Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan maakunnan työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden malli.
Etelä-Pohjanmaan maakunnassa asui vuoden 2020 lopulla 192 150 henkeä ja oli siten väkiluvultaan yhdeksänneksi suurin maakunta. Työikäisten (eli 15–64-vuotiaiden) osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2020 lopulla 57,7 % eli neljänneksi pienin koko maassa. Vuosina 2011–2020 työikäisten väestöosuus on pienentynyt jokaisessa maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla työikäisten osuus alentui koko maan tasoa enemmän. Etelä-Pohjanmaalla 65 vuotta täyttäneiden asukkaiden osuus oli 26 prosenttia väestöstä, kun koko maassa tähän ikäryhmään kuuluvia oli 22,7 prosenttia. (Tilastokeskus. Tunnuslukuja väestöstä alueittain 1990-2020)
Väestö jakaantuu melko tasaisesti eri puolille maakuntaa. Maakunnan taajamissa asuu pienempi osuus väestöstä kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2019 taajama-aste oli Etelä-Pohjanmaalla 73,6 %, kun se oli koko maassa 86,4 %. Kaupunkialueella asuvien osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen pienin. Myös ulkomaalaisten osuus väestöstä oli vuoden 2020 lopulla maakuntien pienin 1,8% (noin 3500 henkilöä). (Tilastokeskus. Taajama-aste alueittain 2019 ja Tunnuslukuja väestöstä alueittain 1990-2020)
Väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku tulee alentumaan vuoden 2040 loppuun mennessä noin 10 %. Koko maakunnan kunnista vain Seinäjoen ja Ilmajoen väkiluku on kasvussa. Suurinta väestön väheneminen tulee ennusteen mukaan olemaan Vimpelissä ja Soinissa, molemmissa väkiluku on tippumassa yli 28%. Samaan aikaan myös työikäisten määrä on alueella vähenemässä. Lasten ja nuorten määrä vähenee ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä jopa 20-30% ja 75 vuotta täyttäneiden määrä puolestaan kasvaa merkittävästi (56%) nykyisestä. (Etelä-Pohjanmaan liitto, Työmarkkinat ja elinkeinoelämä - Tilastoja ja ennakointia Etelä-Pohjanmaalta - Etelä-Pohjanmaan liitto (epliitto.fi)
Työvoimapula on kiihtynyt Etelä-Pohjanmaalla viimeisten vuosien aikana. Yritysten on vaikea löytää työvoimaa. Vuonna 2020 jopa viidesosa avoimista työpaikoista jäi täyttämättä. Työvoiman tarve on laajinta sosiaali- ja terveysalalla sekä teollisuudessa, mutta koskettaa laajasti myös muita aloja. Maakunnan haasteena on nuorten muuttoliike maakunnasta pois, korkeakoulualoituspaikkojen väheneminen, väestön ikääntyminen, maahanmuuttajien pieni osuus väestöstä ja työpaikkojen sijainti. (Etelä-Pohjanmaan liitto, https://epliitto.fi/tilastot/tyovoimapulan-taustalla-poismuuttavat-nuoret-ja-osaavan-tyovoiman-puute/)
Työttömien määrä on pysynyt maan keskiarvoon verrattuna alhaisena. Maaliskuussa 2022 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 6,5%. Työttömien määrä on selkeässä laskusuunnassa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Pitkäaikaistyöttömistä yli vuoden työttömänä olleiden määrä on laskussa, mutta yli 2 vuotta työttömänä olleiden määrä jatkaa puolestaan kasvua. (Työllisyyskatsaus, Etelä-Pohjanmaa ETELÄ-POHJANMAA Työllisyyskatsaus Maaliskuu 2022 (temtyollisyyskatsaus.fi) Oivon ja Kerättären raportin (2018, Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet) mukaan voidaan arvioida, että pitkäaikaistyöttömien määrästä noin puolet ovat osatyökykyisiä. Työkyvyn ongelmia on enemmän ja haasteet ovat monimutkaisempia, mitä pidempään työttömyys on kestänyt.
Etelä-Pohjanmaalla TE-palveluita järjestää TE-toimiston rinnalla kaksi maaliskuussa 2021 toimintansa aloittanutta työllisyyden kuntakokeilua (ks. liite). Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) järjestetään Etelä-Pohjanmaalla yhtenäisenä verkostona koko maakunnan alueella. Sosiaalipalvelujen kokonaisuus ja järjestämisen nykytila löytyvät Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan palvelupolku -kokonaisuuden alta. Työkyvyn tuen palveluja tarjoavat myös muut toimijat, kuten TE-toimistot, kuntakokeilut ja Kela. Palveluja kehitettäessä tulee huomioida myös näiden yhdyspintojen tarjoamat palvelut päällekkäisyyksien välttämiseksi. Liitteenä em. toimijoiden tarjoamia työkyvyn tuen palveluja.
