Työikäisten sosiaalipalvelujen tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus, Satakunnan HVA (RRP, P4,I3)
Sosiaalityön vaikuttavuusperusteisen ohjauksen pilotissa testataan, miten järjestäjän ohjaus ja koordinointi vaikuttavat alueella annettavan työikäisten sosiaalityön sisältöihin ja laatuun.
Toimintamallin nimi
Sosiaalityön vaikuttavuusperusteisen ohjauksen pilotissa testataan, miten järjestäjän ohjaus ja koordinointi vaikuttavat alueella annettavan työikäisten sosiaalityön sisältöihin ja laatuun.
Työikäisten sosiaalipalvelujen tiedolla johtamisen ja vaikuttavuuden kehittämistyö käynnistettiin vahvistamalla tietopohjaa sekä pilotoimalla ja ottamalla käyttöön vaikuttavuuden mittareita (3x10D, ZekkiPro ja AVAIN-mittari). Samalla koko hyvinvointialueella vahvistettiin tiedolla johtamisen kyvykkyyttä ja vaikuttavuusosaamista tarjoamalla henkilöstölle koulutusta aiheesta (Tarkempi kuvaus vaikuttavuusperusteisesta ohjausmallista: Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I3) Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Satakunnan HVA (RRP, P4,I3) | Innokylä.)Työikäisten sosiaalipalvelujen tiedolla johtamisen ja vaikuttavuuden toimintamalli on tiiviisti yhteydessä Sata-alueen järjestäjätason vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin kehittämiseen. Kehittämistyössä painopiste on ollut erityisesti operatiivisella tasolla. Vaikuttavuuden arvioinnin eri tasojen (strateginen, taktinen ja operatiivinen) kuvaamiseen on luotu hyvinvointipalvelujen mittarien arviointikehikko (kuva/liite tulossa).
Vaikuttavuus ei ole pelkästään mitattavissa oleva lopputulos, vaan se rakentuu prosessissa, jossa merkitykset, arvot ja tulkinnat muovaavat käsitystä siitä, mikä on vaikuttavaa. Tiedon muodostuminen vaikuttavuuden arvioinnissa tapahtuu vuorovaikutuksessa eri toimijoiden välillä. Tämä edellyttää, että arviointi ei perustu pelkästään määrällisiin mittareihin, vaan sisältää myös laadullista ymmärrystä ja dialogia. Vaikuttavuuden mittarien arviointikehikko on kehitetty tukemaan vaikuttavuuden arviointia organisaation eri tasoilla. Sen avulla voidaan jäsentää ja mallintaa palvelujen vaikuttavuutta.
Arviointikehikko tukee vaikuttavuuskeskustelua ja auttaa ymmärtämään, että vaikuttavuus tarkoittaa eri asioita organisaation eri rakenteissa, vaikka strateginen suunta on yhteinen. Mittaristojen rakentaminen perustuu eri tasoisiin mittareihin. Arviointikehikko on jaettu strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen tasoon. Jokaisella tasolla on omat tavoitteet, mittarit ja muutoksen seurannan mekanismit. Näiden tasojen muutoksista ja vaikutuksista muodostuu kokonaisvaikuttavuus, joka ilmenee eri aikajänteillä.
Osana Kestävän kasvun Satakunta 2 -hanketta laaditaan Satakunnan hyvinvointialueelle vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli (Vaikuttavuusperusteinen ohjausmalli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I3) | Innokylä). Ohjausmallin tavoitteena on varmistaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukeva palvelurakenne huomioiden käytettävissä olevat resurssit.
Sosiaalityön vaikuttavuusperusteisen ohjauksen pilotissa kokeillaan, miten järjestäjän ohjaus ja koordinointi vaikuttavat alueella tehtävään työikäisten sosiaalityöhön. Sosiaalityön vaikuttavuus -pilotin tavoitteena on lisätä tietoa työikäisten sosiaalityön vaikuttavuudesta ottamalla käyttöön sosiaalityöhön soveltuvia vaikuttavuuden mittareita. Sosiaalityön vaikuttavuustiedon arvioinnin avulla pilotti tukee suunnitelmallista ja monialaista työikäisten sosiaalityötä sekä tiedolla johtamista ja vaikuttavuusperusteista ohjausta sosiaalityössä.
