakas ei pääse tarvitsemansa avun piiriin ajoissa. Samankaltaiset haasteet ovat näkyvissä myös sosiaalihuollossa, jonka palveluiden piiriin hakeutuvien asiakkaiden palvelutarve on kasvanut entisestään ja tilanteet ovat monimutkaistuneet. Työpanos ei riitä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin vaan työskentely keskittyy käytännössä asiakkaiden akuuteimpiin ongelmiin, ”tulipalojen sammutteluun”. Palveluita on tarve kehittää asiakaslähtöisemmiksi, niin että asiakas saa palvelunsa mahdollisimman selkeästi, yhden prosessin ajatuksella.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa 1.1.2023. Mielenterveys- ja päihdepalvelut organisoituivat omaksi kokonaisuudekseen Varhalla 1.1.2024.
Kehittämistyön kohderyhmänä olivat 18–29-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka käyttävät paljon mielenterveys -ja päihdepalveluita sekä sosiaalitoimen palveluita. Kehittämistyön keskiössä olivat mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä sosiaalipalveluiden yhteisasiakkuudet. Asiakasymmärrystä toimintamallin kehittämisessä toi prosessissa mukana ollut kehittäjäasiakas, joka toimi tasavertaisena kehittäjäjäsenenä muun työryhmän rinnalla.
Asiakkaan palveluiden sujuva saanti edellyttää vahvaa ja säännöllistä monialaisen yhteistyön osaamista niin sosiaali- kuin terveyspalveluissa. Jo varhaisen vaiheen asiakaskohtaamisen merkitys on suuri, kun mietitään asiakkaan motivaatiota ja sitoutumista palveluihin myöhäisemmässä vaiheessa. On tärkeää avata prosessin kulku asiakkaalle, jotta hän ymmärtää palvelun sisällön ja mikä merkitys milläkin vaiheella palveluprosessissa on.
Mittarit tässä kokonaisuudessa nähtiin haastavaksi. Alueellinen määrä toimintamallissa määritellystä asiakassegmentistä jäi verrattain pieneksi ja suoraa seurantaa huoli-ilmoitusten määrän vähenemisestä tai peruuntuneiden käyntien määrästä ei saatu tehtyä. Näistä ei asiakas- ja potilastietojärjestelmissä ole suoraa seurantamahdollisuutta. Mittareiden konkreettinen ja tarkka pohdinta haluttuun lopputulokseen edistää työskentelyyn sitouttamista ja selkeyttää prosessia tavoitteeseen pääsyyn.
Sujuvat palvelut -valmennuksessa olleen toimintamallin kehittämistyötä jatketaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueella sote-integroidun työparimallin avulla. Kehitteillä olleeseen toimintamalliin yhdistetään Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen päihdepalveluissa pilotoitua sote-työparimallia.
Toimintamallia kehittäessä on keskitytty terveys- ja sosiaalipalveluiden yhteistyön parantamiseen, sujuviin yhteisasiakasvastaanottoihin ja oikeanlaiseen asiakaskohtaamiseen. Palveluille on rakennettu yhteispalaverikäytäntö, joka nähty tarpeellisena osana asiakastyöhön liittyvissä pulmatilanteissa. Yhteisvastaanottoaikoihin on varattu säännöllinen aika kalenterista, joka sujuvoittanut ja nopeuttanut asiakaskäyntien sopimista. Asiakkaan kohtaamisesta on pidetty kokemusasiantuntijoiden pitämä koulutus, jossa nostettu esille kohtaamisen pulmakiviä ja niihin ratkaisuja.