Osatyökykyisten / täsmätyökykyisten pääsy työmarkkinoille olisi tärkeätä sekä yksilön henkilökohtaisen hyvinvoinnin että maakunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta. Oivon ja Kerättären raportissa todetaan, että tarve nykyistä laajemmalle monialaiselle ja moninäkökulmaiselle palvelujärjestelmälle on ilmeinen. Työttömät työnhakijat tarvitsevat palveluiden yhteen sovittamista, terveydenhuollon palveluita ja työkykyyn liittyviä arviointi- ja tukipalveluita. Työttömien palvelukokonaisuus vaatii jatkossa vahvaa yhteistoimintaa vähintään te-palveluiden, sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon ja Kelan kesken myös Etelä-Pohjanmaalla.
ERITYISRYHMIEN TYÖKYVYN TUEN PALVELUKOKONAISUUS
Kohderyhmänä ovat vaativaa erityistä tukea tarvitsevat työikäiset henkilöt. Kohdejoukkoa yhdistää palvelujen laaja käyttö ja he sitovat merkittävän määrän viranomaisten henkilötyöpanosta nykyisessä palvelujärjestelmässä. Kohderyhmän palveluissa vaikuttavuus on tällä hetkellä vaihteleva ja heidän asemansa palveluiden saannissa ja laadussa voi olla eriarvoinen paikallisesti / alueellisesti tarkasteltuna.
Työkyvyntuen palvelukokonaisuuden toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti eri tavoin tukea tarvitseviin työikäisiin. Kehitysvammaisten henkilöiden lisäksi toimenpiteistä hyötyvät henkilöt joilta diagnoosi puuttuu. Diagnoosin puuttuminen aiheuttaa sen, ettei asiakkaalla ole subjektiivista oikeutta palveluihin ja TE-palveluiden tuki ei sellaisenaan ole riittävä työllistymistä edistävissä palveluissa. Erityisesti neurokirjon asiakkaat kuuluvat tähän väliinputoajien ryhmään.
Toimintamalli toteutetaan osana kansalliseen Työkykyohjelmaan kuuluvan Toimeksi- hankkeen kokonaisuutta. Hankeen rahoittajana on Sosiaali- ja terveysministeriö ja ohjauksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tarkoituksena ja tavoitteena on yhdenmukaistaa ja vahvistaa kaikkein heikommassa työmarkkina-asemassa olevien vammaisten ja osatyökyisten palveluita Etelä-Pohjanmaalla. Yhdenmukaistamisen tavoitteena on mm. työ– ja toimintakyvyn vahvistaminen, työllistyminen, yksilöllinen suunnitelma ja siihen tarvittava tuki. Etelä-Pohjanmaalla on tehty kehittämistyötä työllisyyden parantamiseksi eri hankkeissa ja toimijaverkostoissa vuosien aikana ja näiden aiemmin toteutettujen hankkeiden ja muun kehittämistyön sekä käynnissä olevien muiden kehittämishankkeiden tuotokset huomioidaan työttömien palveluiden kehittämisessä. Suunnittelussa on ollut mukana laaja monialainen verkosto yli hallinto- ja organisaatiorajojen, mukana on ollut edustus sosiaalityöstä, TE-toimistosta, Kelalta, TYP:stä, ELY:stä, työllisyyden kuntakokeilusta sekä järjestöistä.
Etelä-Pohjanmaalla ei ole systemaattisesti tai maakunnan kattavasti kerätty aiemmin tietoa täsmätyökykyisten henkilöiden palvelukokonaisuudesta. Tällä hetkellä kuvamuodossa oleva hahmotelma työkyvyn tuen palvelukokonaisuudesta on kerätty alueen aiemman kehittämistyön sekä keväällä 2021 saatujen kehittämisideoiden pohjalta. Lähtökohtana on hyödyntää maakunnassa jo toimivia työkyvyn tuen elementtejä, kuten alueellisia työkyvyn tuen tiimejä mahdollisimman paljon. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta kehitetään aikataulullisesti yhteistyössä laaja-alaisen sote-keskuskehittämisen ohessa. Tämä luo mahdollisuuksia palvelukokonaisuuden kehittämiselle.
Alusta alkaen oli tavoite ja tarkoitus, että kehittämistyöhön otetaan mukaan laajasti työkyvyn tuen ammattilaisia koko Etelä-Pohjanmaan alue huomioiden. Osallistamalla kehittämistyöhön alueella toimivia alan ammattilaisia voitiin varmistaa paremmin kehittämistyön juurruttaminen ja jalkauttaminen käytäntöön.
Monialainen projektiryhmä
Alussa perustettiin monialainen projektiryhmä, johon edustajia kutsuttiin työllistymisen ja työkyvyn palveluihin liittyen kohdennetusti ja laajasti yli hallinto- ja organisaatiorajojen. Valittuja organisaatioita pyydettiin nimeämään edustaja ja varaedustaja.
