Terveyskioskitoiminta ammattikoululaisille nuorille
Terveyskioski on maksuton ja innovatiivinen matalankynnyksen terveydenedistämisen palvelupiste. Se takaa tasa-arvoisen palvelun nuorten toimintaympäristössä, tehostaa toimijoiden resurssien käytön tarpeen mukaiseksi ja mahdollistaa riskiryhmien hakeutumisen tuen piiriin.
Toimintamallin nimi
Terveyskioski on maksuton ja innovatiivinen matalankynnyksen terveydenedistämisen palvelupiste. Se takaa tasa-arvoisen palvelun nuorten toimintaympäristössä, tehostaa toimijoiden resurssien käytön tarpeen mukaiseksi ja mahdollistaa riskiryhmien hakeutumisen tuen piiriin.
Terveyskioskitoiminnan ideana on tarjota nuorten tarpeisiin ja alueelliseen hyvinvointi- ja sivistystoimen ydintoimintaan perustuva palvelukokonaisuus. Terveyskioski on kohderyhmän päivittäiseen ympäristöön sijoitettu ammattilaisvetoinen terveydenhuollon palvelupiste. Terveyskioskitoiminnassa kaikkiin maksuttomiin palveluihin pääsee ilman erillistä ajanvarausta.
Terveyskioskipalvelu tehostaa eri toimijoiden resurssien käyttöä asiakastarpeen mukaiseksi, palveluiden saatavuutta ja mahdollistaa erityisesti riskiryhmien hakeutumisen tuen piiriin. Terveyskioskitoiminta edistää myös kustannuskehityksen hallintaa varhaisella puuttumisella ja on tehokas lisäresurssi nuorten hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyviin tarpeisiin.
ANKKURI-hankkeen pop-up-terveyskioskien tarkoituksena on luoda innovatiivinen terveydenedistämisen ympäristö erityisesti elintapaohjaukseen. Ensisijaisina toimintakärkinä ovat päihteiden ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisen tukeminen ja käytön ennaltaehkäiseminen. Päätavoitteita on kaksi: 1. nuorten terveyden edistäminen ja 2. terveystiedon lisääminen. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa alueellisia hyvinvointipalveluja jalkautuen Turun ammatti-instituutin kaikkiin koulutaloihin säännöllisesti.
Turun ammatti-instituuttiin pystytettävä terveyskioski tarjoaa palvelukokonaisuuden, joka sisältää muun muassa ennaltaehkäisevää terveysneuvontaa (terveystieto nuoret ja nikotiini -, elintavat- ja mielenterveys-teemoista), tietoa nikotiinituotteiden lopettamisen tuen mahdollisuuksista, elintapakartoituksia, verenpaine-, lihasvoima- sekä häkämittauksia, omahoidon ohjausta sekä esimerkiksi eriaiheisia teemapäiviä ammattikoululaisten tarpeiden mukaan .
ANKKURIN terveyskioskitoiminnasta vastaa pääasiassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen NIKO-projekti yhdessä Turun ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja-, sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoiden kanssa.
Ammattikoulunuorten terveyskäyttäytymistä (Varjonen ym. 2014, Andersen ym. 2015, Bannink ym. 2015, Borodulun ym. 2015, Hankonen ym. 2017, Van der Vlis ym. 2017, Horváth ym. 2018 & Kestilä ym. 2019) ja terveyden edistämisen keinoja ammattikouluissa (Wiss ym. 2016, Fagerlund-Jalokinos ym. 2017) on tutkittu kansainvälisesti melko laajalti ja kansallisesti etenkin terveyden edistämisen keinoja.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan ammattikoululaiset käyttävät muita toisen asteen opiskelijoita enemmän tupakkatuotteita ja muita päihteitä. Heillä on tutkitusti enemmän myös terveyteen liittyviä haasteita, muun muassa mielenterveysongelmia. Ammattikoulunuoret kokevat lisäksi terveytensä huonommaksi kuin muut toisen asteen opiskelijat (Andersen ym. 2015, Hietanen-Peltola & Korpilahti 2015, Hankonen ym. 2017, Horvárth ym. 2018, Kestilä ym. 2019).
Koska ammattikoululaiset käyttävät päihteitä selvästi runsaammin ja he kokevat terveytensä heikommaksi kuin muut toisen asteen opiskelijat, on päihteiden käytön ehkäisyyn ja käytön lopettamiseen tarkoitettujen toimien kohdistaminen juuri tähän kohderyhmään perusteltua. Tällä voidaan kaventaa yhteiskunnassa esillä olevia terveyseroja, edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätä nuorten osallisuutta omaan terveyteen liittyvissä toimenpiteissä ja valinnoissa.
Kun tähdätään nuorten päihteiden käytön vähentämiseen, vaikuttavinta on järjestää konkreettista, monipuolista ja osallistavaa toimintaa nuorille tutuissa ympäristöissä, kuten koulussa (Andersen ym. 2015, Hankonen ym. 2017, Van der Vlis ym. 2017, Wiss ym. 2017 & Horváth ym. 2018). Toimintamallien tulee olla innovatiivisia ja perustua nuorten tarpeisiin ja toiveisiin. Niiden tulee olla helposti saatavilla olevia, matalankynnyksen, palveluja. Kustannustehokkainta on järjestää toimintaa, joka painottuu terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ideaalitoiminnassa korostuu eri toimijoiden tiivis yhteistyö.
Haasteiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ja ennaltaehkäisevässä työssä on tunnistettu kohderyhmän tavoittamisen ja osallistamisen haasteet, interventioiden implementointi käytäntöön ja niissä saavutettujen tulosten pysyvyyden varmentaminen sekä johtaminen. Terveyskioski on maksuton ja innovatiivinen matalankynnyksen terveydenedistämisen palvelupiste. Se takaa tasa-arvoisen palvelun nuorten toimintaympäristössä, tehostaa toimijoiden resurssien käytön tarpeen mukaiseksi ja mahdollistaa riskiryhmien hakeutumisen tuen piiriin.
Terveyskioskitoiminnalla on mahdollista saada aikaan muutoksia nuoren tietotasossa, hyvinvoinnissa ja asenteissa, myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Intervention aikaansaamat muutokset eivät välttämättä ole suuria, mutta pienikin muutos on askel parempaan päin, myös kansanterveydellisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkitusti parhaiten toimivat sellaiset interventiot, jotka yhdistävät monipuolisesti eri lähestymistapoja pyrkien lisäämään nuorten tietoisuutta ja taitoja. Tehokkaiden ja vaikuttavien interventioiden toteuttamisessa on myös keskeistä ymmärtää, mitkä asiat vaikuttavat nuoren elintapavalintoihin ja hyvinvointiin.
Ammattikoululaisten hyvinvoinnista, elintavoista ja terveyskäyttäytymisestä on melko runsaasti tietoa. Työryhmämme on laatinut kaksi systemoitua kirjallisuuskatsausta aiheesta ja hyödyntänyt tätä tietoa kaikessa toiminnassa, mitä nuorten parissa tehdään. Myös Kouluterveyskyselyn (2019) aineistoa on hyödynnetty tietopohjan kartuttamiseksi.
Työryhmä on koonnut "ammattilaisraadin" ja "nuortenraadin" Terveyskioskitoiminnan tarvelähtöisuuden takaamiseksi. Terveyskioski toimii nuorilta esiin tulleiden tarpeiden ja toiveiden mukaisin teemoin. Teemoitteluun on lisätty lisäksi Kouluterveyskyselyn (2019) tietojen pohjalta olennaisia osa-alueita mm. nikotiinituotteiden käyttöön liittyen. Nuoret ja heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset on osallistettu toiminnan suunnitteluun ja heidät tullaan osallistamaan myös toiminnan kehittämiseen säännöllisesti mm palautteiden avulla. "Nuortenraati"-toiminta jatkuu koko ANKKURI-hankkeen ajan.
Monialainen ja -ammatillinen yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken. Ammattikoulujen sitoutuminen yhteistyöhön ja koulutaloihin integroitavaan toimintaan. Kaikki toimijat ovat mukana aiesopimuksillaan ANKKURI-hankkeessa, jossa terveyskioskitoiminta käynnistetään. Tämä edesauttaa toiminnan juurruttamista ammattikoulun arkitoimintaan.
Toiminnan ylläpitäminen vaatii toimijaresursseja sekä taloudellisia resursseja. Toimijat tulevat eri organisaatioista, joilla jokaisella on oma rahoitusosuutensa hankkeen kautta myös terveyskioskitoimintaan. Toiminnassa korostuu maksuton opiskelija-oppilaitosyhteistyö, mikä osaltaan edesauttaa sekä toiminnan ylläpitoa ja säännöllisyyttä että sen jatkuvuutta.
Terveyskioskitoiminta on kohderyhmälähtöistä (palautteet ha nuortenraadit) ja toimintaa kehitetään ja muokataan asiakaspalautteiden ja eri mittarien tulosten mukaan kohderyhmän tarpeita vastaaviksi. Tällä varmistetaan nuorten kiinnostus palvelua kohtaan ja siten edesautetaan tavoitteisiin pääsyä ja sillä tavoin turvataan myös toiminnan jatkuvuus ammattikouluyhteisöissä sekä osoitetaan sen tarpeellisuus.
Juurruttamistyötä edistää julkinen tieto ammattikoululaisten hyvinvoinnin kulmakivistä. Nuorten heikko terveys ja elintavat heijastuvat pitkälle aikuisuuteen ja luovat näin merkittävän kansanterveyshaasteen. Terveyskioski on matalankynnyksen toimintamalli, jossa perusterveysneuvontaa tarjotaan nuorille maksutta ja anonyymisti. Tällä perustellaan toiminnan tarvetta ja osoitetaan sen merkitys alueellisesti ja kansallisesti. Mallia on helppo lähteä toteuttamaan muillakin alueilla.
Toimintaprosessissa korostuvat huolellinen suunnittelu monitahoisessa yhteistyössä, nuortenraatikartoitukset, vahva kirjallinen tietopohja ammattikoululaisten hyvinvoinnista sekä olemassa oleva hanke, jonka sisällä toiminta toteutuu ensimmäiset kaksi vuotta. Suunnitteluvaiheessa osallistetaan sote-alan opiskelijat, jonka jälkeen terveyskioskitoiminta teemoitetaan yhdessä. Toteutusvaihe käynnistyy keväällä 2020. Jokaisesta toimintakerrasta kerätään palautetta osallistujilta sekä ammattikoulutoimijoilta. Toimintaa kehitetään näiden perusteella.
Kansikuva
