Tarmo-terveyspeli yläkouluikäisille nuorille
Tarmo on osallistava ja motivoiva terveyden edistämisen väline yläkouluikäisille nuorille. Lautapeli on jaettu terveydentiedon opetuksen materiaaliksi valtakunnallisesti. Sen tavoitteena on terveellisten elintapojen ylläpitäminen ja terveyskäyttäytymisen muutoksen tukeminen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Tarmo on osallistava ja motivoiva terveyden edistämisen väline yläkouluikäisille nuorille. Lautapeli on jaettu terveydentiedon opetuksen materiaaliksi valtakunnallisesti. Sen tavoitteena on terveellisten elintapojen ylläpitäminen ja terveyskäyttäytymisen muutoksen tukeminen.
Toimintamalli lyhyesti
NIKO – Terveydenedistäminen nuorten arjessa -projektin yhtenä konkreettisena tuotoksena on laadittu terveydenedistämisen lautapeli yläkouluikäisille nuorille. Peli on tarkoitus jakaa yläkoulujen terveydentiedon opetuksen materiaaliksi valtakunnallisesti.
Lautapelin alkuperäinen versio on Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyön tulos, ja se on kustannettu yhteistyössä Suomen Syöpäjärjestön kanssa.
Terveydenedistämisen lautapeli täydentää NIKO-projektin tavoitteita osallistaen, motivoiden ja sitouttaen nuoria tekemään tietoisia valintoja omaa terveyttään koskien. Opetuspelin sisältö on suunniteltu yläkoulun terveystiedon opetussuunnitelmaan perustuvaksi, ja pelillä tavoitellaan oppimiskokemuksen luomista sekä pelin aineiston hallintaa.
Lautapeliin valikoitui viisi eri aihealuetta: nikotiinituotteet, alkoholi ja huumausaineet, terveelliset elintavat, mielenterveys sekä seksuaaliterveys. Näiden lisäksi peliin sisältyy Toimi!-kortit, joiden tarkoituksena on sekä harjoittaa nuorten tiedonhakutaitoja että kannustaa ja aktivoida nuoria toimimaan ja kehittämään peliryhmän kesken konkreettista ja kevyttä toimintaa pelin aikana.
Luodun lautapelin tavoitteena on terveellisten elintapojen ylläpitäminen sekä terveyskäyttäytymisen muutoksen tukeminen. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoutta terveyteen liittyvistä keskeisistä asioista ja saada nuoret pohtimaan omaa terveyskäyttäytymistään toiminnallisella ja osallistavalla tavalla. Pelillisyyden etuna on pelaajien käyttäytymisen muuttuminen toivottuun suuntaan.
Pelillistäminen on asiallisten, tärkeiden ja vakavienkin asioiden toteuttamista houkuttelevimmiksi ja helpommaksi käsittää.
Lautapelin pelaaminen tarjoaa nuorille mahdollisuuden yhdessä tekemiseen, sosiaalisten kontaktien luomiseen sekä vuorovaikutukseen pelaajien kesken – yhdessä pelaaminen voi huomaamatta harjaannuttaa myös nuorten kognitiivisia taitoja.
TARMO-terveyspeli on luotu yhteistyössä yläkoululaisten nuorten ja heidän opettajiensa kanssa. Kehittämistyöhön on osallistunut Turun ammattikorkeakoulun toimijat.
Lautapeliä jaetaan valtakunnallisesti yläkouluihin terveystiedon opetuksen yhdeksi menetelmäksi/välineeksi.
Terveydenedistämisen lautapeli on esitestattu yli 300:lla nuorella ja 30:llä koulutus- ja kasvatusalan ammattilaisella. Esitestauksessa saatujen palautteiden sekä testauksissa tehtyjen havaintojen avulla selvitettiin pelin toteutuksen onnistuvuutta ja pelin toimivuutta nuorten terveydenedistämisen menetelmänä. Testauksista saatu palaute nuorilta ja ammattilaisilta oli pääosin positiivista, ja pelin koettiin edistävän terveystiedon oppimista. Nuoret pitivät peliä mielenkiintoisena ja hyvänä terveydenedistämisen välineenä.
Todella opettavaista sisältöä. Voisi mahdollisesti käyttää kokeeseen harjoitteluun. Ja lautapeliä on helppo pelata melkein missä vaan! (Yhdeksäsluokkalaiset tytöt)
Ihan jees (Kahdeksasluokkalaiset pojat)
Peli osoittautui jo esitestausvaiheessa onnistuneen erinomaisesti vastaamaan nuorten toiminnallisen oppimisen tarpeisiin – lautapeli on nuoria osallistava ja helposti moniin eri ympäristöihin jalkautettava terveydenedistämisen malli.
Terveydenedistämisen lautapeli on esitestattu yli 300:lla nuorella ja 30:llä koulutus- ja kasvatusalan ammattilaisella. Esitestauksessa saatujen palautteiden sekä testauksissa tehtyjen havaintojen avulla selvitettiin pelin toteutuksen onnistuvuutta ja pelin toimivuutta nuorten terveydenedistämisen menetelmänä. Testauksista saatu palaute nuorilta ja ammattilaisilta oli pääosin positiivista, ja pelin koettiin edistävän terveystiedon oppimista. Nuoret pitivät peliä mielenkiintoisena ja hyvänä terveydenedistämisen välineenä.
Peli osoittautui jo esitestausvaiheessa onnistuneen erinomaisesti vastaamaan nuorten toiminnallisen oppimisen tarpeisiin – lautapeli on nuoria osallistava ja helposti moniin eri ympäristöihin jalkautettava terveydenedistämisen malli.
Kansikuva