Monialaisen projektiryhmän rooli ja toimintaperiaatteet olivat seuraavat:
- toimii käytännön työtä ohjaavana monialaisena toimijana.
- ottaa kantaa ehdotettuihin suunnitelmiin ja tavoitteisiin sekä edustaa toiminnallaan hankkeessa tavoiteltavaa monialaista yhteistyötä.
- jäsenet vievät ja edistävät yhdessä sovittuja suunnitelmia omissa organisaatioissaan.
- tukee Toimeksi –hanketta ideoimalla, miten hankkeen työ juurrutetaan osaksi maakunnan toimijoiden perustyötä.
- projektiryhmällä on oma TEAMS –tiimi, johon on kutsuttu kaikki varsinaiset jäsenet ja varajäsenet. Myös varajäsenet voivat halutessaan osallistua projektiryhmän kokouksiin.
- kokoukset järjestetään TEAMS -etäkokouksina.
- kokousajankohdat, taustamateriaali, esitykset ja muistiot löytyvät TEAMS:stä
- työskentelyalustana ja osallistujien osallisuuden lisääjänä on käytetty mm. Mentimeteriä, Miroa ja Padlettia
Työkyvyn tuen työnyrkki
Kehittämistyön edetessä huomattiin, että tarvitaan myös kohdennetummin erillisiä työnyrkkejä toimenpidekokonaisuuksien eteenpäin viemiseksi. Toimenpidekokonaisuudelle Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sote-keskusta perustettiin oma työkyvyn tuen työnyrkki.
Työnyrkin kokoonpanossa mukana olevat tahot olivat:
- Toimeksi -hanke
- Kela
- Seinäjoki - Ilmajoki kuntakokeilu
- Seinäjoen kaupunki sosiaalipalvelut / TYP
- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Toike
- Järvi-Pohjanmaan perusturva
- Sedu
- Kuusiolinna Terveys (edustaja alussa mukana)
- TE-palvelut
- Tulevaisuuden sote-keskus-hanke
- Rakenneuudistus-hanke
- kokemusasiantuntija
- Ohjaamo
Kokoonpano suunniteltiin yhteistyössä työnyrkin toimintaa ideoineiden alueen ammattilaisten kanssa. Kutsuttujen osalta käytettiin suoraa kontaktointia kohdennetusti. Asiakastyön näkökulma oli työnyrkissä keskeinen, jotta voitiin luoda käytännöstä nousevia ehdotuksia toimintatapojen yhtenäistämiseksi.
Työskentelyn tarkoitus:
- työstää käytännön tasolla keskeisiksi nostettuja teemoja
- teemojen kautta rakennetaan sekä nykytilan kuvausta että tavoitetilaa kuvitteellisten asiakastapausten pohjaksi
- työskentelyn pohjaksi laaditaan hankkeen toimesta asiakastapauskortit aidoista anonyymeistä asiakkaista
- teemat on valittu yhteistyössä alueen ammattilaisten kanssa, jotka on kutsuttu hankkeen toimesta ideoimaan työnyrkin toimintaa
- työskentelyn tukena käytetään jo toimivan monialaisen projektiryhmän Teams –kanavaa, johon myös kaikki työnyrkin osallistujat on kutsuttu.
- työskentelyn tukena käytettävä materiaali löytyy Teamsistä
- työskentelyalustana ja osallistujien osallisuuden lisääjänä on käytetty Padlet -alustaa
Työskentelyä ohjaavat teemat:
- erilaisten työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistaminen nykyistä varhaisemmin erityisesti peruspalveluissa
- asiakasvastaavamalli ja rooli työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa sekä monialainen TYKE-tiimi sote-keskuksessa
- nivelvaihe nuorten palveluista työikäisten palveluihin
- työnhakijoiden terveystarkastukset
- suunnitellaan tulevia askeleita ja ehdotusten jalkauttamista
Työkyvyn tuen teematyönyrkki
Työkyvyn tuen työnyrkin jatkeeksi perustettiin vielä pelkästään työkyvyn tuen tiimeihin keskittyvä teematyönyrkki. Teematyönyrkin jäsenten valinnassa käytettiin suoraa kontaktointia alueella jo toimivien sekä käynnistymässä olevien työkyvyn tuen tiimien eli Tyke-tiimien koollekutsujiin, joita ovat alueella joko terveydenhoitajat tai sosiaaliohjaajat. Teematyönyrkissä Tyke-tiimien koollekutsujilla oli mahdollisuus vaikuttaa omaan tiimityöhönsä ja sen kehittämiseen, mikä myös selkeästi innosti ja aktivoi toimijoita. Teematyönyrkissä oli mukana työkyvyn tuen tiimien koollekutsujien lisäksi Kelan edustaja sekä työkyvyn tuen tiimistä opinnäytetyötään tekevä YAMK-opiskelija. Teematyönyrkkejä pidettiin kevään -22 aikana kolme kertaa.