Kohderyhmänä on työikäisten sosiaalipalvelujen- ja toiminnallisen kuntoutuksen asiakkaat.
Vaikuttavuuden arviointiin ja mittarien käyttöönottoon tulee varata riittävästi aikaa.
Sopimusten ja tietosuojavaikutusten arviointi vie oman aikansa, mutta erityisesti henkilöstön perehdyttämiseen ja sitouttamiseen on tärkeää varata riittävästi resursseja. Myös mittarien seurannan raportointikäytännöt on hyvä suunnitella etukäteen ja tarkentaa käyttöönoton aikana, jotta ne ovat toimivia käytännössä. Tiedon hyödyntämiseen tarvitaan lisäksi ohjausta ja valmennusta.
Pilotin avulla on edistetty palvelujen vaikutusten arviointiosaamista ja laajennettu tietopohjaa palvelujen vaikutuksista. Lisäksi on tuotettu kokemustietoa mittarien käyttöönotosta ja niiden soveltuvuudesta työikäisten sosiaalityön asiakasryhmille.
AVAIN-mittarin tavoitteena on, että vaikuttavuustiedon keruu saataisiin vakiinnutettua pysyväksi osaksi hyvinvointialueen toimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut asiakastietolain (703/2023) nojalla määräyksen sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja asiakasasiakirjoihin merkittävistä tiedoista. Julkisten organisaatioiden tulee ottaa käyttöön työikäisten AVAIN-tietosisällöt sisältävä asiakassuunnitelma viimeistään 1.9.2026. AVAIN-mittarin käyttöönottoa on tuettu Moodle-kurssin, erillisen kirjaamisohjeen sekä asiakastietojärjestelmään liittyvän selvitystyön avulla. Käyttöönotto jatkuu edelleen hyvinvointialueella.
ZekkiPron pilotointi jatkuu hankkeen loppuun asti. Käyttäjäkyselyistä saadaan lisätietoa vielä loppuvuodenaikana.
Kehittämistyön aikana on vahvistunut näkemys siitä, että vaikuttavuuden arviointi ja johtaminen perustuvat jatkuvaan vuoropuheluun, jossa eri näkökulmat ja kokemukset tuodaan yhteen. Kyse ei ole yksiselitteisistä vastauksista tai täydellisestä tiedosta, vaan prosessista, jossa organisaatio oppii ymmärtämään toimintaansa ja sen vaikutuksia. Mittareiden valinta ja tulkinta ovat osa tätä prosessia, ja ne edellyttävät yhteistä keskustelua – ei pelkästään teknistä analyysiä. Vaikka mittarit tarjoavat arvokasta tietoa, ne eivät yksin riitä antamaan kattavaa kuvaa vaikuttavuudesta. Tiedon hyödyntäminen edellyttää, että se asetetaan kontekstiinsa ja suhteutetaan asetettuihin tavoitteisiin. Tällainen lähestymistapa tukee sekä strategista johtamista että arjen kehittämistyötä. Dialogi vaikuttavuudesta ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan verkostoituva prosessi, jossa eri tiimit ja johtoryhmät muodostavat ja päivittävät tilannekuvaa. Tämä tilannekuva toimii perustana päätöksenteolle, suunnittelulle ja jatkuvalle oppimiselle. Hyvinvointipalvelujen vaikuttavuuden mittarien arviointikehikko on luotu tukemaan tätä eri näkökulmien välistä keskustelua vaikuttavuudesta ja luomaan edellytyksiä vaikuttavuusperustaiselle ohjaukselle.
Kansikuva
