Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä useita eri käytäntöjä ennaltaehkäisyn ja terveystarkastuksen palveluprosesseista. Tavoitteenamme on laatia yhtenäiset, tasavertaisuutta, hoidonlaatua sekä -saatavuutta lisäävät palveluohjaukset ja palvelupolku kuvaukset. Haluamme panostaa ennaltaehkäisyyn ja ihmislähtöisyyteen.
Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö on alueella tällä hetkellä vaihtelevaa: osassa kunnissa sähköisiä kanavia on ollut jo pidempään käytössä, osassa niiden käyttö on hyvin vähäistä. Omaolon käyttöönotolla saadaan yksi yhtenäinen matalankynnyksen asiointikanava alueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka aloittaa toimintansa 1.1.2023. Alueeseemme kuuluu 30 kuntaa ja n.413 000 asukasta. Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö on alueella tällä hetkellä vaihtelevaa: osassa kunnissa sähköisiä kanavia on ollut jo pidempään käytössä, osassa niiden käyttö on hyvin vähäistä. Omaolon käyttöönotolla saadaan yksi yhtenäinen matalankynnyksen asiointikanava alueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle kehitetään alueellisia palveluprosesseja ja -ohjauksia, joissa Omaolon digitaalinen asiointikanava on mukana. Yhtenäisten palveluprosessien ja -ohjausten taustalla on ihmislähtöinen hyvinvointikäsitys, jossa pohjoispohjalainen ihminen nähdään, kuullaan, hyväksytään ja ymmärretään kokonaisvaltaisesti ihmisenä eikä vain yksittäisten tarpeiden kautta. Terveystarkastuksen kehittämisen painopisteenä on yhdenvertaisuus, hoidonlaatu ja -saatavuus sekä terveyden ennaltaehkäisy ihmislähtöisesti.
Kehitystyössä on ollut mukana POPsoten Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) osahankkeen asiantuntijoita ja alueemme Omaolon pääkäyttäjiä ja - vastaavia. Kehitystyö on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman digikehittämistä, jossa kehitettyjä palveluprosesseja viedään osaksi sähköisen neuvonnan ja asioinnin alustaa Pohjois-Pohjanmaalle.
Palveluprosessin ja -ohjausten mallintaminen auttaa alueella Omaolon terveystarkastuksen käyttöönottoa. Tavoitteena on saada terveystarkastus käyttöön koko alueen väestölle ns. matalan kynnyksen palveluna.
Toimintamallin kohderyhmänä on siis ensin terveystarkastuksen käyttöönottavat organisaatiot, jotka pystyvät hyödyntämään laadittuja palveluprosesseja ja -ohjauksia. Kun käyttöönotto on saatu tehtyä ja ammattilaiset koulutettua, voidaan keskittyä asiakkaiden osallistamiseen ja heidän terveyden sekä hyvinvoinnin edistämiseen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoittelemme toimintamallilla yhdenvertaista, laatua ja saatavuutta lisäävää palvelua, jossa keskitytään ennaltaehkäisyn ja itsehoidon tukemiseen ihmislähtöisesti. Tavoitteena on myös digitalisaation edistäminen asukkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toimintamallin vaikuttavuuden ja laadun mittaaminen voi olla haastavaa, koska ennaltaehkäisyn hyötyjä on haastava mittarein todentaa. Voimme kuitenkin seurata terveystarkastusten täyttömääriä ja ammattilaisille lähetettyjä terveystarkastusten prosesseja. Ammattilaisten on tarkoitus ohjata asiakkaita mahdollisuuksien mukaan etävastaanotoin ja kolmannen sektorin palveluja hyödyntäen.
Etävastaanottojen lisääminen on yksi tavoiteltu toimintamallin muutos alueellisesti ja terveystarkastusten asiakkaissa siihen on nähty hyvä potentiaali. Tilastoista pystymme seuraamaan Omaolosta tehtyjen etävastaanottojen määriä. Myös vastaanottoihin käytettyä aikaa voidaan seurata. Omaolon terveystarkastuksesta saadaan asukkaan ja ammattilaisen näkökulmasta vastaanotolle valmista esitietoa, joka tehostaa vastaanoton pitämistä, kun valmistautuminen on tehty hyvin ennakolta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin käyttöönottoa tuetaan alueen Omaolon projektiryhmässä, jossa verkostoituneet kuntien Omaolon pääkäyttäjät ja -vastaavat ottavat toimintamallia käyttöön organisaatiossaan. Uuden toimintamallin muutos vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa mm. muutosvastarinta ja resurssit tulee ottaa huomioon. Riittävä informointi, koulutus ja tuki auttavat uuden toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa. Toimintamallin laadinnassa on kartoitettu nykytilaa ja kuvattu tavoitetila uuden mallin kanssa. Henkilöstöä on mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakkaille viestintä ja ohjaus on myös tärkeässä roolissa toimintamallin jalkauttamisessa käytäntöön. Toimintamallin tavoitteet ja mittarit määritellään arviointia varten sekä kerätään palautetta ammattilaisilta ja asiakkailta.