Teematyönyrkin tehtävät:
- kehittää ja kommentoida hanketoimijoiden laatimia luonnoksia yhtenäisistä lomakkeista sekä työstön jälkeen jalkauttaa lomakkeet alueelle pilottikäyttöön
- määritellä työkyvyn tuen tiimin asiakkaat
- määritellä Tyke-tiimin toimijoiden roolit
- määritellä asiakasvastaavan ja työkykykoordinaattorin roolit
Teematyönyrkkien jälkeen toteutettiin vielä teematyönyrkin työpaja yhteistyössä Sosionomi YAMK –opintoja suorittavan opiskelijan kanssa. Teematyönyrkin toteuttaminen oli osa opiskelijan opinnäytetyötä. YAMK -opiskelijan toimesta työpajassa mallinnettiin työkyvyn tuen tiimiä edeltävää konsultaatiotiimiä sekä jatkettiin työkykykoordinaattorin roolin työstämistä. Työpajaan kutsuttiin kohdennetusti alueellisista työkyvyn tuen tiimeistä (Tyke-tiimeistä) toinenkin edustaja koollekutsujan lisäksi.
Vammaispalvelujen työnyrkki
Työnyrkin kokoonpano:
- Toimeksi -hanke
- Sote rakenneuudistus -hanke
- Eri kuntien sosiaalipalvelut
- Eri kuntien toimintakeskukset
- Ammattiopisto Luovi
- Seinäjoen sivistystoimi
- Kela
- Lehtimäen opisto
Pohdittu mm. seuraavia teemoja liittyen työkyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen ja arviointiin
- Onko tunnistaminen ja arviointi tällä hetkellä riittävää?
- Miten osaaminen varmistetaan tulevassa maakunnallisessa rakenteessa (asiakasvastaava, monialainen työkyvyn tuen tiimi ja palvelukokonaisuus)?
- Miten ja keitä nykyiset palvelupolut tukevat ja ketkä jäävät ilman tukea?
- Miten maksupolitiikka hoidetaan tulevalla hyvinvointialueella?
- Mitä konkreettisia palasia nykytilanteessa puuttuu, joita hankkeessa voidaan työstää?
Kehittämistyön tavoitteena oli:
- työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden nykytilan kartoittaminen
- aikaisemmin tehdyn kehittämistyön kartoittaminen ja hyödyntäminen
- työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden rakentaminen/mallinnus
- toimijoiden roolien tunnistaminen osana varhaisempaa työkyvyn tuen tarpeiden havaitsemista
- monialaisen yhteistyön laajentaminen
Projektiryhmän näkemyksiä käytännön haasteista monialaisen yhteistyön toteuttamisessa, joihin pyrittiin verkostomaisen kehittämistyön avulla saamaan aikaan muutosta:
- asiakkaan verkostoon kuuluvien toimijoiden yhteydenpidon lisääminen; asiakkaan kokonaistilanteesta tulisi saada nykyistä laajempi käsitys työkyvyn tuen tarpeiden tunnistamiseksi
- eri toimijoiden roolien selkiyttäminen osana työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta
- laajan palvelukokonaisuuden selkiyttäminen; yhteistyökenttä ja reitit yhteistyön tekemiseen tutummiksi yhteiskehittämisen avulla
- yhteisen tietojärjestelmän puute (pl. Typpi-järjestelmä) ja tietosuojaan liittyvät haasteet; kansallinen ja riittävän laaja suostumuslomake helpottaisi toimijoiden välistä tiedonjakoa
- asiakasosallisuuden varmistaminen
- toimijoiden erilaiset toimintatavat ja lähtökohdat osana työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta tutuiksi; luottamus vahvistaa yhteistyötä ja heijastuu asiakkaille sujuvampana palveluna
Kehittämistyön ensisijainen kohderyhmä oli tuen piirissä toimivat ammattilaiset. Ammattilaisten osaamisen lisääminen ja vahvistaminen edistää asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistamista ja yhdessä moniammatillisten verkostojen kanssa mallinnettu työkyvyn tuen palvelukokonaisuus auttaa täsmätyökykyisten ja haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien asiakkaiden ohjausta palvelutarpeen mukaisesti matalalla kynnyksellä palveluiden piiriin. Mahdollisiin työ- ja toimintakyvyn haasteisiin pystytään reakoimaan täten aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Monialaiset palvelutarpeet edellyttävät moniammatillista yhteistyötä ja yhteistyöllä palvelupolut sujuvoituvat ja työllistymisen edellytykset paranevat.
