Terapiat etulinjaan -toimintamalli Pohjanmaan hyvinvointialueella
Pohjanmaan hyvinvointialueella kehitetään toimintamalli, joka parantaa näyttöön perustuvien perustason mielenterveyspalvelujen saatavuutta Terapiat etulinjaan -toimintamallin, Pohjanmaan TulSoten sekä yliopistosairaaloiden yhteistyönä
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Pohjanmaan hyvinvointialueella kehitetään toimintamalli, joka parantaa näyttöön perustuvien perustason mielenterveyspalvelujen saatavuutta Terapiat etulinjaan -toimintamallin, Pohjanmaan TulSoten sekä yliopistosairaaloiden yhteistyönä
Toimintamalli lyhyesti
Terapiat etulinjaan -toimintamallin koulutettavia menetelmiä ovat Pohjanmaan hyvinvointialueella:
Lapsille: Cool Kids, ahdistuksen lyhytinterventio (ALI) ja lasten ohjattu omahoito
Nuoret: Cool Kids, IPC, IPT-N, ALI, interventionavigaattori ja ohjattu omahoito
Aikuiset: Terapianavigaattori ja ohjattu omahoito, kognitiivinen lyhytterapia (KLT) perustasolla ja erikoissairaanhoitoon
Riittävä valikoima hoitomenetelmiä lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveyden oireisiin vähentää pitkien ja intensiivisen hoitojen tarvetta myöhemmin.
Keskeiset alueet Terapaia etulinjaan -toimintamallissa ovat:
palvelujen porrastaminen, yhteiskehittäminen ja digitaaliset ratkaisut
Mielenterveysongelmat ovat entisestään lisääntyneet eikä nykyinen hoitojärjestelmä pysty vastaamaan kysynnän tarpeeseen. Koronapandemia on edelleen pahentanut mielenterveyden ongelmia ja lisännyt hoitovelkaa. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet rajusti. Tästä ikäsegmentistä nuoret naiset oireilevat eniten.
Toimintamallin tarkoitus on vastata tähän kasvaneeseen tarpeeseen tarjoamalla kaikille ammattilaisille koulutusmahdollisuuden matalan kynnyksen menetelmien käyttöön. Menetelmät on tarkoitettu lasten, nuorten ja aikuisikäisen väestön mielenterveyden tukemiseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, perustasolta alkaen.
Menetelmien kohderyhmänä ovat Pohjanmaan hvan lapset, nuoret ja aikuisikäinen väestö
Menetelmäkoulutusten kohderyhmänä ovat kaikki perustason sosiaali- ja terveyspalvelut esim. koulujen, oppilaitotosten, varhaiskasvatuksen, terveysasemien, psykososiaalisten keskusten ammattilaiset. Jiltain osin myös erikoissairaanhoito, perheneuvolat
Asiakasymmärrystä on kartutettu kartoittamalla ammattilaisten osaamista ja osaamistarpeita. Lisäksi on kartoitettu hyvinvoinalueen prustason palvelutuotantoa. Verkostoituminen on ollut tärkeässä roolissa, erilaiset palaverit ja infotilaisuudet eri toimijoille arkipäivää. Hyvinvointialueen informaatiotilaisuuksissa ja menetelmien esittelyssä on käytetty kansallista ja YTA-tasoista verkostoa hyödyksi. Hyvinvointialueen ammattilaiset ovat saaneet tietoa, miten muualla Suomessa on toimittu menetelmien suhteen. Lisäksi saatavilla vertaistukea eri toimijoiden kesken.
Johdon ja esihenkilöiden on sitouduttava menetelmien käyttöönottoon ja tuettava koulutukseen osallistuvia. Esihenkilöiden on sitouduttava turvaamaan ammattilaisen mahdollisuus osallistua koulutuksiin ja menetelmäohjauksiin. Koulutuksia tulee olla mahdollista opiskella työaikana, myös hoitoja täytyy olla mahdollisuus toetuttaa työaikana Koulutuksen kävijän on varattava aikaa koulutukseen ja myös sitouduttava koulutuksiin. -> esihenkilöiden tuki
Koulutukset toimivat verkossa, vaatii kouluettavalta verkkoyhteyden.
Puolivuosittaiset implementaatiokyselyt
Seurataan paljonko menetelmää käytetään, suora palautteen kerääminen ammattilaisilta ja asiakkailta. Kerätään ammattilailta tietoa myös menetelmän käytettävyydestä -> tieto hyödynnetään koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa
Vaikuttavuuden ja käyttöönoton raportointi kentälle työntekijöille ja esihenkilöille.
Menetelmien koulutuksista on kerätty tilastotietoa koulutusten aikana ja käyttöönoton jälkeen (Excel, Webropol, Nomad). Jo pilotoitujen tai käyttöönotettujen menetelmien osalta palaute on ollut positiivista ja menetelmät on koettu hyödyllisiksi.
Terapianavigaatorin käytösä positiivisia tuloksia erityisesti hvan pohjoisella alueelta.
IPC:n tuloksista on selvästi näkyvissä se, miten oppilaat eivät tarvitse jatkohoitoa hoitointervention jälkeen. Suurimmalla osalla käynnit loppuvat intervention jälkeen eikä heille esim. tehdä lähetettä erikoissairaanhoitoon.
Kansikuva
