Tässä toimintamallissa kuvataan keinot, joita sote-alan järjestö voi käyttää varainhankinnassaan. Oma varainhankinta voi onnistuessaan vahvistaa järjestön autonomiaa sekä kykyä palvella jäseniään ja toiminnan piirissä olevia ihmisiä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Sote-yhdistyksen varainhankinta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Tässä toimintamallissa kuvataan keinot, joita sote-alan järjestö voi käyttää varainhankinnassaan. Oma varainhankinta voi onnistuessaan vahvistaa järjestön autonomiaa sekä kykyä palvella jäseniään ja toiminnan piirissä olevia ihmisiä.

Toteutuspaikka
Tämän toimintamallin kehitysyhteisönä on SOSTE ja sen jäsenyhteisöt.
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Muu rahoittaja
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Ari Inkinen

Luotu

01.09.2021

Viimeksi muokattu

04.10.2021
Ratkaisun perusidea **

Järjestön toimintaedellytysten varmistamiseksi järjestön tulee kehittää ja päivittää varainhankintaa ja siihen liittyviä käytäntöjä. Tämä toimintamalli kuvaa varainhankinnan tapoja ja kohderyhmiä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1 Perinteinen varainhankinta

1.1 Jäsenmaksut

Jäsenmaksut ovat edelleen keskeisessä varainhankinnan roolissa olkoonkin, että jäsenmäärä on monella järjestöllä laskussa – ihmisten osallistumistapa on muutoksessa.

1.2 Tukijäsenmaksut ja kannatusjäsenmaksut

Mikäli yhdistyksen säännöissä erikseen niin mainitaan, yhdistyksellä on mahdollisuus ottaa kannatusjäseniä ja vastaanottaa tukijäsenmaksuja. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta. Kannatusjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksissa mutta ei äänioikeutta.

1.3 Tuote- ja palvelumyynti

Järjestöt kertovat panostavansa tuote- ja palvelumyyntiin aivan erityisesti. Usein kyse on oman erityisosaamisen tuotteistamisesta ja tarjoamisesta. Sama tuote voidaan tarjota jäsenille mutta myös ulkoisille toimijoille kuten yrityksille, kunnille tai yhdistykseen kuulumattomille yksityishenkilöille. Tässä tapauksessa palvelun hinta tyypillisesti on korkeampi kuin jos tuotteen vastaanottaja on yhdistyksen jäsen.

Yhdistyksen toiminnan verovelvollisuudesta ja verottomuudesta voit lukea tarkemmin verohallinnon verkkopalvelusta.

1.4 Tapahtumat ja koulutukset varainhankinnan keinoina

Tapahtumat ja koulutukset kuuluvat monen järjestön ydintoimintaan. Tapahtumat luovat yhteisöllisyyttä ja koulutus on usein nimenomaan oman ydinosaamisen tuotteistamista ja myymistä. Tässä pätee sama kuin edellisessä kohdassa: tarjottaessa koulutus yhdistyksen ulkopuolisille, hinta on markkinalähtöinen ja jäsenen maksamaa hintaa korkeampi.

1.5 Lehti varainhankinnan keinona

Järjestöillä on perinteisesti ollut maksullinen lehti tilattavana. Jotkut ovat luopuneet maksullisuudesta laskutusjaksotuksen aiheuttaman työn takia ja jakavat lehden maksutta.

1.6 Talkoot

Käsittääksemme talkoot  palvelevat enemmän yhteisöllisyyttä ja kustannusten säästämistä kuin varainhankintaa. Talkootyö on perinteisesti mielletty ns. naapuriavuksi, jossa on vahva yhteisöllisyyden leima. Naapurien sijaan työ voi tapahtua järjestön jäsenien ja muiden aktiivien toimesta. Talkootyön järjestämisestä ja siihen liittyvästä sääntelystä kuten vakuuttamisesta löytyy tietopankki suomi.fi-verkkospalvelusta.

1.7 Arpajaiset

Arpajaiset alkavat viimeisimmän tiedon mukaan olla varainhankinnan muotona harvinaisuus – ainakin VaLa ry:n tutkimuksen mukaan. Nähtävästi pienemmissä ja paikallisesti toimivissa yhdistyksissä arpajaisia edelleen järjestetään ja saadaan tuloksiakin aikaiseksi. Arpajaisia ovat esimerkiksi tavara-arpajaiset. Jos tavara-arpajainen on pienimuotoinen, silloin se ei tarvitse rahankeräyslupaa.