Asiakasymmärrystä kerrytettiin alueen moniammatillisissa verkostoissa, projektiryhmässä ja työnyrkeissä, pääasiassa Teams-verkkoyhteyden kautta. Lisäksi asiakasymmärrystä kertyi koulutuksissa, kuten Työkyvyn tuen -koulutuksessa, jossa osallistujina oli alueen yhteistyötahojen ammattilaisia yli hallinto- ja organisaatiorajojen sekä Kerättären ja Paavolan työkyvyn arviointi koulutuksessa, jota kohdennettiin alueen työkyvyn tuen tiimien kokoonpanosta työnhakijoiden terveydenhoitajille sekä lääkäreille. Asiakasymmärrys lisääntyi myös työkykykoordinaattori-koulutuksessa, johon osallistui alueen kehittämistyössä mukana olevia toimijoita.
Erityisryhmien työkyvyn tuen palvelukokonaisuus
Työikäiset neurokirjon asiakkaat jäävät helposti vaille tarvitsemiaan sote-palveluita, eikä heidän tarpeitaan tunnisteta. Nämä henkilöt saattavat näyttäytyä asiakkaina, jotka eivät sitoudu / motivoidu palveluihin ja tällöin taustalla vaikuttavat neuropsykiatriset haasteet voivat jäädä huomaamatta.
Osaamisen ja asiakasymmärryksen lisäämiseksi hyvinvointialueen työvalmentajille ja vastaavissa tehtävissä toimiville henkilöille järjestettiin täydennyskoulutuksena Neuropsykiatrinen työvalmentaja koulutus. Koulutukseen osallistui 22 opiskelijaa ja siihen kuului 11 opetuspäivää.
Alueella on tehty aikaisemmin hyvää kehittämistyötä, jonka pohjalta työtä oli helppo jatkaa. Kehittämistyössä on korostunut erityisesti Osallisuutta moniammatillisesti - OSMO-hankeen materiaalien hyödyntäminen. OSMO-hanke toimi 2018-2020 koko maakunnan alueella ja oli organisoitunut osaksi Etelä-Pohjanmaan monialaista työllistymistä edistävää yhteispalvelua (TYP). Hankkeessa kehitettiin koko maakunnan käyttöön mm. monitoimijaisen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ohje sekä koostettiin arvioinnin tueksi työkalupakki. OSMO-hankkeen tuottamaa materiaalia on hyödynnetty, kehitetty ja hyviä käytänteitä jalkautettu edelleen. Erityisesti työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tarpeen tunnistamiseen kehitettyä taulukko on noussut kehittämistyössä tärkeäksi työkaluksi, jonka kehittämistä on jatkettu eteenpäin. (ks. liitteet)
Seinäjoella toimi ennen kuntakokeilun alkua, vuosina 2019-2020, allianssimalliin perustuva kasvupalvelupilotti Monialainen työllisyyspalvelu AIMO (ks.video). AIMOssa yhdistyivät TE-toimiston, KELAn, ja Sedun palvelut sekä Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Asiakkaat saivat kaikkia em. palveluita saman katon alta ja toimijat tekivät tiivistä yhteistyötä asiakkaiden palveluihin liittyen. AIMOn hyviä käytänteitä on kehitetty edelleen, mm. työkyvyn tuen kokonaisuutta ja tiimien konsultaatiokäytäntöä mallinnettaessa (kehitetty AIMOn palvelutarpeen arviointiin käytetystä mikrolaboratoriosta konsultaatiotiimiksi).
Syksyllä 2021 palvelukokonaisuutta lähdettiin kehittämään työnyrkkityöskentelyn kautta, johon osallistui maakunnan toimijoita yli alue- ja hallintorajojen. Mukana oli myös kokemusasiantuntija. Tavoitteena oli, että vuodenvaihteessa 2021-2022 alustavaa hahmotelmaa olisi konkretisoitu erityisesti asiakasvastaavan roolin, sote-keskuksen työkyvyn tuen tiimin sekä yhteisen asiakas- ja palveluohjauksen osalta.
