Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

Vahvistetaan monialaisen verkoston osaamista työkyvyn heikkenemisen riskien tunnistamisessa sekä tarvittavien palveluiden monialaisessa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Palvelupolut ovat sujuvat, vastuut selkeät ja yhteistyö saumatonta.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Vahvistetaan monialaisen verkoston osaamista työkyvyn heikkenemisen riskien tunnistamisessa sekä tarvittavien palveluiden monialaisessa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Palvelupolut ovat sujuvat, vastuut selkeät ja yhteistyö saumatonta.

Toteutuspaikka
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heinola
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Satu Holander

Luotu

23.03.2023

Viimeksi muokattu

16.10.2023
Toimintaympäristö **

Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä.  Päijät-Hämeen väkiluku on 204 569 (31.12.2022) ja työttömien määrä on 11 290 (2/2023). Hämeen ELY-keskuksen tiedotteen (21.3.2023) mukaan Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, kun koko maan työttömyysaste on 9,7. Heinolassa työttömyysaste oli 13,9 % (2/2023). Lahdessa vastaava luku oli 13,4 %. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli helmikuun 2023 lopussa 13,9 prosenttia.  Maakunnan työttömyysaste oli 12,2 % eli 0,9 prosentti­yksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Se on maakunnista kolmanneksi korkein Pohjois-­Karjalan (13,6 %) ja Keski­Suomen (12,2 %) jälkeen. 

TEM:n työllisyyskatsauksen (2/2023) mukaan alle 25-vuotiaita kaikista työttömistä koko maassa oli 10,5 %, Heinolassa 8,3 % ja Sysmässä 6,8 %.

Heinolan ja Sysmän alueen väestö ikääntyy ja vähenee. Väestöllinen huoltosuhde onkin keskimääräistä korkeampi. Vuonna 2022 yli 64-vuotiaita oli Heinolassa 35,1 % ja Sysmässä 43,2 % kaikista asukkaista. 

Lisäksi Päijät-Hämeen alueen väestö ikääntyy ja vähenee. Väestöllinen huoltosuhde onkin keskimääräistä korkeampi. On ennustettu, että 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee olemaan maan 6. suurin vuonna 2030 ja 0-17-vuotiaiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin.

Syksyn 2019 THL:n asiantuntija-arvion mukaan Päijät-Hämeen tunnusluvut kertovat alueen väestön suuresta palvelun tarpeesta ja antavat merkkejä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Alueen ennaltaehkäiseviä perustason palveluita on vahvistettava ja monialaisen varhaisen tuen toimia kehitettävä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Päijät-Hämeen kunnista Heinola ja Sysmä eivät olleet mukana Työkykyohjelman Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä –hankkeessa v. 2020 – 2022. Kohderyhmänä ovatkin erityisesti Heinolan ja Sysmän työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat. Kehittämistoiminta suunnataan kuitenkin koko hyvinvointialueelle ja edistetään työkyvyn tuen kokonaisuuden merkityksen tunnistamista.

Päijät-Hämeessä nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten ja samalla työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat. Myös vaikeasti työllistyviä on hyvinvointialueella maan eniten ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi. Päijät-Hämeessä työttömyyden haasteet ovat monimuotoisia, koska koulutustaso on matala sekä pienituloisia ja syrjäytyneitä on paljon. Alueella on myös korkea sairastavuus, keskimääräistä enemmän mielenterveysongelmia, alkoholikuolemia ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia asukkaita. Huoltosuhde on noususuuntainen. 

 Kohderyhmänä ovat alueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat. Painotamme erityisesti työkyvyn haasteiden varhaisen vaiheen tunnistamisen vahvistamista ja pyrimme edistämään työttömien ja osatyökykyisten asiakkaiden asemaa siten, ettei työttömyys pääsisi pitkittymään. Tämä edellyttää ammattilaisilta kykyä tunnistaa työkyvyn haasteet, osaamista  verkostojen kokoamiseen asiakkaan tarpeen mukaisesti sekä verkostomaisen työskentelyotteen omaksumista. 

Asiakaskokemusta kerätään ja hyödynnetään palvelujen suunnittelun ja toteutuksen perustana. Erityisesti palvelupilottien aikana asiakaskokemuksen kerääminen läpileikkaavasti koko kehittämistyön aikana on äärimmäisen tärkeää. Asiakaskokemusta kerätään haastattelujen, kyselyjen sekä palautekeskustelujen avulla. 

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden yhtenäistämisessä kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen toimialojen päättäjät sekä yhteiskumppanit. Tietoisuutta ja ymmärrystä työkyvyn tuen kokonaisuudesta vahvistetaan esittely- ja koulutustilaisuuksien, palaverien sekä keskustelujen kautta. 

Kansikuva
Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä

Ilmiöt