1.8 Kolehti

Kolehti on seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöiden tilaisuuksissa kerättävä vapaaehtoinen rahalahjoitus. Kolehti ei edellytä rahankeräyslupaa. 

Eesimerkiksi evankelisluterilaisessa kirkossa seurakunnat voivat päättää kolehtikeräyksen kohteesta niiden kolehtipyhien osalta, joille kirkkohallitus ei ole määrittänyt keräyskohdetta. Seurakunta voi päättää, että kolehti kerätään paikalliselle järjestölle tai useamman järjestön yhteiselle kohteelle. Paikalliseen seurakuntaan siis kannattaa ottaa yhteyttä. Keskustelu tapahtuu vapaamuotoisesti. Yhteyshenkilö on seurakunnan johtava viranhaltija, kirkkoherra.

Evankelisluterilaisen seurakuntien toimintaa koordinoi kirkkohallitus, jolta voi hakea kansallista kolehtipyhää sähköisellä lomakkeella.

1.9 Rahankeräys

Rahankeräykset ovat toimintaa, jossa pyydetään yleisöltä vastikkeettomia rahalahjoituksia. Rahankeräyksiä saa järjestää pääsääntöisesti yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Rahankeräyksiin tarvitaan yleensä lupa Poliisihallitukselta. 

Rahankeräyksen muotoja ovat perinteinen rahankeräys, pienkeräys, vaalikeräykset ja joukkorahoitus.

Sote-järjestöjen yhteisen Goodwill ry:n kehittämä ja ylläpitämä Lajoittamo.fi verkkopalvelu kokoaa yhteensä järjestöjen lahjoituskohteita. Palvelu on rakennettu lahjoittajasta käsin, niin että lahjoittaja voi tarkastella lahjoitusteemoja ja valita sieltä haluamansa kohteen. Palveluun voi saada kerralla vain kolme lahjoituskohdetta, joten sen käyttö ei lähtökohtaisesti suosi isoja ja tunnettuja järjestöjä.

 

2 Lahjoitusten vastaanottaminen

2.1 Kertalahjoitukset

Kertalahjoitukset ovat merkittävin lahjoitusmuoto ja niihin tutkimuksen mukaan edelleen panostetaan eniten. Kuitenkin Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset 2021 -tutkimuksessa verrattuna vuoteen 2018 kertalahjoitusten määrä olisi pienentynyt.

2.2 Kuukausi- ja muu toistuvaislahjoittaminen

Siinä missä kertalahjoituksissa nähdään laskua, kuukausi- ja muu toistuvaislahjoittaminen sen sijaan on lisääntynyt. Kuukausilahjoittaminen voi perustua esimerkiksi e-laskutussopimukseen tai luottokortin tai verkkopankin avulla tapahtuvaan toistuvaismaksuun. Sitä, että henkilö tekee kuukaisittain tilisiirron järjestön hyväksi, ei sen sijaan pidetä kuukausilahjoituksena.

2.3 Suurlahjoitus tai testamentti

Suurlahjoituksella tarkoitetaan järjestön kannalta suurta mittaluokkaa edustavaa lahjoitusta, jonka ihminen tai yhteisö tekee elin- tai toiminnassaoloaikanaan. Kyse voi olla rahasta tai vaikkapa asunto-osakkeesta.

Aktiivinen kampanjointi testamenttilahjoitusten saamiseksi on myös nousussa. Testamentin vastaanottaminen tai ilmoittaminen, että järjestö ottaa vastaan testamentteja, ei edellytä rahankeräyslupaa.

2.4 Vertaisvarainhankinta

Vertaisvarainhankinta (peer to peer / P2P) on kasvanut nopeasti merkittäväksi lahjoitusten keräysmuodoksi. Vertaisvarainhankinnassa järjestön jäsenet tai muut ihmiset, jotka haluavat tukea järjestön toimintaa, keräävät lahjoituksia omissa nimissään järjestön puolesta. Tunnetuin keräysmuoto on Facebookin varainhankintakampanjat. Tämän mahdollistamiseksi järjestön tulee hakea Facebookilta oikeus käyttää heidän varainhankintatyökaluja. Ainakaan toistaiseksi Facebook ei peri maksua työkalujen käytöstä tai edellytä mitään tuotonjakoa.