Työkyvyn tuen palveluihin liittyvät verkostot ovat hyvin laajoja. Liitteenä kuvio Etelä-Pohjanmaan alueen keskeisistä paikallisista ja valtakunnallisista verkostoista sekä meneillään olevista kansallisista kehittämisohjelmista, joilla on merkitystä myös työkyvyn tuen kokonaisuuteen. Alueen työkyvyn tuen laaja verkosto laadittiin hanketoimijoiden toimesta hyödyntäen verkosta löytyvää tietoa ja kuvaa täydennettiin työryhmien kokoontumisissa. Verkosto kuvaa hyvin työkyvyn tuen palvelujen monimuotoisuutta ja yhdyspintoja. Verkosto ei ole kaikenkattava ja se muuttuu koko ajan. Alueen toimijoita osallistui työkyvyn tuki koulutukseen syksyllä -21, missä työstettiin alueen moniammatillisen verkoston kanssa Etelä-Pohjanmaan osalta täsmätyökykyisen palveluverkostoa.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden alustava hahmotelma löytyy liitteestä. Palvelukokonaisuuden luonnos ideoitiin työnyrkkityöskentelyä, alueen olemassa olevien työkyvyn tuen palveluja, Siun soten työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskus -mallia sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen kehittämistyötä hyödyntäen. Luonnosta esiteltiin ja täydennettiin työryhmätyöskentelyissä. Työnyrkeissä kokonaisuuksia työstettiin eri teemoihin liittyen, joista liitteenä Kelan rooliin ja moniammatilliseen työhön liittyvät kokonaisuudet esimerkkeinä työskentelystä. Työkyvyn tuen palvelujen osalta on erityisen tärkeää huomioida etuuksien ja palvelujen yhteensovittaminen ja tämän vuoksi Kelan rooli oli koko kehittämistyön ajan keskeisessä ja tärkeässä roolissa alueellamme. Työkyvyn tuen työnyrkissä pohdittiin Innoduelia hyödyntäen, että miten ja missä kohdin Kelan työntekijä tulisi liittää mukaan muita palveluja. Liitteenä myös koonti työnyrkkikokoontumisten työskentelystä.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa on tärkeässä roolissa erilaisten työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistaminen ja tunnistaminen nimenomaan jo varhaisessa vaiheessa. Tunnistamisen teemaa ja sen haasteita käsiteltiin työnyrkissä. Teemaan liittyen työstettiin myös moniammatillisen yhteistyön merkitystä ja sen toteuttamista Innoduelia hyödyntäen (liitteenä tuotos). Työnyrkissä esiteltiin vaihtoehtoisia työkaluja työ- ja toimintakyvyn tunnistamiseen liittyen ja työnyrkki valitsi alueelle soveltuvaksi jo aiemmin OSMO -hankkeessa työstetyn tunnistamisen taulukon muutamilla täydennyksillä. Vaihtoehtoiset tunnistamisen työkalut ovat liitteenä.
Kehittämistyön lähtökohtana ja tukena toimi työkyvyn tuen nykytilanne, jota lähdettiin kuvaamaan kolmen anonyymin asiakaskortin (liitteenä) avulla. Asiakaskortit luotiin todellisten asiakastilanteiden pohjalta, asiakkaita haastattelemalla. Haastattelun pohjalta mallinnettiin erimerkkitilanteet haasteellisista asiakaspoluista ja saatiin kehittämistyössä hyödynnettäväksi aidot asiakaskokemukset. Asiakaskorttien hyödyntämiseen kehittämistyössä oli asiakkaiden antama lupa. Asiakaskorttien kautta esiin nousivat samat teemat, jotka olivat kehittämistyön tavoitteena. Alueella työkyvyn tuen palveluverkosto ja osaaminen on hyvällä tasolla, mutta toimijoiden yhteistyön tiivistämistä tarvitaan edelleen asiakaspolkujen joustavaan etenemiseen kohti työmarkkinoita.
Vammaispalvelujen työnyrkissä esiin nousseita kehittämisajatuksia:
-
Keskustelussa nousi esille suuri tarve muuttaa nykyistä toimintakeskus-kulttuuria. Toivottiin, että päiväaikainen toiminta voitaisiin selkeästi erottaa työvalmennukseen ja työelämään suuntaavasta toiminnasta ja ehdotuksena oli perustaa alueelle enemmän työpajoja.
-
Nykyisessä toimintakeskus mallissa nähtiin haasteena se, että nuoret aikuiset eivät mielellään haluaisi tulla opintojen päätyttyä toimintakeskuksiin, vaan toivovat enemmän työelämään suuntautuvaa toimintaa.
-
Tällä hetkellä toimintakeskuksien asiakkaiden tarpeet/tavoitteet erilaisia ja koettiin, että myös henkilökunnan oli vaikea omaa työtään mukauttaa asiakkaan tarpeita vastaavasti silloin, kun osaaminen ja kokemus oli päivätoiminnan asiakkaiden ohjaamiseen, työvalmennus taas edellyttäisi toisenlaista osaamista.Kehitysvammaisten asiakkaiden lisäksi palveluissa näkyvät neuropsykiatriset asiakkaat.
-
Toimintakeskuksen palvelut koskettavat laajaa asiakasjoukkoa alueella.
Neuropsykiatrinen työvalmentaja-koulutus tuo alueen työvalmentajille lisää ymmärrystä tunnistaa neurokirjon haasteisiin liittyviä asiakkaiden tarpeita ja samalla valmentajat saavat lisää työvälineitä omaan ohjaustyöhön tilanteissa joissa kohtaavat nepsy-asiakkaita.
