Tule-asiakkaan palvelupolku, oikeat asiakkaat oikealle ammattilaiselle
Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisin syy lääkärissä käyntiin. Tule-asiakkaiden ohjautuvuutta on kehitetty hoidon saatavuuden, jatkuvuuden ja laadun näkökulmasta. Hoidon tarpeen arvion mukaan asiakkaat tulee ohjata oikeille asiantuntijoille.
Toimintamallin nimi
Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisin syy lääkärissä käyntiin. Tule-asiakkaiden ohjautuvuutta on kehitetty hoidon saatavuuden, jatkuvuuden ja laadun näkökulmasta. Hoidon tarpeen arvion mukaan asiakkaat tulee ohjata oikeille asiantuntijoille.
Kuva
Kuvateksti
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat suomalaisten yleisin syy lääkärissä käyntiinSosiaali- ja terveysministeriön (2020) mukaan sote-keskuksien on tarkoitus tuottaa laaja-alaista palvelua, jossa näkyy erilaisen asiantuntijuuden hyödyntäminen palveluita suunniteltaessa. Tämä edellyttää ammattilaisten osaamisen tunnistamista, uudenlaista työnjakoa ja yhteistyön kehittämistä esimerkiksi konsultaatiokäytäntöjä selkiyttämällä. Myös ohjautuvuutta on kehitettävä, jotta oikeat asiakkaat pääsevät oikea-aikaisesti oikealle ammattilaiselle.
Tuki- ja liikuntaelinoireiset ovat suurin potilasryhmä perusterveydenhuollossa, ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueella vuonna 2022 perusterveydenhuollon lääkärien työajasta n. 20 % meni M-diagnoosipotilaiden hoitamiseen. Tämän vuoksi hyvinvointialueella on luotu linjaus siitä, että perusterveydenhuollon asiakkaat ohjautuvat jatkossa asiantuntijafysioterapeutin suoravastaanotolle tai fysioterapeutin kiireettömälle vastaanotolle huomioiden kuitenkin tehty hoidon tarpeen arviointi (potilaat, joilla on vakavaan syyhyn viittaavia oireita, ohjataan lääkärille). Avainasemassa ohjautuvuuden näkökulmasta on puhelinpalvelussa ja hyvinvointiasemilla hoidon tarpeen arviointia ja ajanvarauksia tekevä henkilöstö.
Linjauksen tekeminen, tavoitteen asettaminen, seurannan suunnittelu ja hoidon tarpeen arvioijien kouluttaminen ovat olleet kehittämistoimenpiteiden keskiössä.
Toimintaprosessi valmisteltiin eri hyvinvointiasemilla työskentelevien ammattilaisten kanssa. Valmistelussa hyödynnettiin potilaskertomustiedoista kerättyä dataa, mallinnettiin toimintatapa ja sovittiin siitä yhdessä.
Hoidon tarpeen arviointia ohjaavat ohjeet päivitettiin vastaamaan tarvetta. Toimintaprosessin ja ohjeiden päivittämisen jälkeen suunniteltiin ja toteutettiin koulutuskokonaisuus, joka videoitiin, jotta kaikilla ammattilaisilla oli mahdollisuus katsoa se. Koulutuskutsu ohjattiin terveys- ja hyvinvointiasemien henkilöstölle (lääkärit ja hoitajat), kuntoutuksen henkilöstölle (asiantuntijafysioterapeutit, fysioterapeutit ja lääkärit), sekä puhelinpalveluiden henkilöstölle (hoidon tarpeen arvioinnin ja ajanvarauksen henkilöstö).
Fysioterapeuttien työskentelyn tueksi kehitettiin malli lääkäreiden ja hoitajien konsultaatioon. Prosessia konkretisoitiin päivittämällä olkapään hoitoketju. Päivitetty tuki- ja liikuntaelinoireisen potilaan ohjautumisen malli ohjeineen tallennettiin sovittuun työtilaan, josta henkilöstö löytää ne jatkossa.
Tule-oireisen asiakkaan ohjautumista eri ammattilaisille tullaan seuraamaan potilaskertomusraportoinnin sekä ammattilaisilta ja asiakkailta saatavan palautteen pohjalta. Mallin kehittäminen jatkuu osana yksikön normaalia toimintaa.
Mallin toimivuutta arvioidaan seuraamalla, kuinka tule-asiakkaat ohjautuvat jatkossa oikeille asiantuntijoille, saavatko he tarvittavan avun ja jatko-ohjeet fysioterapeutin vastaanotolla ja miten asiakkaat pärjäävät käynnin jälkeen (esim. tarvitaanko jatkokäyntiä lääkärillä). Toimintamallista tehtiin myös opinnäytetyö tulevaisuuden Sote-keskushankkeen tunnistaman tarpeen mukaisesti (Nieminen Elisa ja Ojasti Emmi 2021) Asiantuntijafysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautuminen Eksotessa. Työssä arviointiin ohjautuvuuteen liittyviä tekijöitä asiakas- sekä ammattilaisnäkökulmasta. Opinnäytetyön mukaan ohjautuvuuden kehittämiselle oli selkeä tarve. Uuden toimintamallin tuloksia ei pystytä vielä arvioimaan.
Kansikuva