2.5 Tavaralahjoitus

Julkisyhteisö mutta myös yksityinen henkilö voi lahjoittaa järjestölle irtainta omaisuutta. Esimerkkejä: toimistokalusteet ja -tarvikkeet tai toimiston koneet kuten kopiokone tai käytöstä poistettu auto voisivat olla erittäin käyttökelpoisia lahjoituksia. Tavaralahjoitus voi olla yritysyhteistyön muoto: järjestö tarjoaa näkyvyyttä yritykselle vaikkapa peliasuissa tai julkaisuissaan, vastineeksi tästä järjestö saa esimerkiksi joulukinkkuja.

 

3 Yksityisten rahastojen lahjoitukset

Säätiöden hallitsemat rahastot ovat merkittäviä, pääosin toimialakohtaisesti tukea jakavia organisaatioita. Säätiöt ja rahastot ry toimii säätiöiden edenvalvonta ja yhteistyöorganisaationa. Yhdistyksen jäsenenä on yli 200 säätiötä tai rahastoa, jotka vuosittain noin 500 miljoonaa euroa lahjoituksia, avustuksia tai apurahoja yhteisöille, yksityishenkilöille tai yrityksille.

3.1 Taidetta, tiedettä ja yhteiskunnallista muutosta tukevat rahastot

Säätiöt ja rahastot ry on säätiöiden ja niiden rahastojen etu- ja tukijärjestö. Yhdistyksen jäsenenä on yli 200 apurahoja, avustuksia ja toimintaedellytyksiä vahvistavia yhdistyksiä ja säätiöitä. Jäsenistö koostuu Suomen merkkitävimmistä toimijoista. Jäsenistön yhteenlaskettu varallisuus on noin 20 miljardia euroa. Säätiöt jakavat vuosittain tuotostaan 2–5 % avustuksina.

 

4 Yritysyhteistyö

Yritysyhteistyön kehittäminen on järjestöissä vahvasti esillä. Puolet järjestöistä kertoo tekevänsä yhteistyötä joko yhden tai useamman yrityksen kanssa. Varainhankinnan yhteistyötahona tai kohteena voi olla myö yritykset. Aikaisemmin kuvatut varainhankinnan muodot voidaan toteuttaa myös yritysyhteistyönä  – luovuudelle kannattaa jättää tilaa.

Keväällä 2021 ilmestyneessä tutkimuksessa Järjestöjen taloudelliset toimintaedellytykset kysyttiin mitkä yritysyhteistyön muodot todennäköisesti lisääntyvät seuraavien kahden vuoden aikana. Vastaukset painottuivat yhteistyöhön kehittämiseen:

  • Yritykset hyödyntävät enemmän järjestöjen asiantuntemusta ja asiantuntijuutta esimerkiksi ostamalla palveluita tai tekemällä sisällöllistä yhteistyötä 66 %
  • Sponsorointiyhteistyö esim. tapahtumissa 65 %
  • Yritysten kanssa tehtävä pro bono -yhteistyö 61 %
  • Yritysten lahjoitukset ja rahallinen tuki 58 %
  • Markkinointiyhteistyö, esim. tuotemyyntisidonnaiset 54 %
  • Yritysten tarjoama muu tuki kuten tilat tai työvälineet 49 %
  • Yritykset antavat työntekijöilleen enemmän mahdollisuuksia 48 %
  • osallistua järjestötyöhön, esim. kannustamalla
  • vapaaehtoistyöhön
  • Yritysten tavara- tai tuotelahjoitukset lisääntyvät 37 % 

Toimintamallissa sote-yhdistyksen yritysyhteistyö kuvataan sote-yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa hyödyttävää yhteistyötä pk-sektorin yritysten kanssa. Kuvaus käsittää yritysyhteistyön käynnistämisen, keskeiset huomioon otettavat asiat sekä mitä mahdollisuuksia ja riskejä yhteistyö voi pitää sisällään.       

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Being developed

Aihealueet

Kansalaistoiminta Järjestöt Henkilöstöressurssit ja osaaminen

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ammattilaiset