Tavoitteena on koota hyvinvointialueelle työikäisten neurokirjon asiakkaiden osaajaverkosto, jolloin perustasolla mm tunnistamiseen liittyvä osaaminen lisääntyy ja sen myötä tarvittaessa osataan asiakas entistä paremmin ohjata oikeanlaisiin palveluihin
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta lähdettiin työstämään laatimalla ensin täsmätyökykyisen palveluverkosto alueellamme. Palveluverkoston kuvaaminen auttoi jäsentämään työkyvyn tuen monimuotoisuutta sekä asiakkaan näkökulmasta palveluviidakkoa, ks. liitteet. Oikea-aikaisten työkyvyn tuen palvelujen lähtökohtana on työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen ja tunnistamisen helpottamiseksi ja parantamiseksi koettiin tarvittavan yhteiset tunnistamisen työkalut. Lisäksi palvelujen koordinointi koettiin tärkeäksi työkyvyn tuen palveluissa ja tätä kokonaisuutta lähdettiin työstämään työkyvyn tuen teematyönyrkissä sekä teematyönyrkin työpajassa.
Alueelle kehitetään erityisryhmien työkyvyn tuen palvelukokonaisuus.
Palvelukokonaisuuden tavoitteena on erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden työkyvyntuen prosessien selkeytyminen. Tällä hetkellä sopivan palvelun löytyminen voi olla haastavaa ja asiakas siirtyy helposti luukulta luukulle. Asiakkailla usein tarve laajalle psykososiaaliselle tuelle ja asiakkuuksia voi olla monen eri tahon kanssa
Tavoitteet:
Työikäisten neurokirjon asiakkaiden tunnistaminen ja työkyvyn tuen tarpeen arviointi / tutkiminen --> perustetaan asiantuntijatiimi erityisryhmien työkyvyntuen tarpeen arviointiin
Tunnistamiseen liittyvän osaamisen lisääminen alueella.
Neuropsykiatrinen työvalmentaja-koulutus ja jatkossa työvalmentajien konsultaatio / työnohjausmallin luominen verkostolle.
Kuva
.jpg)
Kuva
Etelä-Pohjanmaan työllistymisen tuen palvelukokonaisuus on kuvattuna liitteenä olevaan ns. kennokuvaan. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus linkittyy vahvasti sosiaalihuollon työllistymistä tukevaan palvelukokonaisuuteen, jonka kuvaus löytyy linkin takaa (Kehittämisen polku -> Kuvaa ja jaa, mm. asiakastarina kuvattuna työkyvyn tuen roolien kautta). TYP-toiminta on alueella organisoitunut Seinäjoen kaupungin sosiaalipalveluiden palvelukokonaisuuteen, joten kuvaus on liitetty osaksi em. kokonaisuutta.
Työkyvyn tuen toimijoiden rooleja palvelukokonaisuudessa on avattu tarkemmin liitteessä. Roolit on kokonaisuuteen kuvattu ns. yleisellä tasolla. Tarkemmat kuvaukset eri näkökulmista löytyvät myös Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan palvelukokonaisuuden sekä Työkyvyn tuen tiimien kuvauksista. Työkykykoordinaattorin työnkuvaa on mallinnettu osaksi konsultaatio- ja työkyvyn tuen tiimiä (ks. liite). Työkykykoordinaattorin toivotaan olevan osa työkyvyn tuen tiimin vakiokokoonpanoa. Työkyvyn tuen tiimin toimintamallissa tehokas toimintapa vaatii paljon etukäteistyötä ja jälkikäteen tehtävää työtä, jota työkykykoordinaattori voisi hoitaa. Työkykykoordinaattorin olisi hyvä olla työkykykoordinaattorikoulutuksen käynyt henkilö, jolla on osaamista asiakkaiden työ- ja toimintakykyhaasteista, työllistymisen ja työkyvyn palveluista, kuntoutuksesta ja monialaisesta yhteistyöstä.
Tavoitteiden mukaisesti kehittämistyössä keskityttiin myös asiakkaiden ja heidän palvelutarpeidensa tunnistamiseen. Liitteenä työnhakija-asiakkaista tehty asiakassegmentointi, joista erityisesti yhteis- ja pitkäaikaisasiakkaat ovat työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden piirissä. Toimijoiden käyttöön asiakasohjauksen tueksi kehitettiin työ- ja toimintakyvyn arvioinnin tarpeen tunnusmerkeistä taulukko (liitteenä).
Toiminnan mittarina käytetään jatkossa mm. alueella jo nyt laajasti käytössä olevaa Kykyviisaria. Työkykypistemäärä on myös käytössä; asiakas arvioi itse työkykyään esim. ohjautuessaan työnhakijoiden terveystarkastukseen ja/tai ennen työkyvyn tuen tiimin kokoontumista (jatkoseurannasta sovitaan erikseen). Asiakaspalautelomakkeena työkyvyn tuen tiimeissä on käytössä hyvinvointialueen Sote-keskuksien käyttöön tuleva yhtenäinen, kansallinen asiakaspalautelomake. Yhtenäisen lomakkeen avulla saadaan myös työkyvyn tuen palveluista vertailukelpoista tietoa (lomake Työkyvyn tuen tiimien kokonaisuuden alla liitteenä). Tavoitteena on, että yhtenäinen asiakaspalautelomake on jatkossa käytössä kaikissa työkyvyn ja työllistymisen tuen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Palveluiden seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin hyödynnetään eri organisaatioiden tietojärjestelmiä, mm. Etelä-Pohjanmaan alueella jatkossa olevaa yhtenäistä sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmää (mm. palvelut, niiden käyttö, tapaamisten määrä, palveluprosessit, palvelun kesto, palvelutarpeet, kustannukset).
Erityisryhmien työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Tiimi: Lääkäri, psykologi, toimintaterapeutti, sosiaaliohjaaja, psykiatrinen sairaanhoitaja sekä Kelan asiantuntija
Tiimin tarkoitus: Monialaisia palveluita tarvitsevien asiakkaiden tilanteen arviointi ja palvelukokonaisuuden suunnittelu.
Toimii koko hyvinvointialueella, eri yhdyspinnoilla. Asiantuntija-tiimi kokoontuu kahden viikon välein ja kokonaisuus räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan.
Yhdyspinnat: asiakas, perhe, toisen asteen oppilaitokset, työpajat, te-palvelut, kuntouttava työtoiminta, työvalmennus, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, Kela
Asiakastarpeet: työkyvyntuen tarpeen kartoitus, asiakkaalla voi olla kehitysvamma, laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia ja neuropsykiatrisia oireita, toisinaan diagnoosi on epäselvä. Asiakkailla on usein suuria haasteita opinnoissa sekä työelämään pääsyssä.
Prosessin alkutilanne: monitahoiset, epäselvät asiakastilanteet. tällä hetkellä asiakkaat ovat ohjautuneet palveluun eri tahoilta( sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, TE-palvelut).
sosiaaliohjaaja ottaa lähetteen vastaan ja asiantuntija-tiimissä suunnitellaan palvelun aloitus.
Palvelun sisältö: Alkutilanteen kartoitus asiakkaan omassa toimintaympäristössä, Taustatietojen keräys suostu-lomakkeiden allekirjoitukset ja aikaisempien paperien tilaus, lääkäri perehtyy asiakirjoihin ja alkukartoituksessa saatuihin tietoihin. asiantuntija-tiimi kokoontuu lääkärin johdolla, tarvittavien tutkimuksien suunnittelu
Psykologin ja toimintaterapeutin tutkimukset suunnitelmien mukaan, lääkärin vastaanotto, verkostopalaveri, jatkosuunnitelmien laatiminen yhdessä asiakkaan ja lähiverkoston kanssa
Prosessin lopputilanne: Asiakkaan nykytilanne, toimintaympäristö/ verkosto kartoitettu ja asiakas ohjautuu oikeaan palveluun.
Asiakkailla on asiakkuuksia monille eri tahoille (mm psykiatrian poli, Kelan kuntoutusta toteuttavat tahot, typ-palvelut, te-palvelut, työvalmennus, IPS-hanke, työpaja) ja näitä tahoja on koordinoitu kohti yhteisiä tavoitteita mm verkostopalavereissa.
Osalle asiakkaita on tehty eläkesuositus, osa on saanut oikean diagnoosin ja siihen kuuluvat etuudet, tarvittaessa lääkehoidon tarkistus, osalle suunniteltu työvalmennusta ja aloitettu työkokeilu.
Alueella koetaan, että erityisesti paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat hyötyisivät räätälöidystä palveluverkosta, joka kootaan asiakkaan tarpeet ja elämäntilanne huomioiden. Toiveena on, että tulevassa työkyvyn tuen palvelukokonaisuudessa asiakas voi saada palveluja rinnakkain ja samanaikaisesti, eikä vain peräkkäin. Tätä tukisivat myös erilaiset jalkautuvan työn mallit sekä asiantuntijakonsultaatiomahdollisuudet.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
- kehittämistyö on vahvasti mukana hyvinvointialueen valmistelun kokonaisuutta (mm. yhteisiä tapaamisia/työpajoja palvelujaoston kanssa, osallistutaan aktiivisesti työkyvyn tukeen, työllistymiseen, osallisuuteen ja kuntoutukseen liittyviin valmistelutyöryhmiin)
- työkyvyn tuen palvelut kiinnitetään osaksi tulevan hyvinvointialueen strategiaa
- kehittäminen jatkuu Tulevaisuuden Sote-keskus -hankkeessa sekä Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa Työkykyohjelman päättymisen jälkeen
- hyviä käytäntöjä on pilotoitu hankeaikana, josta ne jäävät osaksi perustyötä hyvinvointialueen aloittaessa toimintaansa
Kehittämistyön tuloksena yhteistyö on tiivistynyt yhteisten keskustelujen, verkostojen ja työpajojen seurauksena. Työn seurauksena on tullut näkyväksi miten laaja verkosto toimijoita on ja verkoston kesken on luotu yhteistä kehittämis- ja tulevaisuusnäkökulmaa. Yhteisissä keskusteluissa on tultu tutuiksi, niin ihmiset kuin palvelutkin, ja yhteinen tavoite on tullut selkeäksi.